Onko ehdotetussa työajan pidentämisessä mitään järkeä

Työaika on vaihdellut vuosituhansien aikana huomattavasti. Keräilijä-

metsästäjät työskentelivät normaalisti vain 3-4 tuntia päivässä, ja 

vapaa-aikaa riitti paljon erilaisiin peleihin ja leikkeihin, mutta eläminen 

luonnon armoilla oli paljon epävarmempaa kuin nykyään. Eikä nälkä 

kuolemakaan ollut harvinaista.

Tänä aikana tietämättömyydestä ja alkeellisuudesta huolimatta kaikilla oli 

arvo sinänsä ihmisenä ei vain tuotantokoneena kuten nyt talousliberalismin 

aikana.

Ihmisarvo ei perustunut pelkästään markkina-arvoon työmarkkinoilla vaan 

saatu saalis jaettiin usein tasan jokaisen perheen pääluvun mukaan , ei sen 

mukaan kenen perheessä on esimerkiksi paras metsästäjä. Poikkeavia 

yksilöitä voitiin tietämättömyydestä johtuen kuitenkin kohdella 

äärimmäisen julmasti. Mutta koska yhteisö, kun mm automaatiota ei ollut 

vielä keksitty, tarvitsi jokaisen työpanosta, jokainen sai myös tuntea 

kuuluvansa johonkin, olevansa tarpeellinen yhteisön jäsen.

Tässä keskeisen tärkeä syy jakaa tulot ja/tai työaika siten että kaikille riittää 

töitä. Sen nykyajan yhteiskunta on täysin unohtanut! -Ihminen ei elä 

pelkästään leivästä

Peltoviljelyyn siirryttäessäkin työtä riitti työpäivät pitenivät kuitenkin jopa 

auringon noususta laskuun asti, mutta pimeään vuodeaikaan oli paljon 

vapaata koska hyvää valaistusta ei ollut. Päreen valossa työskentely oli 

hankalaa.

Mutta enteitä tulevasta suuresta muutoksesta saatiin aistia kun Ruotsin 

kuningas Kustaa III lyhensi ns ”Hyödyn aikana” Joulun neljä vapaapäivää 

vain kahteen vuonna 1774 . Perusteena oli palveluväen liika laiskottelu 

pyhien aikaan.

 

Hyödyn aikakausi 1700 luvulla noin oli paljolti samaa kuin nyt 

talousliberalismi, eli kaikkea ajateltiin lähinnä vain taloudellisen hyödyn 

näkökulmasta. Erona kuitenkin oli se, että silloin haluttiin maksimoida 

vientiä ja tuontikielloin ja rajoituksin minimoida tuontia.

Palvelusväestäkin haluttiin ottaa kaikki mahdollinen irti, vapaa-aika oli 

muka vain laiskottelua ei virkistäytymistä varten. Aivan kuten moni 

työnantaja nykyään tuntuu ajattelevan. Vähän kärjistäen että ihmisen tärkein 

tehtävä on toimia tuotantokoneena.

Mutta teollistumisen alkuajat olivat ehkä pahinta ihmisyyden riistoa, 

työpäivät olivat usein14-16 tuntia päivässä ja työolosuhteet usein 

hirvittävän huonoja ja palkat usein minimaalisia Mutta lukutaidon 

yleistyessä työväki alkoi vaatia työajan lyhentämistä, Suomessakin alettiin 

1800 luvun lopulla lakkoilemalla vaatia työajan lyhentämistä silloisesta 

usein 12 tunnista. Rakennustyöväellä oli muistaakseni 1898 lakko, jolla 

vaadittiin 11 tunnin työpäivää.

Tuon ajan ihanteellisuus herättää suorastaan kateutta. Silloin oltiin valmiit 

paljon suurempiin uhrauksiin tavoitteiden saavuttamiseksi kuin nykyään. 

Lukekaapa vaikka noiden lakkokenraaleiden tekstejä. Nyt juostaan 

pääasiassa vain tarjousten perässä ja matkustellaan. Ja kauhistellaan 

maailman menoa, jolle ei uskota olevan enää vaihtoehtoa. Kyllä on mutta 

ihmiset ovat suurella joukolla korvanneet ajattelun kuluttamisella.

