Riittävätkö Naton turvatakuut?

 

                                                              18.3.  2022      Ari Kallio 044-5781945

Naton artikla  5:

”Osapuolet sopivat, että aseellista hyökkäystä yhtä tai 

useampaa niistä vastaan Euroopassa tai Amerikassa 

pidetään hyökkäyksenä kaikkia niitä vastaan ja sen tähden 

ne sopivat, että jos sellainen hyökkäys tapahtuu, jokainen 

niistä auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta osapuolta tai 

osapuolia, ottaen osaa yksittäin ja yhteistoiminnassa muiden 

osapuolien kanssa sellaisiin toimiin, j oita se pitää 

tarpeellisena mukaan lukien voiman käyttö,  

palauttaakseen ja säilyttääkseen turvallisuuden 

Pohjois-Atlantin alueella.”

Artiklan 5 kohdalla on hieman epävarmalla pohjalla ilmaus 

”joita se pitää tarpeellisena”. Siis mikä on minimimäärä apua 

mikä pitää antaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle,  

jotta tuo auttamisvelvollisuus täyttyy.

Naton heikko kohta on juuri tuo artikla 5, josta myös USA:n 

presidentti Obama mainitsi Euroopan vierailullaan. Hän 

varoitti kuitenkin testaamasta sen pitävyyttä, todeten, että 

entisiä NL:n alusmaita puolustetaan siinä missä 

perustajäseniäkin. *

Suomalaisia olisi jos liittyisimme Natoon vajaa prosentti sen 

asukasmäärästä. Meillä olisi siten varsin vähän  

vaikutusvaltaa. Olemme Suomenlahden takana vaikea 

puolustettava 1300 km Venäjän rajoineen, joka pidempi kuin 

muiden Nato maiden Venäjän rajat yhteensä. Haluaisiko  

Nato kovan paikan tulle uhrata siellä runsaasti nuoria  

miehiään?

Tässä pitää muistaa myös Pariisin rauhan sopimusta 1947, 

jossa länsi, tulevat Nato-maat, jätti tylysti meidät Venäjän 

armoille. Menetimme Karjalan. Suomen ainoa luotettava 

liittolainen lienee Ruotsi. Jos Suomen puolustus itärajalla 

pettäisi seuraavana on Ruotsin vuoro, sen kanssa pitääkin 

vakavasti harkita sotilasliittoa.

Baltian maissakin pelätään voiko Nato todella auttaa niitä  

sodan syttyessä onhan esimerkiksi Venäjän Kaliningradin ja 

Valko-Venäjän välissä lyhimmillään vain 70 km leveä kaistale  

Natoa. Sen Venäjän tankit voisivat nopeasti vallata ja Baltian 

maiden maayhteys Natoon katkeaisi.

Naton kannatus on Ukrainan sodan takia noussut nyt yli  

60%:iin.

Ennen Krimin valtausta 2014 Naton kannatus oli runsaan 

30% luokkaa, mutta kohosi heti sen jälkeen yli 50%:in kuten 

myös puolustusliiton kannatus Ruotsin kanssa. Laskien sen 

jälkeen vähitellen noin kolmasosaan.

Samoihin aikoihin entisellä Suomen Kannaksella löytyi 

satelliittikuvissa Iskander ohjusten alustoja. Niitä lienee ollut   

myös Sallassa, entisen Suomen alueella Tällä hetkellä 

Iskander ohjuksia on Suomea lähinnä ainakin Pietarin 

eteläpuolella, josta niiden kantama 500 km ulottuu Etelä-

Suomeen.

Iskanderien nopeus on 5000 km tunnissa. Niihin voidaan 

asentaa myös ydinkärki. Ne huolestuttavat sillä meillä ei ole 

kykyä torjua niitä. Putin on myös ilmoittanut, että jos Suomi 

liittyy Natoon itärajamme taakse tulee paljon lisää tällaista 

aseistusta. Suomen torjuntaohjus kapasiteettia tulisikin 

huomattavasti lisätä.

* TS pääkirjoitus 28.3.14

* Yle uutiset ja TS 25.3.14

Suomen mallistako, YYA sopimus, ratkaisu Ukrainan sotaan?

 

Nykyään ollaan lännessä sitä mieltä, että etupiirit rajoittavat 

vapautta ja että niistä pitäisi Venäjänkin luopua. Tässä 

unohdetaan, että EU:llakin on etupiiri. Suomessakin pitää  

nykyään Moskovan sijasta kumartaa Brysseliä,   jonka 

direktiivit ajaa usein yli kansallisen lainsäädännön. Brexit 

esitetään kauhuesimerkkinä vaikka EU:n ulkopuolellakin voi 

mennä hyvin esimerkkeinä Norja ja Sveitsi.

Ukrainan pitkään jatkuneessa kriisissä on kyse paljolti  

vuosisatoja jatkuneista reviiririidoista kun sekä idässä, että 

lännessä on haviteltu Euroopan herruutta.

Ukrainan ongelmia lisää se, että länsiosat ovat länsimielisiä 

kuuluttuaan ennen moniin Keski-Euroopan maihin, itäosat 

ovat venäjämielisempiä.

