Köyhyys
uhkaa jo Euroopan rauhanomaista kehitystä
EU-jäsenyyden
luvattiin lisäävän talouskasvua, nostavan kaikkien elintasoa,
parantavan ihmisoi-keuksia ja takaavan rauhan Euroopassa. EU-maat
kuitenkin velkaantuvat ja sosiaaliturvaa
leikataan.
Nykyteknologian piti myös vapauttaa ihminen työn orjuudesta,
mutta työaikaa pidennetään jo monissa maissa ulkomaisen
kilpailukyvyn nimissä.
Valtioiden
välinen rauha lieneekin ainoa lupaus mikä on pitänyt, mutta
kansalaisten eriarvoi-suuden kasvu saattaa jo lähitulevaisuudessa
uhata rauhanomaista kehitystä. Tilanteen vakavuutta erityisesti
eteläisessä Euroopassa osoittaa se, että Punainen Risti on
julistanut Eurooopan nälkäkriisialueeksi. Muttta leipäjonot
kasvavat jatkuvasti Suomessakin.
Avustusjärjestö
Oxfamin tänä vuonna julkaistun rapaortin mukaan sosiaaliturvan,
terveydenhuollon ja opetuksen rajut leikkaukset sekä
epätasa-arvoinen verotus ovatkin ajamassa miljoonia eurooppalaisia
köyhyyden kierteeseen, mikä nykynäkymin voi kestää jopa
sukupolvien ajan.
Kaiken
taustalla ahneus
Säästöistä
hyötyy Oxfamin mukaan vain eurooppalaisten rikkain kymmenesosa ja
nykykehitys voi nostaa köyhien määrän vuoteen 2025 mennessä
jopa kolmasosaan koko EU:n väestöstä.
Hallitukset
pystyisivät sen mukaan kuitenkin keräämään riittävästi rahaa
julkisiin palveluihin verottamalla enemmän hyvin toimeentulevia ja
torjumalla veronkiertoa. Se onkin huolestunut harmaan talouden
suuresta määrästä.
Arviot
Suomen harmaasta taloudesta vaihtelevat muutamasta miljardista 15
mrd:iin vuodessa.
Valtava
summat kulutetaan aivan turhaan myös maahanmuuttoon vaikka Suomessa
on 300 000 työtöntä, jotka kyllä tekisivät mielellään kaikki
työt jos työehdot vain olisivat kohtuullisia.
(katso
blogikirjoitustani ”Tarvitaanko maahanmuuttoa)
Työttömyys
pois tulojen uusjaolla
Valtio
ja kunnat säästäisivät miljardeja jos työttömyys
lopetettaisiin kokonaan tulojen uusajaolla. Tämä tulisi toteuttaa
hyvin toimeentulevien kansalaisten tuloleikkauksilla
progressiivisesti maksu-kyvyn mukaan pienimpiin tuloihin
puuttumatta. -Työttömyyden poisto on varmastikin järkevin tapa
poistaa leipäjonot.
Perimmäinen
syy eriarvoisuuden kasvuun on talousliberalismi, päällepäsmärinä
WTO, joka ei kun-nioita työelämän oikeuksia. Tavalliset
kansalaiset katsovat voimattomina tätä kehitystä. Tuntuu että
meitä on petetty.
EU
ja Suomi tarvitsee todellakin vaihtoehtoja, mutta meille toitotetaan
jatkuvasti, että nykyisen-kaltaiselle globalisaatiolle ei ole
vaihtoehtoa, että se on kuin luonnovoima, jolle ei voi mitään.
Kyllä voi me ihmiset olemme sen itse luoneet ja voimme sitä myös
muuttaa. -Monelta unohtuu myös, että ei voi olla demokratiaa
ilman vaihtoehtoa, mikä on sen perusperiaate.
Meillä
on todellakin vaihtoehtoja
Meille
esitetään Kiinaa tulevana maailmanmahtina. Sitä pidetään usein
myös vapaakaupan mallimaana, joka pystyy tuottamaan
kilpailukykyiseen hintaan imuroiden siten runsaasti pääomaa
muualta maailmasta. Se on kuitenkin diktatuurina malliesimerkki
vaihtoehdottomasta politiikasta. Se ei kunnioita työelämän
oikeuksia eikä kansainvälisiä ympäristöstandardeja saavuttaen
siten epäreilulla tavalla melkoista kilpailuetua.
Kiina
on todellinen rehdin/vastuullisen kaupan este. Voi vain ihmetellä
miksi demokraattiset länsimaat Suomi mukaan lukien hyväksyivät
sen WTO:n jäseneksi vuonna 2001.