Kun 1980-luvulla siirryttiin pekkaspäivineen 37,5 tunnin työviikkoon , niin silloin oli vielä jäljellä ihanteellisuutta. Alettiin ehdotella 6 tunnin työpäivään siirtymistä mm työttömyyden vähentämiseksi ja olihan monien mielestä 8 tunnin työpäivä hieman liian raskas.

Oikeastaan työaika on nyt paljon pidempi kuin ennen sotia, jolloin naiset 

olivat kotona hoitamassa lapsia ja miehet töissä 48 tuntia viikossa. -Tämä 

selittää osaksi liian pientä syntyvyyttä. Ei jää riittävästi aikaa lastenhoitoon. 

Pienten lasten vanhempien työaikaa pitäisikin lyhentää maksajina erityisesti 

ne joilla ei ole alaikäisiä lapsia.

 

Automaatio vähentää ihmistyön tarvetta. Työnantajat vaativat kuitenkin työajan 

pidentämistä kilpailukykymme parantamiseksi. Sipiläkin ehdotti työajan pidennystä pekkaspäivät 

poistamalla, mutta työntekijäpuoli torjui ehdotuksen, ja yli puolet suomalaisista vastustaa sitä.

Syy automaation lisäämiseen on kalliin ihmistyön vähentäminen, 

pääseminen eroon vaarallisista ja raskaista töistä sekä ihmisten elämän 

helpottaminen lyhentämällä työaikaa.

 

Työajan pidentämispyrkimysten syynä on kehitysmaiden epärehti kilpailu 

työelämän loukkauksineen. Siihen pitäisi puuttua WTO:ssa. (kts mm 

plokirjoitukseni ”Suojatullit takaisin”)

Olisi järjetöntä siirtää historian kelloa taaksepäin pidentämällä työaikaa. On 

hyvä muistaa, että vähän yli 100 vuotta sitten Suomessakin teollistumisen 

alkuvaiheissa oli 12 tunnin työaika yleinen.

Erityisen järjetöntä on pidentää työaikaa runsaan työttömyyden aikana. 

Pitäisi työllistää työttömiä. Rahat siihen saataisiin laskemalla palkkoja ja 

muita tuloja. Työttömyyskorvausten rahoitus velkarahalla tulisi kieltää 

lailla.

 

Työajan lyhentämistä puoltavia tutkimustuloksia löytyy paljon: 

Työntekijän 

väsymys ja virheet lisääntyvät jo 5-6 tehokkaan työtunnin jälkeen. Työajan 

ylittäessä 40 tuntia viikossa työtapaturmat ja sairastelu lisääntyvät. Työ 

sujuu parhaiten kun jokaista työtuntia kohti on vartin tauko. 10 minuutin 

torkutkin työaikana nostavat vireystilaa.

 

Eräissä työajan lyhennys kokeiluissa on havaittu että työajan lyhentäminen 

8:sta 6:teen tuntiin ei vähennä juuri lainkaan tuotantoa.

 

Suuri osa työntekijöistä valittaa että kiireet ja stressi työssä ovat viime 

vuosina lisääntyneet. Kyse on myös siitä jaksetaanko tehdä työtä eläkeikään 

asti. Tämäkin puoltaa työajan vähittäistä lyhentämistä.

Koneistuminen ja automaatio on vähentänyt huimasti ihmistyön tarvetta. 

1900-luvun aikana työn tuottavuus lisääntyi Suomessa 14 kertaiseksi 

*. Siis 

yhdessä työtunnissa saadaan aikaan 14 kertaa enemmän tavaraa ja 

palveluita. 

Automaation edetessä kiihtyvällä vauhdilla työttömyys ei poistu edes 

nopealla talouskasvulla ellei työaikaa lyhennetä.

 

Mutta jos työllistetään kaikki työttömät nykyisellä palkkasummalla niin 

kiire työpaikoilla vähenee, työn laatu paranee ja jää enemmän aikaa 

tuotekehittelyynkin. -Näin voimme ajan mittaan lisätäkin pekkaspäiviä.

Tosiasiassa automaation eteneminen lopettaa lähivuosikymmeninä 

kokonaan monet teollisuuden ammatit. Niistä voidaan tietysti siirtää väkeä 

palveluihin. Mutta työajan lyhentämien vaikka jo ehdotettuun kuuteen 

tuntiin päivässä on kyllä perusteltua jo ihmisten hyvinvoinnin takia.

