Oikeusvaltioperiaatteet - Puola ja Unkari

EU syyttää Puolaa oikeusvaltio periaatteiden hylkäämisestä Tämä tapahtuu 

siten, että on perustettu tuomareiden toimintaa valvova kurinpito elin, jonka 

jäsenet on valittu poliittisin perustein. Näin EU:n mukaan oikeuslaitoksen 

puolueettomuus vaarantuu

   

Tämä on totta, mutta demokratiaan kuuluu myös se, että kansalaiset ovat eri 

mieltä asioista, niistä äänestetään ja enemmistön mielipide tulee päätökseksi. 

  Enemmistön äänillä valitaan sitten viranhaltijoita mm tuomareita joiden 

maailmankuva, jopa puoluekanta melko suurella todennäköisyydellä on 

samankaltainen kuin tuolla enemmistöllä.  Ja valinnan tehnyt enemmistö 

odottaa, että valittu virkamies käyttäytyy toivotulla tavalla tai vähintään 

eteneminen virkauralla pysähtyy.

 

Joten EU:n suosima päätöksentekomalli ei ole puolueettomampi ja 

ihmisoikeuksia kunnioittavampi eikä sisällä sinänsä vähemmän virkamiesten  

poliittista ohjausta kuin Puolan.

 

 Esimerkiksi sopii aborttien kieltäminen lähes kokonaan Puolassa mikä  

perustuu ajatukseen, että hyvin pienikin sikiö nauttii ihmisoikeuksia.

Näin voi eettisesti perustella yhtä hyvin kuin EU perustelee naisten oikeuksia  

päättää perheen lapsiluvusta. Miksei EU:ssa tätä ymmärretä?

 

Puolan päätöstä tukee osittain myös se, että lapsia syntyy EU:maissa liian 

vähän. On kumma ettei EU huomioi lainkaan tätäkään näkökulmaa.

   

Puola suhtautuu maahanmuuttoon melko torjuvasti, sillä se haluaa säilyttää 

kulttuurinsa valta-aseman omassa maassaan. EU taas ajattelee ensisijaisesti 

turvapaikan hakijoiden kansainvälisin sopimuksin turvattuja oikeuksia.

Sillä on kansainvälinen näkökulma, hieman pelkistettynä maailma ilman 

rajoja ajatus. Puolalla taas kansallinen näkökulma maarajoineen. Puolankin  

näkökulma on  perusteltu  jos samalla lisätään kehitysapua.

EU kuitenkin pitää sen näkökulmaa vääränä, vaikka kumpaakin näkökulmaa 

voi yhtä hyvin perustella demokratian ja ihmisoikeuksien puitteissa.

 

Puolan ja Valko-Venäjän kiista siirtolaisista voi kuitenkin avata vähitellen 

EU:n silmät kun rajan yli on yritettty päästä väkivalloin. Onhan itsenäisen 

maan voitava puolustaa rajansa koskemattomuutta.

 

Unkarin hallitus lopettaa medioita, jotka vastustavat hallituksen politiikkaa.

Porvarilliset mediat saavat EU-maissa kuitenkin yleensä enemmän mainoksia 

kuin vasemmistolaiset, joita on sen takia paljon vähemmän. Tämä selittyy 

sillä että   mainostajilla on enimmäkseen oikeistolaiset arvot.

Se on huono asia sananvapauden kannalta kuten Unkarin hallituksen 

vastustajien lehtien lopetukset. 

 Tämä ongelma voitaisiin korjata riittävällä vasemmistolaisen median 

valtiontuella mutta niin ei ole tehty. Tästä näkökulmasta Unkarin hallitusta 

pitäisi kohdella hieman ymmärtäväisemmin.

 

Unkaria syytetään myös korruptiosta. Nettiä selaillessa huomaa nopeasti että  

moni muukin EU maa Suomea paitsi on kunnostautunut tässä asiassa, ja että 

korruptio myös lisääntyy huolestuttavasti.

 

Tässä on paljolti kyse ritualismista: Tärkeintä ei ole mitä tehdään vaan kuka 

tekee - Puola ja Unkari sopivat erilaisina syyllisiksi. 

 

Mutta mihin demokratiaa ja vapautta tarvitaan jos kaikki olisivat samaa 

mieltä asioista? - Vapaus on vain unelmien valtakunnassa kuten eräs 

filosofi asian ilmaisi. Sitä osoittaa jo hyvin  parlamentissa  monen puolueen 

ryhmäkurikin.

