Moni
kansalainen on ärsyyntynyt suuresta
postilaatikkoon tulevasta
mainosmäärästä. Monissa
niistä onkin
teksti ”Ei mainoksia kiitos".
Mainoksia tulee A4 arkkien
kokoon muutettuna 200-300
viikkovauhtia.
Kyseessä
ei ole vain harmillinen kiusa:
Kuutiometristä
puuta saa satatuhatta A4 arkkia. *
Hyvä
metsä tuottaa
puuta vuodessa noin 5-6 m3 / ha, joten
tuon paperimäärän
tuottamiseen pitää kaataa
tuhansia hehtaareja metsää .
Mainoksiin kuluu myös
melkoinen määrä painomustetta ja
-värejä. Ne
kuormittavat myös
tavattomasti postijakelua.
Paperimainostamista
olisikin
perusteltua vähentää
pieneen osaan nykyisestä.
Pitää
muistaa että liiallinen mainostaminen myös
houkuttelee lisäämään
kulutusta loputtomasti. Se
ei ole
mahdollista rajallisessa maailmassa. -Mainostamista
voitaisiin vähentää tehokkaasti riittävän
suurella verolla.
Mainoksia
tarvitaan, mutta
paperimainokset voitaisiin
korvata lähes kokonaan
nettimainoksilla.
Paperisten
sanomalehtien lopettamista
kokonaan ja muuttamista
nettilehdiksikin
jo suunnitellaan. Ne
tulisivat
halvemmaksikin
ja lisäisivät ajan mittaan lehtien
lukijoiden määrää.
Lehtien lukeminen netissä lisääntyy nopeasti tableteilla ja
älypuhelimilla samaan aikaan kun paperilehtien
lukeminen hitaasti vähenee vaikka niitä lukeekin
edelleen 90% ihmisistä.
WWF:n
mukaan koko maailman
selkärankaisista viime
viidenkymmenen
vuoden aikana kuollut sukupuuttoon
60%. Ja
se
jatkuu 2% vuosivauhdilla.
Syynä metsien
hävittäminen,
ilmastonmuutos,
liikakulutus
ja
väestönkasvu.
Ei ihme että nyt vaaditaan
jo hätätilan
julistamista ilmaston
lämpenemisen ja siitä
aiheutuvien
sukupuuttoon kuolemisten hillitsemiseksi.
Kulutuksen
maltillistamisessa
tarvitaan
laajaa
yhteiskunnallista keskustelua kestävästä
kehityksestä
jopa vauraiden maiden
nollakasvusta. Tässä on
kyse
ihmismielet vallanneesta materialismista.
Pitäisi aloittaa
nopeasti
myös julkinen keskustelu
siitä miten löytää
enemmän henkisiä ja aineettomia ajanvietto-
ja
kulutustapoja.
Aineelliseen
tuotantoon käytettyä
työaikaa pitäisi samalla
lyhentää, mikä vähentäisi
tuotettuja tavaramääriä.
Samalla voitaisiin
siirtää työvoimaa
palveluihin, joissa on
työvoimapulaa.
Suomessa
suunnitellaan
metsän istutuksen
lisäämistä
ilmastomuutoksen torjumiseksi kohteina käytöstä
poistettuja
turvesoita ja peltoja. Paperimainosten
väheneminen ja hakkuilta
säästyviä
metsiä
vastaavien
suojelualueiden
perustaminen sopisi hyvin
tähän
suunnitelmaan.
Peltojen metsitys on
ongelmallista jatkuvasti kasvavan
ihmiskunnan näkökulmasta,
uhkaahan aliravitsemus
tulevaisuudessa lisääntyä.
Aavikoituminen etenee,
pohjavedet laskevat, eikä uusia peltoja enää
juuri löydy
raivattavaksi. Ongelma kuitenkin vähenee jo sillä,
että
terveyden kannalta liiallista lihan syöntiä vähennetään.
Näin vapautuu peltopinta-alaa metsitykseen.
Metsien
lisääminen ja suojelu ei
yksin riitä.
Vihreyttä,
puita, köynnöksiä ja
turvekattoja,
pitää saada paljon
lisää
jatkuvasti
kasvaviin kaupunkeihin, jotka ovat suurelta
osin asvaltti- ja
betonierämaita.
*lähde Metsäteollisuus
________________________________________________________