 (kts plokikirjoitukseni: ”Automaatio etenee työvoimapulaa ei tule”)

On todellakin hämmästyttävää, ettei asiasta käydä lainkaan julkista 

keskustelua. Mutta erityisesti kehitysmaissa jossa työpäivät voivat olla 12 

tuntisia pitäisi kiireesti lyhentää ja paljon työaikaa.

Tämän estää timantinkova kilpailu markkinoilla, jossa työelämän 

oikeuksilla ei ole valitettavasti juuri mitään painoarvoa Kiitos WTO:n jossa 

työelämän rikkomuksia ei sanktioida mitenkään!

Työaikaa pitää todella alkaa vähitellen lyhentämään kehittyneissä maissa ja 

kehitysmaissa nopeasti useimmilla tunneilla ja vastaavasti vähentää 

työttömyyttä ja kustantaa se em tavalla, sekä vähentää järjetöntä kiirettä 

kaikkialla. Siitä pitäisi tehdä kansainvälinen sopimus. Muuten ihmiset 

kilpailevat itsensä ennenaikaiseen hautaan kaikkialla maailmassa.

Tämä järjettömän kovan yhä kiihtyvän kilpailun seuraus nopea tuotannon 

kasvu voi merkitä lopulta ekokatastrofin muodossa ehkä koko ihmiskunnan 

tuhoa. -Nyt on yhdestoista hetki hidastaa vauhtia. Lyhennetään kaikkien 

työaikaa ja kaikkialla maailmassa.

Vaikka taloudellinen elintaso hiukan laskisikin elämästä tulee enemmän 

elämisen arvoista. Mennään vaikka pyöräretkelle, ongelle , koukkimaan 

puutarhaan, luetaan mukava kirja tai vietetään hauska ilta ystävien seurassa. 

Se ei välttämättä maksa mitään. Mutta on lopulta paljon mukavampaa kuin 

loputon puurtaminen töissä, jotta saisimme hankittua yhä enemmän 

kaikenlaista roinaa jota meillä on jo muutenkin aivan liikaa 

nurkissamme.

* Yle uutiset 20.5.15

* Hakusana: ”Työn tuottavuuden lisääntyminen Suomessa.”

Suomalaisuuden päivänä 12.5.15

Liput liehuvat saloissa, mutta paljon muuta juhlaan 

liittyvää ei tunnu tapahtuvan ei mediassa eikä 

muuallakaan. Kansaa ei enää tunnu kiinnostavan muu 

kuin 

 kuluttaminen. Matkustaminen ja soppailu onkin 

monien ainoaa  kulttuuria.

Suomalaisuuden korostamista pidetään myös 

nationalismina, mitä pidetään samalla rasismina tänä 

monikultturisuutta korostavavana aikana kun 

maahanmuuttajia suorastaan tulvii ovista ja ikkunoista 

maahamme.

Kansallisuusaate, nationalismi, ei aidommillaan tarkoita 

vihaa muita kansoja kohtaan vaan se on rakkautta 

isänmaata sen kieltä ja kulttuuria kohtaan.

Suomalaisuuden korostamista pidetään nykyään 

valitettavan usein myös jonkinlaisena Impivaara ilmiönä, 

pakona avoimesta maailmasta johonkin menneeseen 

eristyneisyyteen, karkuun suuresta pahaksi luullusta 

maailmasta.

”Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, 

elämäntilanteesta, 

äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta” 

sanotaan 

Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa 

19.4.2007.  Sama meno tuntuu jatkuvan entisellään 

korostaen kohtaa ”etnisestä taustasta riippumatta."

Että tervetuloa vain tänne Suomeen kaikki maailman  

ihmiset 

niin kauan  kuin seisomapaikkoja riittää!

Tuntuukin kuin maahanmuuttajat ja ulkomaalaistaustaiset 

olisivat ainakin hallituksen ja työnantajien mielestä 

toivotumpia töihin tulijoita kuin kanta-asukkaat.

Vaikka työttömiä on yli 300 000 ulkomailta halutaan lisää 

työvoimaa, koska se on usein paljon halvempaa tämä on 

häpeällistä ahneutta. Sanonta ettei rahalla ole isänmaata 

pitää hyvin paikkansa.

Nykymenon jatkuessa suomalaiset jäävät vähitellen 

vähemmistöön omassa maassaan.

