Laki, Raamattu ja omatunto

Ministeri Räsänen pohti äskettäin pitkässä puheessaan uskonnollisessa tilaisuudessa mm Raamatun käskyjen suhteesta lakiin. Hän sanoi että moni kristitty varmaan harkitsee mielessään pitääkö noudattaa Jumalan sanaa jos Raamattu on ristiriidassa lain kanssa. Hän myös sanoi tv-haastattelussa 15.7.13 että kristityllä on velvollisuus rikkoa lakia jos laki edellyttää tekemään syntiä.

Tästä on noussut melkoinen meteli mediassa ja monet puolueittenkin edustajat ovat pitäneet esitystä sopimattomana hallituksen ministerille joka kaikenlisäksi vastaa kirkollisista asioista hallituksessa.

Asiasta haastateltiin naispuolista piispaa Irja Askolaa 15.7 ylen radio-ohjelmassa. Hänkin piti arveluttavana , että ministeri epäsuoraan kehottaa rikkomaan lakia, jos laki on ristiriidassa Raamatun kanssa.

Toisaalta hänkin syyllistyi itse kansalaistottelemattomuuden ymmärtämiseen kertoessaan, että eräät seurakunnat Suomessa ovat piilotelleet karkotettavaksi määrättyjä pakolaisia.

Tässä tulee mieleen ihmisten perisynti nähdä malka toisen silmässä.

Tässä herää kysymys miksi seurakuntien Suomesta karkotettavaksi määrättyjen turvapaikanhakijoiden yms piilottamisista ei ole nostettu suurta meteliä mediassa koska kyseessä on on usein virkamiesasemassa olevien tekemistä suoranaisista rikoksista.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ilmoitti äskettäin julkisesti piilotelleensa maasta karkotettaviksi määrättyjä turvapaikanhakijoita. Poliisi ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi ruveta tutkimaan tehtyä rikosta.

Myös eräät oikeustieteen tutkijat ovat esittäneet mielipiteitään asiasta toiset Räsästä arvostellen toiset neutraalimmin.

Räsäsen esimerkit joissa lakia voi olla noudattamatta koskivat mm Natsi-Saksaa. En tiedä puheen sisällöstä aivan tarkasti, mutta oletan, että hän tarkoitti mm kristittyä keskitysleirin työntekijää. Tässä tullaan kyllä erittäin vaikeaan tilanteeseen, jos kieltäytyy esim. noudattamasta käskyä kaasuttaa kuoliaaksi keskitysleirivankeja joutui usein itse teloitettavaksi. Pitääkö siis uhrata oma henkensä omantuntonsa ja Raamatun käskyn ”älä tapa” noudattamiseksi. Tämä on todella vaikea asia.

Mutta Räsänen arvuutteli myös aborteilla, joita Suomessa tehdään noin 10 000 vuodessa ( ja niistä 10% terveyssyistä ja 90% sosiaalisin perustein, aborteista vain 5% tehdään alaikäisille)

Räsänen sanoi että vain kahdessa EU-maassa lääkäri ei saa lain mukaan omantunnon syistä kieltäytyä tekemästä aborttia, ja nuo maat ovat Suomi ja Ruotsi. Tietysti kuka tahansa voi käytännössä kieltäytyä vaikka sopimalla jonkun toisen tekevän leikkauksen tai vaikka ilmoittautumalla sairaaksi, mutta lain mukaan oikeutta kieltäytyä ei kuitenkaan ole menettämättä virkaansa.

Tässä on hyvä muistaa myös että esim vihreiden, (jotka nyt vaativat seuraamuksia Räsäsen puheista) monet kansanedustajat ja ministerit ovat ainakin nuorempana syyllistyneet kansalaistottelemattomuuteen monissa luonnonsuojeluyhteyksissä.

Mikä lopulta on syntiä, esim 5. käsky ”Älä tapa.”, 7. ”Älä varasta” tai 3. ”Pyhitä lepopäivä” so mm näiden käskyjen rikkominen on Raamatun mukaan syntiä. Ja niitä rikotaan jatkuvasti myös lain mukaan. Esimerkiksi sunnuntaina kauppojen auki pitämien on siis syntiä. Tässä kirkko on kyllä ollut johdonmukainen koska se yritti estää sunnuntai aukiolon.

Älä varasta on ehkä vakavin synti mitä tehdään jatkuvasti lain voimalla. Tästä on osoituksena mm yhä kasvavat leipäjonot vauraassa Suomessa. So eduskunnan tekemien lakien voimalla sallitaan sellainen työnjako/tulonjako, mikä syrjäyttää osan kansasta köyhyyteen hyväntekeväisyyden almujen varaan. Kyseessä on tietysti kollektiivinen kansanedustajien enemmistön voimalla tehty varkaus.