Venäläiset ja ukrainalaiset ovat läheisiä sukulaiskansoja ja 

huomattava osa maan asukkaista osaa puhua venäjää. Se 

lisää Venäjän mielestä oikeutta puuttua ”pikkuveljen” 

asioihin. Putin puhuu usein Venäjän ja Ukrainan kansojen 

historiallisesta yhteenkuuluvuudesta. Ukraina olikin 

keskeinen osa Neuvostoliittoa.

Ukrainan kriisi alkoi oikeastaan Venäjän tekemästä  Krimin 

valtauksesta kun USA alkoi rakentaa ohjus tukikohtaa 

Romaniaan 300 km päähän Krimistä, jossa on ollut Venäjän 

laivastotukikohta 1700-luvulta lähtien.

Tukikohta oli USA:n mukaan tarkoitettu torjumaan Iranin ja  

Pohjois-Korean ohjushyökkäystä USA:han. Kulkisihan sen 

reitti yli Romanian. Putin ei tätä uskonut, hänen mielestään  

ohjustukikohta uhkasi Venäjää.

 

Tässä pitää muistaa myös se, että Nato lupasi 

neuvostojohdolle, että sen purkaessa Varsovan liiton Natoa 

ei laajenneta Itä–Saksaa enempää. Lupaus unohdettiin.

 Ukrainan kriisiä ei ehkä olisi syntynyt jos länsi olisi pitänyt 

sanansa eikä lisäksi yrittäisi länsimaalaistaa Venäjää, joka 

haluaa vaalia bysanttilaisia kulttuuriperinteitä. Tätä osoittaa  

jo Venäjän valtiotunnus, kaksipäinen kotka sama kuin Itä-

Rooman vaakunassa.

Putinin tulisi vastaavasti luopua Neuvostoliiton imperiumin 

haikailusta ja palauttaa Krim Mutta saisi pitää Sevastopolin 

laivastotukikohdan vuokralla.

Ratkaisuvaihtoehtona Ukrainan kriisiin Ranskan presidentti  

Emmanuel Macron esitti äskettäin haastattelussa ”Ukrainan  

suomettumista” * tarkoittaen sitä, että Ukrainan hallituksen 

tulee nauttia Venäjän luottamusta.

Macron kuitenkin pian kielsi sanoneensa sitä!

Suomettumista esittivät kriisin ratkaisuksi  jo 2014 USA:n 

entinen ulkoministeri Henry Kissinger ja USA:n presidentti  

Jimmy Carterin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja  

Zbigniew 

Brezinsky käyttäen diplomaattisesti ilmaisuja ”Suomen 

malli” ja ”Suomen tie”.

Kiinan johtaja Xi ilmoitti äskettäin ettei hän hyväksy Naton 

laajentumista.

Vaikka vapaus väheni idänkauppa lisääntyi. Näin itänaapuri 

halusi pitää Suomen tyytyväisenä. 1970-80 luvuilla  

rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. Siitä näkökulmasta  

elimme historiamme parasta aikaa. Samaa kannattaisi 

kokeilla Ukrainassakin.

-Jos Suomi olisi sodan jälkeen hylännyt YYA sopimuksen 

olisimme varmaan ajautuneet samaan tilanteeseen kuin 

Ukraina nyt Venäjän hyökättyä maahan.

 

Jos Suomi olisi todellakin kieltäytynyt noudattamasta YYA 

sopimusta Venäjä olisi varmaankin alkanut miehittää 

Suomea ja jos Suomi olisi pyrkinyt estämään tätä 

aseellisesti, Venäjä olisi aloittanut sodan Suomea vastaan 

tuhoisin seurauksin kuten nyt Ukrainassa.

Se olisi ollut Suomelta tyhmä ratkaisu.

Sanotaan että itsenäisen valtion pitää aina puolustautua 

aseellisesti, jotta se voi säilyttää täydellisen itsenäisyyden, 

mutta onko se aina järkevää jos hintana on suuri määrä 

kuolleita ja jos vaihtoehtoisesti pitäisi luopua jostain monien 

mielestä melko vähäisestä asiasta kuten vaikkapa Nato 

jäsenyydestä kun vielä sen ohella saadaan monia 

taloudellisia etuja kuten Suomikin sai YYA sopimuksen ohella.

Naton kannattajienkin pitää myöntää, että  sodan jopa III 

maailmansodan riski voi Nato-jäsenyyden ja sen tavoittelun 

seurauksena huomattavasti kasvaa. Ukraina on tästä 

esimerkki.

Suomen Talvi- ja Jatkosodat olivat täysin eri asia. Jos Venäjä 

olisi valloittanut koko Suomen varmaankin sadat tuhannet 

suomalaiset olisi karkotettu Siperiaan ja tuhannet teloitettu. 

Silloin sodalla ei ollut vaihtoehtoa, sen osoittaa jo Baltian 

maiden kohtalo.

Sodan jatkuessa tätä kirjoittaessa Ukrainakin lienee jo ehkä 

valmis puolueettomaksi maaksi koska alustavissa 

rauhaneuvotteluissa on asia ollut esityslistalla.

Mutta riittääkö se enää Putinille.

-On todellakin surullista että veljeskansat ottavat yhteen aseellisesti ja tappavat suurin joukoin toisiaan. Miksei erimielisyyksistä voitu sopia?!

* TS 9.2.2022

Lähteinä The New York Times, Le Monde ja Le Figaro

Nyt netti on jo täynnänsä sitä, että Macron väittää ettei käyttänyt suomettumis sanaa.