Jos valtio uhkaa mennä konkurssiin, sen omaisuuden myynti olisi eräs hyvä ratkaisu. Tästä ei tulisi tehdä liian suurta ideologista kynnystä ja nähdä asiaa peruuttamattomana yksityistämisenä. Asiaan tulee ottaa käytännöllinen näkökulma: realisoidaan omistusta nyt rahaksi ja hankitaan valtiolle lisää omaisuutta sitten kun taloudessa menee taas paremmin.
Valtio saa myös lisää rahaa nostamalla veroja. Mutta yritysveroja ei tulisi nostaa koska ne heikentävät kilpailukykyä. Verotetaan lisää väestön paremmin toimeentulevaa enemmistöä.
Näin ei yleensä tehdä itsekkäistä syistä koska kansanedustajatkin ovat hyvin toimeentulevia. Leikataan siis köyhempien sosiaalitukia, mutta näin ei rakenneta kestävää yhteiskuntaa.
Pankkien kaatumisen estämiseksi annetun rahan vastineeksi tulisi Suomen saada pankkien osakkeita. Ne myytäisiin tarvittaessa parempana aikana. Mutta voisihan valtio pitääkin niistä osan, keventäisiväthän niiden tuotot verotusta..
Portugalin kohdalla velkakierteeseen joutumisessa on paljolti kyse vastuuttomasta tuhlauksesta. Hyvä esimerkki tästä on äskettäin tehdyt miljardin euron sukellusvenekaupat. Miksi maan joka on korviaan myöten veloissa pitää hankkia sukellusveneitä? Ja luotijunarataa rakennetaan Madridin ja Lissabonin välillä. Sen kuulemma saadaan valmiiksi EU:n tukirahoilla. Mm sitäkin varten Suomikin antaisi takauksia eihän meilläkään ole ollut varaa luotijuniin ja sukellusveneisiin vaikka olemme huomattavasti vauraampi maa. 10 miljoonaisen Portugalin BKT on vain 1.3 kertaa meitä suurempi.
Parasta olisi, että kaikki maat hoitaisivat yksin omat asiansa. Portugalin takausten näkeminen ikäänkuin vakuutuksena ja EU vakuutusyhtiönä taloushäiriöiden varalle on huono ajatus jos vastuuttomalla talouden hoidollakin saa täyden vakuutuskorvauksen.
Jos tavallisen kansalaisen talo palaa ja syyksi osoittautuu varomaton tulen käsittely, vakuutuskorvaus pienentyy tai sitä ei saa lainkaan. Portugali on elänyt kuin tuhlaajapoika, miksi muiden pitäisi sitä vastikkeetta tukea.
Jos vakausrahastoja ja takausjärjestelimiä luodaan myös tulevaisuutta varten se on omiaan houkuttamaan maita löperöön taloudenpitoon. Se voi tulla vielä EU:lle todella kalliiksi.
Suomessa on kuitenkin takausten kannattajia, mikseivät he ja tuen vastustajat voisi tehdä kompromissia. Se tehtäisiin vaikka siten, että Suomi puolittaisi sille tarkoitetut vastuut. Ja vastaavasti tulevaisuudessa se saisi pulaan joutuessaan EU-mailta vain puolet niistä lainoista ja takauksista kuin täyden ”vakuutussumman” maksaneet. Tehtäisiin kuten yksityisillä vakuutusmarkkinoilla. Jos omaisuuden vakuuttaa alle sen käyvän arvon vakuutuskorvaus vastaavasti pienenee.
Yksi syy talousvaikeuksiin ovat kohtuuttoman korkeat korot. Auttaisi jo paljon jos ne laskettaisiin normaalitasolle. Lainanantajan vastuullisuutta osoittaisi, että ei anneta lainaa jos riski tuntuu kovin suurelta, ei edes kiskurikorolla.
Suomen väestö on vain prosentti EU:n väestöstä, Suomen kova painostus tuntuu jo siitä näkökulmasta oudolta. Muut maat voivat hyvin ottaa kontolleen meidän vastuumme. Miksei tässä asiassa saisi olla erilainen eiväthän kaikki EU maat kuulu esimerkiksi rahaliittoonkaan. Onko tässä kaikessa kyse siitä, että meitä ajetaan tällä tavalla vähitellen liittovaltioon?