Suomessakin
työaika oli runsas 100 vuotta sitten yleisesti 12 tuntia päivässä
ja työolosuhteet tehtaissa kehnot, ja Kiina on nyt vasta tuossa
yhteiskunnan kehitysvaiheessa. Sekin saavuttanee aikanaan meidän
nykyisen tasomme. -Mutta eri kustannustason maiden tulee käydä
keskenään tullikauppaa, muuten koko maailma menee sekaisin. Ja on
jo tosiasiassa mennytkin.
Mm
12 tuntiset työpäivät ja pienet palkat ovat painostaneet meillä
Suomessakin heikentämään työ-ehtoja kilpailukykymme
parantamiseksi. Samalla on kevennetty kohtuuttoman paljon verotusta,
jonka seurauksina on sosiaalimenojen leikkaukset ja leipäjonojen
kasvukin. Tarvittaisiin todella-kin tullisuojaa. (katso
blogikirjoitustani ”Suojatullit takaisin” )
Gallupit
ja hyvinvointiyhteiskunta
Ristiriitaa
tässä on se, että enemmistö haluaa gallupeissa maksaa enemmän
veroja hyvinvoin-tiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Mutta kun
raha-asioista pitää suoranaisesti päättää materialismi ja
ahneus näyttää vallinneen ihmismielet. Tämä näkyy vaikka
työehtosopimuksissa ja vaaleissa, joissa yhteisvastuu ei saa
riittävää kannatusta.
Ahdinkomme
taustalla kulutushysteria
Suomalaisten
ostovoiman on annettu lisääntyä 2000-luvulla peräti 27%. Tämä
perustui uskoon nopean kasvun jatkumisesta, jolla maksettaisiin
velkoja, mutta tuo kasvu pysähtyikin tunnetuin seurauksin. Oltiin
siis varomattomia, mutta perussyy ahdinkoomme on tietysti on silmät
sokaiseva kulutushysteria.
Jos
puoletkin tuosta määrästä olisi kerätty vähitellen veroina,
meillä menisi nyt paljon paremmin.
Näin
toimien ei olisi myöskään syntynyt mitään katastrofitunnelmaa mm
kuntien velvoitteiden vähentämisestä ja hyvinvointipalvelujen
leikkauksista kuten nyt kun joudutaan jälkikäteen kor-jaamaan
tehtyjä virheitä.
Mutta
olisiko lopulta niin kauheaa jos jouduttaisiin palauttamaan
yksityinen kulutus toistaiseksi jopa vuoden 2000 tasalle kunhan
pidämme huolta, ettei kaikkein köyhimmiltä leikata. Onhan Suomi
sentään maailman vauraimpia maita.
Enemmistöllä
meistä on kyllä varaa vähentää huomattavasti kulutustaan. Sitä
osoittaa esimerkiksi se, että ulkomaanmatkat, johon sisältyy
yöpyminen kohdemaassa ovat lisääntyneet Tilastokes-kuksen mukaan
vuoden 2000 2,4 miljoonasta viime vuoden 5,8 miljoonaan. -
Suomessa ollaankin tulontasauksen sijasta tietoisesti valittu
eriarvoistava tie. Varastettu sekä yhteiskunnalta että kaikkein
köyhimmiltä.
Valtio
velkaantuu samalla kun yksityinen kulutus on korkealla tasolla
Voidaan
perustellusti kysyä pitääkö valtion velkaantua ja köyhimpien
köyhtyä kun yksityinen kulutus on samalla korkealla tasolla?
Verottamalla kansalaisia huomattavasti enemmän voitaisiin
säilyttää ennallaan sosiaaliturva, jota useimmat meistä
tarvitsevat kun sairastuvat, vanhenevat tai jäävät työttömäksi.
Tässä
esitetyllä tavalla ei toimita kuitenkaan juuri missään.
Yleensähän aina laman ja talous-vaikeuksien aikana leikataan
sosiaaliturvaa. Juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Voi
todella kysyä ihmetellen miksi? Tarvitsemmekin uuden ryhtiliikkeen,
jossa taloudesta tehdään jälleen ihmisten palvelija. Mutta kyse
ei ole vain rakenteista, se edellyttää myös suomalaisten
enemmistöltä hieman vaatimattomampaa kulutustasoa.
Rikkaat
rikastuvat muut köyhtyvät
Eriarvoistuminen
lisääntyy lähes kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi USA:n
tuloeroista tehdyn selvityksen mukaan 1980-luvulta lähtien vain
rikkaimmat ovat vaurastuneet. Pienituloisten ostovoima on laskenut
neljäsosan ja keskituloisistakin useimmat ovat hieman köyhtyneet
vaikka monen tovat pidentäneet työviikkoa.
2008
alkaneesta taantumasta nousukaan ei ole lisännyt köyhemmän
enemmistön varallisuutta. vaan Pew tutkimuslaitoksen raportin
mukaan 93% enemmistön varallisuus on laskenut 4% ja 7%
rikkaimman vähemmistön kasvanut 28%.
