Mitä tehdä budjettivajeelle?

Valtion budjettivajeen ennustetaan olevan ensi vuonna 1,5-2 miljardia vaikka taloudessa menee hyvin. Asukasta kohti vajetta on 300-400 euroa, kuukausimenoina laskien 25-35 euroa.

Elintaso on Suomessa keskimäärin jo melko korkea, joten suurimmalla osalla noin pieni leikkaus menoihin ei juurikaan elintasoa laskisi. Kaikkein pienituloisimpia ei kuitenkaan tulisi verottaa lisää, joten tulojen leikkauksessa pitäisi olla jonkinlainen progressio.

Työllisyyden kannalta ehkä parasta kuitenkin olisi välttää tuloverojen nostoa ja nostaa välillisiä veroja kuten ympäristö- ja haittaveroja. Mutta koska ne ovat tasaveroja tuloerojen kasvun estämiseksi tulee samalla nostaa erilaisia pienituloisimpien tukia.

Monet pitävät verotusta liian ankarana, että se vie halut tehdä työtä, Jos näin on pitäisi monen meistä todellakin katsoa peiliin. Me suomalaiset matkustamme paljon, sitä voisi hieman vähentää. Rakentamisestakin voisi säästää, kaikenlaisia marketteja ja areenojakin rakennetaan aivan liikaa. Ja pitääkö kaiken olla viimeisen päälle hienoa ja huoliteltua? Verotuksen lisääminen olisi todellakin perusteltua.

Hyvä keino estää velkaantumista on myös jo unohtunut keino säästää hyvinä aikoina pahan päivän varalle.

Velkaantumisesta ei tule yrittää päästä eroon nopeuttamalla talouskasvua. Hitaampi kasvu varmistaisi ekologisesti kestävän kehityksen. Esimerkiksi prosentin vuosittaisella kasvulla vaurastumme 2,7 kertaisesti sadassa vuodessa. Siinä on jo riittävästi pelivaraa maksaa pois velkoja ja säilyttää hyvinvointiyhteiskunta jos samalla pienennämme tuloeroja.

Jos verokapina uhkaa on hallituksen velvollisuus valistaa kansaa riittävän verotuksen välttämättömyydestä budjettivajeen poistamiseksi, mutta se tuntuu unohtaneen tämän velvollisuutensa.

Maailmalla on leviämässä myös ajattelumalli, että valtion velkaa ei tarvitsisi maksaa koskaan takaisin. Se on vaarallista. Nytkin valtiovelan korkomenot ovat jo 1,5 miljardia vuodessa. Vaarana on myös korkojen huomattava nousu.

Korkomenojen poistuessa säästyvillä menoilla voitaisiin kohentaa huomattavasti sosiaaliturvaa.

Vaarana on myös velanoton huomattava lisääntyminen jos korot laskevat paljon, lisähoukuttimena käytetään nykyään jopa miinuskorkoisia lainoja, joita on jo Suomellakin. Niiden tarkoitus on tietysti tukea investointeja ja lisätä talouskasvua, joista voi tulla suurta tuottoa myöhemmin, mutta vaarana on, että tämä kaikki voi johtaa jatkuvaan velkaantumiseen.

Yksityiset kansalaisetkin velkaantuvat. Pahinta oikeastaan ovat pikavipit, joita tyrkytetään jatkuvasti jokaisen kansalaisen omissa sähköposteissakin. Pahinta on että uudella vipillä voi maksaa pois toisen. Näin koulutetaan velkavetoiseen elämään. Lainojen tarjoaminen sähköposteissa pitäisikin kieltää.

Lisää lapsia työaikaa lyhentämällä

  Työelämän vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Monet uupuvat. Jos työaikaa 

lyhennetään lastentekokohalutkin lisääntyvät. Pitkä koulutuskin vaikuttaa. 

Suomalaisnaiset haluaisivat ensimmäisen lapsen 25 vuotiaana, mutta se 

saadaan vasta 30 vuotiaana.