Kaikkiaan Räsäsen puheen voi tulkita myös olevan asiallinen ja persoonallinen hätähuuto pienen ihmisen puolesta ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyyden valtaamassa maailmassa.

Seuraavat Raamatun lauseet: Helpompi on kamelin päästä neulansilmän läpi kuin rikkaan taivaaseen ja Sen minkä teet yhdelle näistä pienimmistä, sen teet minulle kuvastavat hyvin uskontomme sosiaalista mielenlaatua.

Jos laki on tehty suojaamaan hyvin toimeentulevien etuoikeuksia pitämään rikkaat rikkaina ja köyhät köyhinä kuten esim varakkaita suosiva verolainsäädäntö, voi hyvin ymmärtää, että laki ei tunnu monista ihmisistä oikeudenmukaiselta vaan pelkästään vahvemman oikeudelta.

Vanhan oikeusperiaatteen mukaan laki ei ole lakikaan jos se ei ole oikeus ja kohtuus. Jos ja kun näin on ja valitettavan usein on, on oikeastaan hyväksyttävää moraaliselta kannalta ajatella mielessään lain rikkomista.

Varastaminen Robin Hoodin tapaan rikkailta ja rahojen antaminen köyhille on moraalisesti oikein vaikka se onkin lain mukaan väärin. Nälkäänsä varastaminen on myös lain mukaan rikos, vaikka sitä on moraaliselta/eettiseltä kannalta on vaikeaa tuomita jos yhteiskunta on riistänyt politiikallaan tekijältä mahdollisuuden ansaita itse toimeentulonsa tai saada sen sijaan riittäviä sosiaalitukia.

Jos yksityinen ihminen rupeaa Robin Hoodiksi ja ryöstää rikkailta rahaa ja jakaa ne köyhille hän kiinni jäädessään saa siitä oikeudessa rangaistuksen. Kun eduskunta rosvoaa lain päätöksellä köyhiä vähentäessään/lopettaessaan näille tärkeitä tulonsiirtoja kansanedustajat eivät saa tästä teosta minkäänlaista rangaistusta paitsi ehkä seuraavissa vaaleissa.

Monet joutuvat työssään myös käytännössä rikkomaan lakia säännöksiä vaikka eivät sitä haluaisikaan mm koska työntekijöitä on liian vähän koska poliittiset päättäjät ovat tietoisesti rajoittaneet henkilökuntaresurssit liian pieniksi. Usein ei tässäkään ole kyse todellisesta rahapulasta, vaan siitä, että priorisoidaan yksityistä kulutusta julkiseen verrattuna ja asetetaan näin mm vähemmän tärkeä vapaa-ajankulutus etusijalle verrattuna perustarpeiden tyydyttämiseen. Esim matkailu kaukomaita myöten lisääntyy jatkuvasti vaikka samaan aikaan valtio velkaantuu uhkaavasti.

Henkilökuntapulan takia esimerkiksi potilaita laitoksissa sidotaan säännösten vastaisesti sänkyihinsä, turrutetaan lääkkeillä, pistetään nukkumaan ennen nukkumaan menoaikaa, pidetään suoranaisessa nälässä kun syöttäjillä ei ole tarpeeksi aikaa. Vangit saavat pidennettyä koppihoitoa vartijapulan takia, tulli ei tarkista kaikkia joita pitäisi, lääkärien pätevyyspapereita ei ehditä perusteellisesti tarkistaa, varastettua polkupyörää poliisi ei ala etsiä. Tai vaikka lain vastaiset terveyskeskuksen lääkärijonot ovat osaltaan kollektiivista rikollisuutta niiden taholta joilla on velvollisuus pitää huoli siitä että resursseja on riittävästi.

Vaikka virkamiestä ei kehotettaisikaan rikkomaan lakia ja säännöksiä em osoittaa että usein ei ole muuta mahdollisuutta kun resursseja ei ole riittävästi. -Onko se sitten niin raskauttavaa, jos ministeri sanoo että silloin tällöin tulee mieleen pitäisikö rikkoa lakia jos se on kovin paljon ristiriidassa omien moraalikäsitysten kanssa.

Jos vaikka lääkäri kieltäytyy tekemästä omantunnon syistä aborttia kun kyseessä ei ole äidin terveyttä vaarantava tilanne, onko se todellakin paheksuttavaa/rangaistavaa lain rikkomista vaikka tämä sama lääkäri ei yrittäisikään henkilökohtaisesti saada jotain muuta lääkäriä tekemään sen puolestaan, vaan kieltäytyisi vain tekemästä virkavelvollisuuttaan. Voidaanhan abortin tekeminen kuitenkin perustellusti tulkita murhaksi vaikka lain mukaan se ei sitä ole.