USA:n
rikkain tuhannesosa on moninkertaistanut tulonsa 80-luvulta lähtien
ansaiten jo yli kymmenesosan kaikista tuloista. Esimerkiksi
vuonna 1950 USA:n suuryrityksen johtaja ansaitsi 24 kertaa enemmän
kuin keskiverto työntekijä ja viime vuonna jo 550 kertaa enemmän!
Vastaavasti monien selvitysten mukaan noin 10% maan väestöstä
kärsii ajoittain nälkää.
Bloomberg
uutisten mukaan tuloerot ovat Yhdysvalloissa nykyään samaa luokka
kuin kuin Kiinassa, Equdorissa ja Madagaskarilla.
Rikkaimpien
rikastumisen syitä USA:ssa kuten täällä Suomessakin ovat
jatkuvasti kevenevä verotus ja halpamaihin sekä veroparatiiseihin
tehtyjen sijoitusten kasvaneet tuotot. USA:ssa tuloerojen kasvua
lisää se, että palkansaajista on vain 12% järjestäytynyt
ammatillisesti kun 30 vuotta sitten luku oli puolta suurempi.
Liittovaltio
on jo vakavasti velkaantunut, sen budjetista katetaan 40%
velkarahalla, jota on jo
15
000 miljardia dollaria. Jos rikkaimmat olisivat maksaneet
riittävästi veroja velkaa olisi huomattavasti vähemmän. Osasyynä
USA:n velkaantumiseen ovat tietysti myös sen suuret sotilas-menot.
Sen
äärimmäisen epäoikeudenmukainen tulonjako ja sitä seuraava
hyvinvointiyhteiskunnan tuho
voi
olla tulevaisuuden kohtalona kaikille länsimaille jos jatkuvasti
siirretään tuotantoa sinne missä työvoima on halvinta ja missä
sitä kohdellaan huonommin ja ympäristöstä välitetään vähiten.
Sa-moin jos työpaikkojen karkaamisen estämiseksi pienennetään
jatkuvasti palkkoja ja lasketaan vero-ja.
Esitetyt
luvut löytää helposti netistä, mutta miksei niistä juuri
puhuta julkisuudessa? Siksikö että ne osoittavat nykymuotoisen
vapaakaupan epäonnistumisen, senhän piti tuottaa lisääntyvää
hyvinvointia kaikille.
-Ja
vielä kaiken suhteellisuudesta jo pelkällä USA:n armeijan
budjetilla voitaisiin poistaa ei vain sen, vaan koko maailman nälkä
moneen kertaan!
Talousliberalismi
vaikeuksiemme syynä
Perimmältään
tässä kaikessa on kyse talousliberalismista mikä alkuaan vuoden
1980 paikkeilla lähti valloittamaan maailmaa. Oikeastaan tuon
politiikan alkuunpanija oli Iso-Britannian päämi-nisteri Margaret
Thatcher, jonka kuuluisa historiaan jäänyt lausahdus oli: ”Ei
ole enää yhteiskuntaa on vain markkinat” mikä kuvastaa hyvin
talousliberalismin ajattelutapaa, jossa sosiaalinen tulojako nähdään
kehityksen jarruna. Tulonsiirroista se hyväksyy lähinnä vain
vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden.
Kun
Yhdysvallat uudisti talouspolitiikkansa presidentti Ronald
Reaganin toimesta luvattiin, että talouskasvu nostaa kaikkien
tuloja. Näin ei käynyt. Valittu talouspolitiikka ei ollut tähän
ainoa syyllinen, vaan automaatio, kansainvälinen kilpailu ja
tietotekniikan kehitys ovat myös muokanneet työmarkkinoita.
Sosiaalisemmalla tulonjaolla niiden aiheuttamat ongelmat olisi
kuitenkin voitu korjata. -Suomikin on paljolti noudattanut USA:n
esimerkkiä talouspolitiikassa. Talousliberalismi on kuitenkin
vähitellen ajautumassa umpikujaan.
Kestävä
yhteiskunta voidaan rakentaa vain oikeudenmukaisuuden perustalle
Yhteiskunnan
hyvyyttä ei voi koskaan mitata keskimääräisellä
kulutustasolla, tavarapaljoudella tai BKT:lla. Ainoa oikea mittari
on katsoa kuinka suuren eriarvoisuuden yhteiskunta sietää ja
kuinka alas se sallii pienituloisimpien jäsentensä pudota.
Jos
tätä ei opita ymmärtämään ja jatketaan nykyistä
eriarvoistavaa politiikkaa yhteiskuntarauha saattaa häiriintyä
seurauksena jopa sisällissotia, ehkä koko EU:nkin hajoaminen. -
Kestävä yhteiskunta voidaan rakentaa vain oikeudenmukaisuuden ja
humanismin perustalle.