Sama tilanne ja paljon pahempikin on jo monessa 

EU-maassa.

Maahanmuuttoon kuluu rahaa varmastikin yli miljardi 

vuodessa. Jos maahanmuutto suurelta osin lopetettaisiin 

ja 

säästyvät rahat käytettäisiin lapsilisien korotuksiin ja 

pienten lasten vanhempien työaikaa hieman 

lyhennettäisiin tulonsiirroilla niin lapsia alkaisi kyllä 

syntyä huomattavasti lisää varsinkin pienituloisille. -Nyt 

Suomessa syntyy lapsia 1.8 naista kohti, joten kovin 

suurta 

lisäystä ei lopulta kuitenkaan tarvittaisi. Ja automaation 

eteneminenkin auttaa asiassa.

Suomalaisuus ei ole muutenkaan kunniassa kun englantia 

käytetään yhä enemmän työelämässä ja mainoksissa ja 

englannin kielen sanoja hieman suomen kieleen 

mukautettuna käytetään yhä enemmän arkikielessäkin.

Pienenä kansana suomalaisia vaivaakin jonkinlainen 

alemmuudentunne. Kansalla joka on luonut 60 kielelle 

käännetyn Kalevala eepoksen tai Nokian ja joka on 

säilynyt itsenäisenä mammuttivaltio Venäjän naapurina ei 

tulisi tuntea alemmuutta mihinkään suuntaan. Me olemme 

itsenäisyytemme ansainneet kalliilla hinnalla. 100 000 

uhrasi henkensä jotta suomalaisuus ja suomenkieli tässä 

maassa säilyisivät. Miksi nyt emme siitä enää kovin paljon 

tunnu välittävän?

Jos suomalaiset jäävät vähemmistöön omassa maassaan 

niin vähemmistöasemassa meidän oman kulttuurimme 

vaaliminen vaikeutuu todella huomattavasti ja on vaarana 

että se vähitellen häviää kokonaan kuten monissa 

muissakin Euroopan maissa Jos näin käy se on suuri 

tappio 

koko maailman monikulttuurisuudelle. Kansallisuusaate ja 

sen seurauksen maahanmuuton rajoittaminen pieneen 

osaan nykyisestä on todellakin parasta 

monikulttuurisuutta.

Eurooppalainen kulttuuri on kokonaisuudessaan jo 

uhattuna. On todella hämmästyttävää, että EU:n 

järjettömällä maahanmuuttopolitiikalla ollaan tuhoamassa 

Antiikin Kreikan ja Rooman suurta kulttuuriperintöä mikä 

on levinnyt tavalla tai toisella suureen osaan maailmaa.

Ja kaikki paljolti vain rahanahneuden takia.

Nykymenolla kulttuurien ja kielten määrä voi radikaalisti 

vähentyä, ja englannista tulee ainoa kieli ja jonkinlainen 

sekakulttuuri valtaa koko maailman. Haluammeko sitä 

todella?

Kalevalan alkusanoin ”Mieleni minun tekevi aivoni 

ajattelevi” että nyt olisi jo yhdestoista hetki herätä!

Eurooppapäivä, Voitonpäivä 70v. sodan loppumisesta

Saksan liittopäivien puhemies Norbert Lammert piti puheen Berliinissä 8.5.15 

Voiton päivän kunniaksi.

Hän sanoi puheessaan mm, että saksalaiset eivät itse pystyneet vapautumaan 

natsidiktatuurista,  että Saksan vapautti siitä yhdessä NL ja länsivallat 

kukistamalla sen armeijan ja valtaamalla maan.

 

Saksalaiset kyllä ihan itse äänestivät vaaleissa suurin joukoin natseja, jotka sitten suurimman 

puolueen 

asemassa kaappasivat vallan. Lammertin puhe osoittaakin haluttomuutta myöntää saksalaisten omaa 

syyllisyyttä ja on siten ikään kuin piiloutumista uhrin asemaan.

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, mutta paljon löytyy lähteitä, että Stalin 

suunnitteli koko Euroopan valtausta, mutta Hitler ehti ensin.

Asiasta on monenlaista tietoa (kts mm plokikirjoitukseni ”Suomen kohtalon hetkiä kirjeitä 

Mannerheimille ja Churchillille”) On aivan mahdollista, että Saksa päätti 

hyökätä ensin siksi, että se on parempi ratkaisu kuin joutua itse 

yllätyshyökkäyksen kohteeksi.