Allekirjoittanut joutui kerran intissä saattamaan metsäpolkua pitkin yksin aseistettuna arestissa ollutta varusmiestä sairastuvalle määräys oli ampua jalkoihin jos saatettava yrittää karata. Päätin jo matkalle lähtiessä, että en ammu vaikka yrittäisikin karata, voisinhan silloin vahingossa vaikka tappaa ja voihan osuma reisivaltimoonkin tappaa. Ajattelin tuolloin, että huudan seis ja ammun laukauksia ilmaan jotta minun luullaan hoitaneen tehtäväni, mutta en vain osunut. Ja mitä hyötyä yleensäkään on vankiloista pikemminkin vain haittaa pitäisi keksiä lähinnä jotain avoseuraamuksia.

Ihmisen tappaminen, vaikka luvallinenkin on monille ylivoimaisen vaikeaa. Niinpä teloituksissa kun kuolemaantuomittu ammutaan teloituksen toimittavien sotilaiden kiväärien piippuun laitetaan usein yhtä piippua paitsi oikea luoti ja yhteen piippuun vain paukkupanos. Kaikille teloituksen suorittajille kerrotaan että yhdessä piipussa on vain paukkupanos. Tämän on todettu vähentävän teloittajien omantunnon tuskia, ehkäpä minun piipussani olikin vain paukkupanos.

Eräissä tutkimuksissa on havaittu että jopa 20% sotilaista sodassa ei koskaan ammu vihollista kohti vaan aina tarkoituksella ampuvat heidän päidensä yli.

Siis kun silmä välttää on moni valmis rikkomaan määräyksiä niin hyvässä kuin pahassakin. Ja tuo hyvä voi olla mitä tahansa rakentavaa kansalaistottelemattomuutta.

Lain rikkominen voi joskus edistää paremman yhteiskunnan rakentamista. Kettutytöt päästivät ominen lupineen yön pimeydessä suuria määriä kettuja ja minkkejä vapaaksi häkeistään, mikä on tietysti lain mukaan rikos. Näillä rikoksilla he kuitenkin herättelivät koko yhteiskunnan omaatuntoa, että eläinten pitäminen pienissä häkeissä on eläinrääkkäystä. Kettutyttöjen avulla häkkien kokoa on kuitenkin viranomaismääräyksin suurennettu, ja eräissä maissa koko tarhaus jo kokonaan kiellettykin.

Voi perustellusti epäillä, että ilman kettutyttöjen tekemiä rikoksia parannusta eläinsuojeluun ei olisi saatu tai se olisi kestänyt paljon kauemmin. Olihan asia ennen kettutyttöjen tekemisiä ollut jo kauan esillä laihoin tuloksin.

Aseistakieltäytyminen oli aikoinaan rikos Suomessa josta sai ehdottoman vankilatuomion mutta ei enää , nykyään vain totaalikieltäytymisestä saa. Tämä osoittaa jo sitäkin miten vaikeaa on määritellä ikäänkuin yleispätevästi jokin asia rikokseksi.

Tässä tullaan kuitenkin ehkä selvimmin sisäministeri Räsäsen Raamatun oppien ja yhteiskunnan todellisuuden väliseen ristiriitaan, vielä paremmin kuin hänen ainakin joukkotiedotusvälineissä esittämissä esimerkeissä. Raamatun viides käsky on ehdoton: ”Älä tapa”! Tappaminen rikkoo kaikkein jyrkimmin moraalisääntöjä, mutta jos vihollinen hyökkää haluten tuhota koko kansan, tai ainakin viedä sen itsenäisyyden, eikö silloin jo ole oikeus ja velvollisuus puolustautua sanoo aika moni. Mutta on myös niitä jotka eivät silloinkaan halua tappaa, pitääkö heidät laittaa sodan alkaessa sen takia vankilaan?, he kuitenkin noudattavat viimeisen päälle viidettä käskyä. Suomessa nykylakien mukaan tämä oli mahdollista, sillä siviilipalvelusmiehilläkään ei ole myönnetty vapautusta asepalvelusta sodan aikaan. Mutta mitä hyötyä olisi pakottaa heidät rintamalle jos he kuitenkaan ei siellä tapa yhtään vihollista, vaan ampuvat tahallaan aina ohi siitä muille kertomatta.

Miksi sodat sitten alkavat. Pahinta niissä on se , että usein kummallakin puolella pappi siunaa mie-het taisteluun Jumala on teidän kanssanne sanoin. Moni on tuhonnut toisen isänmaan isänmaan puolesta.