 

Ilman talouskasvun pakkomiellettä, mikä on uhkana myös luonnolle, 

työaikaa voisi lyhentää ja työelämää inhimillistää. Samalla syntyy uusia 

työpaikkoja. Julkista velkaa voi lyhentää verottamalla hieman enemmän 

hyvin toimeentulevia.

 

Ongelmia on muuallakin esimerkiksi 18-34 vuotiaista japanilaisista 43% ei 

ole harrastanut koskaan seksiä ja kolmasosa täyttää 30 vuotta ilman yhtään 

seksikokemusta. Syynä lienee sekin, että energiaa ei riitä muuhun kuin 

työhön.

 

Maan alhaisen syntyvyyden syyksi esitetään kuitenkin lähinnä kallista lasten 

päivähoitoa ja pieniä tuloja. 40% onkin epävakaissa tai määräaikaisissa 

työsuhteissa. Suomessakin nuorisotyöttömyys ja nuorten miesten lisääntyvä 

syrjäytyminen selittää lapsikatoa.

 

Japaniin on perustettu Suomen kaltainen neuvolajärjestelmä lapsiperheiden 

tueksi. Suuri joukko kaupunkeja on alkanut viranomaistyönä myös järjestää 

nuorille sokkotreffejä, joista 30-40% löytää parin. *

 

On kummallista että työelämän ja koulutuksen liiallisia vaatimuksia ei 

huomioida syntyvyyden laskun syynä. Ongelmaan pitäisi puuttua myös 

lainsäädännöllä.

 

Erityisesti pienten lasten vanhempien työaikaa tulee lyhentää valtion tuilla. 

Virkeät työntekijät ovat tuottavampia.

 

Hyvä keino olisi myös sisällyttää työaikaan pieni kävelylenkki ulkona. 

Kustannukset saadaan takaisin parempana työkykynä.

 

Suomessa tuli 1918 voimaan 8 tunnin, 48 viikkotunnin työaikalaki. 

Tuolloin vain perheenisä oli töissä. Perhe sai elantonsa kahdelle 

vanhemmalle jaettuna 24 viikkotunnilla.

 

Vaikka monet olivat silloin melko köyhiä eikä ollut kotitöitä helpottavia 

kodinkoneita äidillä oli aikaa olla lasten kanssa. Nyt molemmat vanhemmat 

ovat yleensä töissä 38 tuntiaviikossa. Nykyiset lomat huomioiden ennen 

perhe elätettiin noin 20 tuntia lyhyemmällä työviikolla kuin nyt. 

Nykymeno uuvuttaa ihmiset. Miksei työelämän inhimillistämistä juuri 

esitetä julkisuudessa?

 

Miksi lapsiperheiden tukia vähennetään vaikka niitä pitäisi roimasti lisätä? 

Maksajiksi sopisivat mm lapsettomat. - Eräs keino lisätä syntyvyyttä voisi 

olla myös eläkkeen lisääntyminen lapsiluvun mukaan.

 

Vaikka lapsia syntyy liian vähän työvoimapulaa automaation edetessä ei 

kuitenkaan lähiaikoina tule jos huolehditaan riittävästä koulutuksesta. 

Työvoimapula on myös näennäistä koska työnantajat haluavat halvempaa 

ulkomaista työvoimaa. Suomalaisten halua tehdä matalapalkkaisia töitä 

lisäisi pienien palkkojen nostaminen lainsäädännöllä.

 

* BBC

Missä paha asustaa?

Laajamittaisten diplomaattikarkoitusten näkökulmasta näyttää siltä, että Venäjää pidetään edelleen vihollisena, jolta edellytetään erityistä nuhteettomuutta tässä raadollisessa maailmassa, jossa länsikin on syyllistynyt vastaaviin tekoihin.

Venäjä lienee syyllinen, mutta ennenkuin rangaistaan asia pitäisi tutkia perusteellisesti. Länsimainen oikeusperiaatekin edellyttää täyttä varmuutta tuomioita annettaessa. Että mieluummin jätetään rankaisematta kuin tuomitaan vajain perustein.