 

Liitolle Saksan kanssa ei ollut 1941 vaihtoehtoa

 Jostain kummasta syystä Suomea syyllistetään  liitosta 

Saksan kanssa Tähän sopii Winston Churchillin  kuuluisa 

lausahdus. ” Menen liittoon vaikka itse paholaisen (Stalin) 

kanssa jos sen avulla voin voittaa Hitlerin”. Miksei sitten 

Suomi olisi saanut mennä liittoon Hitlerin kanssa 

voittaakseen toisen paholaisen Stalinin?

On todellakin hämmentävää, että Suomen liitto Saksan 

kanssa yleisesti tuomitaan muttei Englannin liittoa 

Neuvostoliiton kanssa olihan Stalinkin miljoonaluokan 

joukkomurhaaja.

Suomella ei ollut juuri vaihtoehtoa, arvuuteltiinhan meille 

Neuvostoliittoon liitettyjen Baltian maiden kohtaloa. Kun 

Ruotsikaan ei suostunut liittoon Suomen kanssa päätettiin 

turvautua Saksaan. Siihen luotettiin olihan se vallannut 

laajoja alueita Euroopassa.

Toisaalta Saksakin uskoi tarvitsevansa hyökkäyksessään 

Neuvostoliittoon pientä Suomea, olihan se talvisodan 

torjuntavoitolla niittänyt mainetta maailmalla.

Tärkeä syy tähän lienee ollut myös se, että Neuvostoliiton 

Jäämeren ja Mustanmeren välisestä 2800 km:n pituisesta 

alueesta  40% rajoittui Suomeen.

Tästä näkökulmasta voi myös kysyä olisiko Suomi edes 

voinut kieltäytyä Saksan tarjoamasta liitosta.

Ja houkutuksetkin oli suuria kun Suomelle luvattiin jopa 

koko Pohjois-Venäjää. Se sopi hyvin Suur-Suomi haaveisiin 

elettiinhän kansallisuusaatteiden aikaa. Toisaalta Stalin 

suunnitteli koko Suomen, ehkä koko Euroopan valtausta.

Kyse oli erillissodasta Neuvostoliittoa vastaan yhdessä 

Saksan kanssa. * Tätä osoittaa se että Suomi ei osallistunut 

Leningradin piiritykseen ja sekin, että hyökkäyksessä 

Neuvostoliittoon kantasuomalaiset ja Suomen juutalaiset 

taistelivat yhdessä saksalaissotilaiden kanssa ainakin 

Suomen  rintamilla. Saksan juutalaisvihalle ei ollut tilaa 

Suomen armeijassa vaikka Hitler ilmoitti, että sodan 

aloittamisen tarkoitus oli tuhota juutalaisten luoma 

Neuvostoliitto.

Jatkosota oli selvästi hyökkäyssota koska Suomen ja Saksan 

johto sopivat sen aloittamispäivästä 22.6.41 pari viikkoa 

aikaisemmin. Miksi monet suomalaiset haluaa kieltää tämän?

Tässä kaikessa pitää muistaa, että jatkosotaa ei olisi tullut 

ilman Neuvostoliiton aloittamaa talvisotaa.

Jatkosodalla Suomi halusi oikeutetusti ottaa takaisin siltä 

vääryydellä viedyt alueet, 440 000 ihmisen kotiseudut. 

Valitettavasti tavoite ei toteutunut ja Pariisin 

rauhanneuvotteluissakin 1947 tulevat Natomaat jättivät 

pienen Suomen yksin NL:n armoille!

Tähän sopii hyvin myös Churchillin Mannerheimille syksyllä 

1941 lähettämä yksityiskirje, jossa hän totesi mm, että jos 

Suomen joukot eivät pysäytä etenemistään (ajatellen 

varmaan Muurmannin rataa) meidän on valitettavasti 

julistettava sota Suomelle olemmehan liitossa Neuvostoliiton 

kanssa.

 

Suomen vanhan rajan ylitys ja eteneminen pitkälle Itä-

Karjalaan oli ehkä virhe, mutta pienempi kuin Neuvostoliiton 

Talvisodan aloitus, jonka johdosta YK:n edeltäjä Kansainliitto 

erotti sen jäsenyydestään.

 

 

*  Mannerheim ei halunnut Suomen hyökkäävän 

miljoonakaupunki Leningradiin koska hän uskoi, että Stalin 

rankaisisi  Suomea siitä ankarammalla 

asteikolla ja halusi siten pitää sodan rajasotana. Näin  koska  hän  piti 

Saksan häviötä sodassa jo sen alussa todennäköisenä.

Mannerheim hylkäsi  myös ruotsalaisen 

vapaaehtoisenlentäjä von Rosenin huimapäisen 

suunnitelman lähteä pommittamaan Kremliä.  Hän piti tätä 

hyökkäyksenä kaikkein pyhimpään, josta  Stalinin kosto olisi 

kauhistuttava jos häviämme sodan.