Sodan aloittaminen on rikoksista suurin, ja siihen syyllistyy aina valtiovalta, olkoon kyseessä sitten yhden miehen tai eduskunnan päätös. Tappaminen on kuitenkin niin suuri ihmisoikeuksien louk-kaus, etä jokaiselle kansalaiselle tulisi antaa omantunnonvapaus päättää osallistuuko siihen vai ei.

Jos sotaan lähtö olisi kaikille vapaaehtoista hallituksen pitäisi rakentaa hyvinvointiyhteiskunta jossa riittävällä tulonjaolla huolehdittaisiin siitä että kaikilla on työtä ja riittävä toimeentulo. Vapaaehtoisia varmaan riittäisi aseinkin puolustamaan omaa valtiota jos se olisi tehnyt kaikkensa sodan estämiseksi, neuvotellet ja neuvotellut loputtomiin mutta ilman tulosta.

Parlamentaarinen totuus käsite kuvastaa hyvin sitä, että laki saattaa olla myös hyvinkin epäonnistunut tai jopa räikeän epäoikeudenmukainen. On todellakin harhaluuloa uskoa että laki on välttämättä oikein vaikka kaikki ns asiantuntijat ja kansanedustajien enemmistö on sen takana. Enemmistökin voi erehtyä. Juuri senkin takia tulisi osoittaa enemmän ymmärtämystä niitä kohtaan jotka omantunnon syistä eivät halua jotain lakia noudattaa. Ei tietystikään ole muuta järkevää päätöksenteko periaatetta kuin demokratia ja enemmistön päätösvalta mutta eri mieltä olevia tulisi kuitenkin kohdella nykyistä hieman ymmärtäväisemmin koska enemmistön tekemä päätös saada kuitenkin olla väärä. Ei se kaada yhteiskuntaa jos pieni vähemmistö ei suostu kaikkia pykäliä noudattamaan.

Tässä on hyvänä esimerkkinä myös ns ryhmäkuri jota useimmat puolueet noudattavat, eli pakotetaan vähemmistö toimimaan kuten enemmistö haluaa. On tietysti selvää, että jos yhteiskunnassa kaikki ihmiset noudattaisivat vain niitä lakeja jotka omasta mielestä ovat oikein yhteiskunta ajautuisi melkoiseen sekasortoon, mutta silti on totta että yhteiskunta pakottaa usein jäseniään lain voimalla kohtuuttomuuksiin.

Esimerkiksi miksi pitää verottaa kaikkein pienituloisimpia. Jotta voisi tulla yleensä toimeen moni tekee tai teettää tämän takia pimeitä töitä jopa varkauksia ja ryöstöjä -Lain kunnioitus lisääntyisi jos yhteiskunta antaisi jokaisella työtä ja riittävän toimeentulon. Tämä onnistuu helposti jos tulot jaetaan yhteiskunnassa uudelleen. Itsekkyys ja ahneus estävät tämän toistaiseksi.

Vielä Räsäsen puheisiin, pitää muistaa että eduskuntakin aloittaa istuntokautensa jumalanpalveluksella, eikö se tarkoita sitä, että se samalla ilmaisee kunnioittavansa Raamatun oppeja, joissa mm sanotaan älä tapa tai älä varasta lähimmäisesi omaisuutta, tai että helpompaa on kamelin päästä neulan silmän läpi kuin rikkaan taivaaseen, tai se minkä teet yhdelle näistä pienimistä sen teet minulle, tai että jumala antanut koko luomakunnan ihmiskunnan vaalittavaksi.

Kun kerran Raamatussa noin lukee, niin miksei sillä muka olisi enää nykyaikana mitään käytännön merkitystä, jos ei niin miksi sitten yleensä aloitetaan istuntokausi sen merkeissä?! Jeesuksen mm vuorisaarnassa esittämät ajatukset ovat kestävä perusta inhimillisen yhteiskunnan rakentamiselle, miksei eduskunta halua niitä noudattaa vaan velkaantumisen pysäyttämisyrityksessä ottaa suhteellisesti eniten niiltä, joilla on vähiten kun asian pitäisi olla päinvastoin.

Jos allekirjoitanut olisi ministeri voisin hyvin julkisesti sanoa ymmärtäväni, että moni todella köyhä voi ajatella kaupassa ollessaan että rahat riittäisivät paremmin jos välillä syyllistyisi myymälänäpistyksiin. Ja menisin vielä Räsästä pidemmälle sanomalla ettei ole kovin suuri rikos jos varastaa nälkäänsä. Niitäkin on jo Suomessa tässä runsauden yhteiskunnassa leipäjonojen jatkuvasti kasvaessa yhä enemmän.

Potkut siitä taitaisi kyllä ministerin virasta saada.