perjantai 15. toukokuuta 2020

Koronatartuntoja ei voi estää, mutta sairastumisia voi vähentää




Sanotaan  ettei koronaa  voi pysäyttää muuten kuin tule villa 

rokotuksilla tai hidastaa sen etenemistä vähentämällä ihmiskontakteja  

  On outoa ettei tässä yhteydessä ole ollut juuri esillä 

vastustuskykyä heikentävien tupakoinnin, alkoholinkäytön

ja liian vähäisen liikunnan ja jopa univajeen huomattava 

vaikutus koronatartunnoissa..


Esimerkiksi tupakointi lyhentää elinikää jopa 10 vuotta. 

Päivittäin tupakoivat joita on 15% työikäisistä ja 

eläkeikäistä vajaat 10% luokitellaan koronan riskiryhmään.


Suomalaisista ainakin 15% käyttää alkoholia niin paljon 

se 

lisää pitkäaikaisia terveyshaittoja.  Eräät tutkijat väittävät, 

että suomalaista miehistä jopa puolet käyttää alkoholia 

niin paljon että se haittaa terveyttä.

Terveyshaittoja aiheuttava huumeiden käyttö lisääntyy 

jatkuvasti. Neljäsosa suomalaisista on käyttänyt 

huumeita. Vaikka kyse on useimmiten kannabiksesta ne 

ovat usein alkuna varallisempien huumeiden käytölle.

Neljäsosa meistä nukkuu liian vähän. Eräiden selvitysten 

mukaan suomalaiset nukkuvat yössä keskimäärin tunnin 

liian vähän. Univaje aiheuttaa monia sairauksia lisäten 

muun muassa riskiä sairastua diabetes 2:een ja verenkiertoelinten 

sairauksiin, jotka nekin lisäävät huomattavasti korona 

riskiä.


Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan alle 40-vuotiaista 

vain puolet liikkuu suositusten mukaan riittävästi. 

Eräiden tutkimusten mukaan vain 20% aikuisista liikkuu 

riittävästi ja yli 80-vuotiaista vain 10%.


Tutkimuksissa on havaittu, että 90-vuotiaatkin voivat 

helposti lisätä lihasvoimaansa riittävällä liikunnalla.


 Eräässä vanhainkodissa kokeiltiin voiko vuodepotilaana 

olevia vanhuksia saada jälleen liikkuviksi. Nämävanhukset 

vietiin päivittäin kuntosaliin kaksi kuukautta kestävään 

lihasvoiman kasvattamiseen. Tuon kahden kuukauden 

kuluttua lähes kaikki kuntoutuksessa olleet pääsivät itse 

ylös sängystä kahville ja syömään kun heidät ennen 

kuntosali kuntoutusta piti auttaa ylös sängystä!

Koe osoitti konkreettisesti, että riittävällä liikunnalla moni 

vanhus ei ajautuisi ennen aikojaan sänkypotilaaksi. 

Tämäkin koe tavallaan epäonnistui kun vanhukset eivät 

omaehtoisesti halua liikkua riittävästi eikä määrärahoja 

ole riittävästi henkilökunnan palkkaamiseen vanhusten 

liikuntaohjaukseen.


Kyse on vain tahdosta, halusta liikkua, jota valitettavasti 

puuttuu kaikenikäisiltä.


Erityisen huolestuttavaa onkin, että työikäisistä lähes 

30% ei harrasta lainkaan liikuntaa vapaa-ajallaan.  

Ulkoilutetaan mieluummin vain omaa autoa!


Liian vähäinen liikunta aiheuttaa mm ylipainoa, 

sydänsairauksia, diabetesta ja verenpainetautia, jotka 

kaikki lisäävät korona riskiä.  Verenpainetautia sairastaaa Suomessa 

2miljonaa ihmistä.  Italiassa tehdyn 

tutkimuksen mukaan koronaan kuolleista 76%:lla oli 

verenpainetauti.

Liian vähäinen liikunta lisää yleensäkin ennenaikaisen 

kuoleman riskiä. WHO:n mukaan ennenaikaista kuolemaa 

ennustavat parhaiten kohonnut verenpaine, tupakointi, 

liikkumattomuus, lihavuus ja kohonnut veren sokeri.

Kannattaisi ehkä tehdä joku pisteytysjärjestelmä, josta 

jokainen iästä riippumatta voisi suurin piirtein laskea 

oman riskinsä sairastua koronaan.

Tällä tavalla voitaisiin vähentää koronaan sairastumisia 

alle 70 v. ikäryhmissä niiden kohdalla, jotka eivät vielä 

tiedä kuuluvansa riskiryhmään tai jotka tämän tiedon 

puutteessa alkaisivat vältellä turhaan sosiaalisia 

kontakteja.


Jos korona jatkuu pidempään tällä uudella 

pisteytysjärjestelmällä saadaan myös huomattavasti lisää 

työvoimaa terveistä, terveitä elämätapoja noudattavista 

yli 70-vuotiaista, joita nyt kaavamaisesti kehotetaan 

ikänsä perusteella eristäytymään ihmiskontakteista 

erityisesti sisätiloissa.


Jos ikäihmiset saataisiin liikkumaan nykyistä enemmän 

heidän kuntonsa paranisi. Sekin osaltaan vähentäisi 

heidän syrjintäänsä.


Jos suomalaiset muuttaisivat elintapojaan nykyistä 

terveellisemmiksi se lisäisi vastustuskykyä kaikkia tauteja 

vastaan ja vähentäisi todennäköisyyttä sairastua. Siten 

yhä harvemmat kuolisivat myös koronaan, yhä useampi 

tartunnan saanut jäisi oireettomaksi taudin kantajaksi tai 

sairastuisi vain lievästi kuin tavalliseen kausi-influenssaan.