Tässä yhteydessä hämmentää myös se, että moni Euroopan maa ei vieläkään 

ymmärrä miksi Suomi meni liittoon Saksan kanssa, kyseessä ei ollut 

ideologinen liitto natsien kanssa, vaan halu saada sen kanssa takaisin 

talvisodassa vääryydellä viedyt maat. (kts ploki kirjoitukseni ”Putin ja 

talvisota”).

Siitä mikä on historiallinen totuus on ollaan usein eri mieltä. Ja hävinneen 

syyksi voi laittaa mitä tahansa. Historia on aina voittajien historiaa. 

Mielenkiintoista olisi tietää mitä toisen maailmansodan alkamisen syistä 

kerrotaan arkistoissa. Valitettavasti vaikkapa NL:n kuin Britanniankin 

arkaluontoisimpiin arkistotietoihin ei ole vielä pääsyä pitkiin aikoihin. Niiden 

julkistamista on aivan äskettäin siirretty taas vuosiksi eteenpäin. -Tämä 

herättää epäilyksiä siitä kuka ja mikä oli tosiasiassa sodan alkamisen syy.

Tänään Eurooppa päivänä on hyvä myös palauttaa mieliin, miten sodan 

voittajat 

NL ja länsivallat jakoivat Euroopan etupiireihin ja rajaksi tuli ns rautaesirippu.

Sovittiin, että sen itäpuolella NL saa huseerata miten haluaa lännen siihen 

puuttumatta. Niin se tekikin 1956 kun se kukisti verisesti Unkarin 

kansannousun ja 1968 NL laitti tankkiensa voimalla kuriin Tsekkoslovakian ja 

takasi näin kommunismin jatkuvuuden näissä maissa. Eikä länsi tietystikään 

pannut tikkua ristiin näiden auttamiseksi.

Mutta vastaavaa omalla tontillaan tekivät myös länsivallat. Ne kukistivat 

aseellisesti Kreikan kommunistien valtaanpääsypyrkimykset. Ja 1974 

länsivallat mm talouspakotteilla kukistivat Portugalin diktaattori Salazarin 

kaataneen sosialistisen Neilikkavallankumouksen.

  Muutenkin kaikkialla lännessä tavalla tai toisella syrjittiin kommunisteja. 

Tämä kaikki jotta läntinen Eurooppa säilyisi vapaana ja demokraattisena 

niin kuin vallassa olijat uskoivat.

Mutta sana vapaus tarkoittaa oikeutta olla eri mieltä, valita ja toimia toisin.

NL oli tässä suhteessa kuitenkin rehellisempi se sanoi suoraan, että mitään vapautta valita toisin ei ole: meillä on yksipuoluejärjestelmä, piste. 

Lännessä kansalaisille valehdeltiin että meillä muka on vapaus, vaikka ei 

tosiasiassa ollutkaan jos äänesti jotain muuta kuin länsidemokratiaa 

kannattavaa puoluetta siis vaikka kommunisteja.

Tässä pitää muistaa että vapaissa vaaleissa kansalla pitää olla oikeus myös 

valita yksipuoluejärjestelmä. Allekirjoittanut ei sitä kannata, koska se helposti 

johtaa kaikenlaiseen ääriajatteluun jopa valtiokoneiston äärimmäiseen 

väkivaltaan kun oppositiota , ja uusien vaalien vaaraa ei ole kuten Natsi-

Saksassa ja Stalinin Neuvostoliitossa.

Mutta 100% vapaus valita vaaleissa mitä tahansa pitää aina hyväksyä 

ihmisoikeuksiin kuuluvana.

Ja jos kansa valitsee vaaleissa diktatuurin, on hyvä muistaa että siinäkin voi 

kyllä äänestää, pyssynpiipusta! Joten kun valitsee vaaleissa pitää tarkkaan 

ajatella mitä äänestää, ettei päästä helvettiä valloilleen.

