Valtion budjettivajeen
ennustetaan olevan ensi vuonna 1,5-2 miljardia vaikka taloudessa
menee hyvin. Asukasta kohti vajetta on 300-400 euroa,
kuukausimenoina laskien 25-35 euroa.
Elintaso on Suomessa
keskimäärin jo melko korkea, joten suurimmalla osalla noin pieni
leikkaus menoihin ei juurikaan elintasoa laskisi. Kaikkein
pienituloisimpia ei kuitenkaan tulisi verottaa lisää, joten tulojen
leikkauksessa pitäisi olla jonkinlainen progressio.
Työllisyyden
kannalta
ehkä
parasta kuitenkin
olisi välttää tuloverojen
nostoa ja nostaa välillisiä veroja kuten ympäristö- ja
haittaveroja. Mutta koska ne ovat tasaveroja tuloerojen kasvun
estämiseksi tulee
samalla nostaa erilaisia
pienituloisimpien
tukia.
Monet pitävät verotusta
liian ankarana, että se vie halut tehdä työtä, Jos näin on
pitäisi monen meistä todellakin katsoa peiliin. Me suomalaiset
matkustamme paljon, sitä voisi hieman vähentää.
Rakentamisestakin voisi säästää, kaikenlaisia marketteja ja
areenojakin rakennetaan aivan liikaa. Ja pitääkö kaiken olla
viimeisen päälle hienoa ja huoliteltua? Verotuksen lisääminen
olisi todellakin perusteltua.
Hyvä keino estää
velkaantumista on myös jo unohtunut keino säästää hyvinä
aikoina pahan päivän varalle.
Velkaantumisesta ei tule
yrittää päästä eroon nopeuttamalla talouskasvua. Hitaampi kasvu
varmistaisi ekologisesti kestävän kehityksen. Esimerkiksi
prosentin vuosittaisella kasvulla vaurastumme 2,7 kertaisesti
sadassa vuodessa. Siinä on jo riittävästi pelivaraa maksaa pois
velkoja ja säilyttää hyvinvointiyhteiskunta jos samalla
pienennämme tuloeroja.
Jos verokapina uhkaa on
hallituksen velvollisuus valistaa kansaa riittävän verotuksen
välttämättömyydestä budjettivajeen poistamiseksi, mutta se
tuntuu unohtaneen tämän velvollisuutensa.
Maailmalla on leviämässä
myös ajattelumalli, että valtion velkaa ei tarvitsisi maksaa
koskaan takaisin. Se on vaarallista. Nytkin valtiovelan korkomenot
ovat jo 1,5 miljardia vuodessa. Vaarana on myös korkojen huomattava
nousu.
Korkomenojen poistuessa
säästyvillä menoilla voitaisiin kohentaa huomattavasti
sosiaaliturvaa.
Vaarana on myös velanoton
huomattava lisääntyminen jos korot laskevat paljon,
lisähoukuttimena käytetään nykyään jopa miinuskorkoisia
lainoja, joita on jo Suomellakin. Niiden tarkoitus on tietysti
tukea investointeja ja lisätä talouskasvua, joista voi tulla
suurta tuottoa myöhemmin, mutta vaarana on, että tämä kaikki voi
johtaa jatkuvaan velkaantumiseen.
Yksityiset kansalaisetkin
velkaantuvat. Pahinta oikeastaan ovat pikavipit, joita tyrkytetään
jatkuvasti jokaisen kansalaisen omissa sähköposteissakin.
Pahinta on että uudella vipillä voi maksaa pois toisen. Näin
koulutetaan velkavetoiseen elämään. Lainojen tarjoaminen
sähköposteissa pitäisikin kieltää.