Se että Suomikin karkottaa venäläisdiplomaatin ei ole viisasta ja voi heikentää maidemme välisiä suhteita, myös kaupankäyntiin voi tulla seurauksia.

Länsimaatkin ovat tehneet lukuisia salamurhia ja niiden yrityksiä. Ne ovat kohdistuneet jopa valtioiden päämiehiin. Esimerkiksi Kuuban Fidel Castro on yritetty murhata USA:n toimesta moneen kertaan. Niistä tehtyä tv-ohjelmaa on esitetty monissa maissa myös Suomessa. Miksi näistä murhayrityksistä ei ole nostettu suurta meteliä USA:ta vastaan ja karkoitettu suurin joukoin sen diplomaatteja.

Sallivatko länsimaat toisen leirin valtionpäämiesten murhayritykset ikäänkuin olankohautuksella vaikka johtotähtenämme pitäisi olla ihmisoikeudet. Tai onko syynä se, että suurvalta USA:ta ei uskalleta kovin jyrkästi arvostella. Eikö demokratiassa pitäisi kuitenkin jakaa tuomioita tekojen eikä maan aseman perusteella?

Parannusta on tuskin lähiaikoina odotettavissa. Muun muassa Wikileaksin mukaan USA:n tiedustelupalvelu CIA on alkanut suunnittelemaan autojen tietokonejärjestelmien hakkerointia vaikuttamalla esimerkiksi jarruihin tai ohjaukseen mikä on sen mukaan huomaamattomin tapa tehdä salamurhia.

Tämä kaikki osoittaa että valtioiden välisissä suhteissa vallitsee edelleen viimekädessä viidakon laki. Jos haluamme parempaa maailmaa tuollaisista toimista pitäisi vähitellen päästä eroon ainakin niiden välillä, jotka eivät ole keskenään sotatilassa. 

  Heittäköön ensimmäisen kiven se, joka ei ole syntiä tehnyt sanotaan.

Etsittäessä lännessä syntipukkeja vaikkapa Syyrian kaasuhyökkäyksiin unohdetaankin helposti,

että arabikevään lisäksi sodan laajenemisen syynä oli USA:n ja Britannian hyökkäys Irakiin valheellisin perustein. Kiellettyjä taistelukaasujakaan ei löytynyt. Syntyneessä sekasorrossa Isis

levitti kalifaattinsa mukana tehokkaasti kauhua Syyriaankin.

Tähän sopi myös Winston Churhillin  lehtihaastattelu 1920-luvulla kun Britannian joukot oli kukistaneet sinappikaasulla arabien kansannousun  nykyisen Irakin alueella ja aiheuttaneet tuhansien arabien kuoleman. Tuo haastattelu lausunto oli  suurinpiirtein näin: Tämä on aivan oivallista "alempien rotujen"  tuhoamista, lisää tällaista.  

Eli Churchill ei  ollut  ajatuksiltaan sen parempi kuin Hitler, erona vain se että Hitler diktaattorina saattoi toteuttaa suuressa mittakaavassa unelmansa.

(Nämä Churchillin mielipiteet löysivät englantilaistoimittajat  taustaksi kun 2003 Britannia ja USA  hyökkäsivät  Irakiin.)

En puolustele erityisesti Venäjää, joka lienee syyllistynyt tuohon myrkytykseen ja jonka senkin syntilistalla maailmanhistoriassa on yhtä ja toista hyvin raskauttavaa. Mutta miksi sen tekosia katsotaan suurennuslasilla ja lännen omia ikäänkuin sormien läpi. Nähdä malka toisen silmässä on tietysti yleisinhimillinen ongelma.

Pahuus ei kuitenkaan asu erityisesti jollain määrätyllä  ilmansuunnalla tai yhteiskuntajärjestelmässä ja hyvyys muualla. Vasta kun opimme tämän voidaan saavuttaa kestävä maailmanrauha.