USA Naton johtava maa väittää olevansa demokratia, kuitenkin siellä 

kansanedustajaksi pääsee vain suuren rahan tuella. Ja tämä alkaa yhä enemmän 

levitä myös Eurooppaan. Dollaridemokratia ei kuitenkaan ole mitään todellista 

demokratiaa. Onhan sen seurauksena USA:ssa valtavan suuret tuloerot ja 

syrjäytyminen lisääntyy jatkuvasti. USA:n väestön enemmistön reaalitulot ei  

ole moneen vuosikymmeneen  juuri lainkaan nousseet  ja kaikkein köyhimmät

ovat reaalisesti köyhtyneetkin samalla kuin kaikkein rikkaimmat ovat 

suorastaan   ovat satumaisesti rikastuneet.

Eurooppa  on tällä hetkellä suurissa talousvaikeuksissa. Näin Eurooppa päivänä 

ja Voiton päivänä tulisi jättää hymistykset maanosamme hyvyydestä sikseen ja 

ottaa lusikka kauniisti käteen: ei todellakaan ole mitään järkeä EU:n 

perusarvojen demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta, että täällä jatkuvasti 

leikataan sosiaaliturvaa rikkaimpien samalla huomattavasti rikastuessa.

Perusteena tälle sanotaan olevan maanosamme heikko kipailukyky ja sen 

parantaminen. Kiina ja muiden Aasian ns tiikeritalouksien dynaamisuutta ja 

kilpailukykyä ihaillaan. Se on järjetöntä sillä nuo maat ovat autoritaarisia tai 

suoranaisia diktatuureja ja ilman riittäviä työelämän oikeuksia, ei ole vapaata 

ay-liikettä tai lakko-oikeutta. Pitäisikö siis Euroopassa mennä samaan 

suuntaan? Nyt jo vaaditaan mm työajan pidennystä, mikä on aivan järjetöntä 

koska automaatio etenee nopeasti ja vähentää työvoiman tarvetta,  työaikaa 

pitäisi pikemminkin lyhentää.

Tästä ja massatyöttömyyden näkökulmasta runsas maahanmuuttokin on  

järjetöntä voimavarojen tuhlausta. Se uhkaa myös eurooppalaisen kulttuurin 

tulevaisuutta maahanmuuttajien saadessa myös paljon lapsia.

Kts mm plokikirjoitustani ”Tarvitaanko maahanmuuttoa?”

Demokratia, työelämän oikeudet, ihmisoikeudet ja ympäristön suojelu ovat 

kestävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä. Meidän pitäisikin suojella niitä 

palauttamalla tullit (joilla ulosmitataan epärehdisti saatu kilpailuetu) niiden 

maiden kauppaan jotka ei kunnioita työelämän oikeuksia. Näin saataisiin EU 

jälleen nousuun loputtomista yhteiskuntaa näivettävistä julkisen sektorin 

leikkauksista. Tullien palautus ohjaisi myös kunnioittamaan työelämän 

oikeuksia jotta tulleilta vältyttäisiin. 

Nykysysteemi rohkaisee heikentämään työelämän oikeuksia ja estää 

demokratian kehittymistä ja samalla houkuttelee  jopa luopumaan siitä.

Tullien palautus ei todellakaan ole mitään impivaaraa! Kaikki maat tarvitset 

hyvin kehittyäkseen kansainvälisen yhteistyön lisäämistä. Sen tulee kuitenkin 

tapahtua kestävän kehityksen ihmisoikeuksien ja luonnon sallimissa puitteissa. 

Siinä EU:lla tulisi demokraattisten perinteidensä perusteella olla lipunkantajan 

rooli koko maailmassa.

Eurooppapäivänä meidän tulisi aivan erityisesti ajatella tällaista ja kohentaa jo 

hieman rapautumaan ja korruptoitumaan päässyttä demokratiaa. EU:ssa suuri 

raha, mitä myös aina tarvitaan, on saanut jo liikaa poliittista valtaa. Siinä 

keskeinen syy em WTO vapaakaupan suuriin ongelmiin. Ongelmia on ratkottu 

liikaa pääomapiirien ja markkinoiden näkökulmasta. Ahneudellakin on tässä 

ajattelussa sijansa. 

Kansallisvaltioita ja niiden omaa vastuutakin  pitää korostaa,  kuka kissan 

hännän nostaa ellei kissa itse periaatteella. Mutta samalla

 tarvitaan enemmän yhteisvastuuta ja yhdessä yrittämistä.

  Siinä  kestävä 

tulevaisuus EU:lle ja  yhteiselle Euroopallemme.