 

Saksan sodanjohto vaati Suomea katkaisemaan Muurmannin 

radan NL:n henkireiän jäättömälle Jäämerelle, mutta Suomi 

kieltäytyi. Ilmeisesti ajateltiin, että jos rata katkaistaisiin NL 

joutuisi keskittämään kaikki voimansa Suomea vastaan ja 

siitä ei seuraisi mitään hyvää Suomelle.

Tämä kaikki viittaa paljolti siihen, että Suomi kävi 

erillissotaa osittain omin hyvin keskeisinkin tavoittein vaikka 

olikin Saksan liittolainen.

Miten säilyttää koko Suomi asuttuna

 

Suomen väestö keskittyy yhä  enemmän 

pääkaupunkiseudulle. Sanotaan, että se tehostaa hallintoa  ja 

taloudellista toimintaa. Näin on jos sitä ei viedä liian pitkälle 

kuten nyt ollaan tekemässä.

Nykymenolla pääkaupunkiseutu saakin jatkuvasti kasvavia 

verotuloja ja talouskasvua muun maan kustannuksella koska 

sen väestö lisääntyy ja sinne on keskitetty valtion hallinto ja 

suurin osa yritysten pääkonttoreista.

Liiallinen keskittyminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia, 

liikenne ruuhkautuu ja päästöt lisääntyvät, sosiaaliset 

ongelmat keskittyvät myös suuriin kaupunkeihin.

On runsaasti huumeiden käyttöä ja rikollisuutta. 

Kansainvälinen rikollisuuskin lisääntyy.

Yritysten pääkonttorit ovat keskittyneet 

pääkaupunkiseudulle paljolti siksi koska siellä on valtion 

hallinto, keskusvirastot, valtioneuvosto ja eduskunta.

Näitä ongelmia on pyritty vähentämään valtion toimien 

hajasijoituksella, mutta aivan liian vähän.

Se että kaikissa maissa on pääkaupunki on peräisin ajalta 

jolloin liikenneyhteydet olivat paljon nykyistä huonommat ei 

ollut autoja, puhelimia eikä nettiyhteyksiä.

Valtion hallinto keskusvirastoineen kannattaisi kokonaan 

hajasijoittaa ympäri maata. Eduskunta ja hallitus vaihtaisivat 

toimipaikkaansa vaikka nelivuosittain.

On melko varmaa että yritysten pääkonttorit uudistuksen 

jälkeen sijoittuisivat nykyistä paljon enemmän ympäri maata.

Hallinnon hajasijoitus lisää virkamiesten matkustelemisia, 

mutta korona on opettanut lisäämään videoneuvotteluja.

Jos mitään ei tehdä lähes koko Suomi siirtyy nykymenolla 

pääkaupunkiseudulle. Miljoonien ihmisten pakkomuutto 

sinne aiheuttaa kuitenkin paljon enemmän ongelmia kuin 

virkamiesten hajasijoitus matkustelut.

Riittävä hyvinvoivien kaupunkien verkko koko maassa 

auttaisi myös teollisuuden, maatalouden ja maaseudun 

asutuksen kehittämistä ympäri maata.

Ilmaston lämmetessä ja Etelä-Euroopan aavikoituessa 

Suomikin voisi ruokkia sitä ennustetaanhan Etelä- Suomeen 

vuosisadan lopulla Unkarin ja Pohjois-Lappiin Etelä-Suomen 

ilmastoa. Tuo projekti ei onnistu Helsinki keskeisellä 

politiikalla.

Tuulienergian lisääntyessä sen kiinteistövero tuotto kasvaa 

paljon. Jopa yli puolet pienen kunnan verotuloista voi 

 lähivuosina kertyä tuulivoimasta. Jos tuotettu tuulisähkö 

kulutetaan paikallisesti kalliit sähkön siirtomaksut vähenevät 

pieneen osaan. Samalla eri alueiden energiaomavaraisuus 

lisääntyy. Toistaiseksi tarvitaan lisäksi myös säätövoimaa, 

lopullisena ratkaisuna sähkön varastointi vetykaasuna. Tämä 

lisää asutuksen ja teollisuuden hajasijoittumista ympäri 

maata.

Jäämeren rata auttaisi huomattavasti pohjoisen Suomen ja 

Lapin kehittämistä. Sen vetovoimaa kalatalous- ja 

matkailualueena lisäisi myös Kemijoen, ennen Euroopan 

suurimman lohijoen, vapauttaminen kahleistaan. Se 

mahdollistuisi vähitellen tuuli- ja aurinkoenergialla. 

Tuottaisihan Ahvenanmaalle kaavailtu tuulivoima puisto 45% 

koko Suomen sähköntarpeesta.