Lentoliikenne lisääntyy huolestuttavalla vauhdilla

Lentoliikenteen matkustajamäärä maailmassa on tällä hetkellä 3,5 

miljardia vuodessa ja sen ennustetaan lisääntyvän lähiaikoina 5% 

vuosivauhtia. 15 vuoden kuluttua matkustajia on jo kaksikertaa 

enemmän.

Autoliikenteen päästöjen alkaessa laskea 2030-luvulla, lentämisen 

erittäin nopea kasvu uhkaa ennusteiden mukaan vesittää liikenteen 

päästöjen vähennystavoitteet.

Tätä selittää paljolti matkailun nopea lisääntyminen. Suomalaisetkin 

lisäävät innolla lentomatkailua vaikka kyselyjen mukaan 60% pitää 

ilmastonmuutosta hyvin vakavana uhkana ja vaikka yli puolet pitää 

tarpeellisena vähentää lentämistään.

Mutta tekniikan kehitys halventaa lentolippujen hintoja, joten 

lisääntyy myös houkutus lentää enemmän.

Allekirjoittaneen lapsetkin tekevät kaksi kolme etelän matkaa 

vuodessa. Jos siitä yrittää puhua, saa tuntea puhuvansa kuin seinille. 

Vastauksena vaikka lopeta lihan syönti se pelastaa maailman. Sekin 

hieman auttaisi, mutta maailmaa ei millään yksittäisillä toimilla voi 

pelastaa, sen huolestuttava tila johtuu kokonaisuudessaan 

kulutuksen 

ja väestön nopeasta lisääntymisestä.

Vaikka lentokonemoottorien hyötysuhteet paranevat liikenteen 

nopea 

lisääntyminen uhkaa vesittää kokonaan saavutetun hyödyn. Auttaisi 

jo huomattavasti jos lentopetrolia alettaisiin verottaa kuten muiden 

liikennemuotojen polttoaineita! Lentoliikenteen kasvun voisi todella 

vaikeassa tilanteessa jopa pysäyttää kilometriperusteisella verolla.

Runsaan kymmenen vuoden kuluttua tulee markkinoille Nasan 

kehittelemä rauskukalaa muistuttava lentokone. Sen muoto sekä uusi 

moottori ja rungon valmistustekniikka vähentävät koneen painoa25% 

ja polttoaineenkulutusta 50% .

 
Tämänkaltaiset keksinnöt mahdollistaisivat lentoliikenteen päästöjen 

nopean vähentämisen ja osaltaan ihmiskunnan pelastumisen 

ekokatastrofilta jos lentoliikenteen lisääntyminen hidastetaan 

vähintään pieneen osaan nykyisestä.

Köyhimmille maille tulee kuitenkin sallia hieman enemmän 

kasvuvaraa, samalla kun rikkaimmat maat vähentäisivät hiukan 

lentämistä.

Ongelmia liikenteen lisääntymisessä aiheuttaa sekin että melu 

lisääntyy ja lentokentät ja autotiet vievät yhä enemmän tilaa 

luonnolta ja haittaavat eläimiä.

Lentämisen lisääntymisen pysäyttäminen ei luonnon tilaa kohenna, 

jos säästöt käytetään muuhun aineelliseen kulutukseen. Ne pitäisi 

käyttää  työajan lyhentämiseen  ja/tai aineettomien palvelujen 

lisäämiseen.

Teknologian kehitys antaa hyvät mahdollisuudet kestävän 

kehitykseen, mutta miksi ne hukataan Suomessakin talouskasvun 

maksimoinnilla vaikka juuri tehdyn kyselyn mukaan yli puolet meistä 

pitää luonnonsuojelua talouskasvuakin tärkempänä.

Ihmiskunnan nykytilaa voi kuvailla hyvin vaikka Titanikin tuhon syyn 

eräällä selityksellä. Kun tähystäjä ilmoitti jäävuoria olevan näkyvissä, 

laivan kapteeni ilmoitti konehuoneeseen: “Lisää höyryä, tämä laiva

 ei voi upota!”