Viime aikoina
on taas
ehdotettu että työttömien olisi velvollisuus ottaa vastaan
tarjottua työtä työttömyyskorvauksen
menettämisen uhalla.
Tämä olisi
todellakin perusteltua palauttaa myös
käytännössä sillä ehdolla, että työpaikka on
riittävän lähellä erityisesti
perheellisillä ja työstä saa palkan,
jolla voi elättää itsensä ja perheensä ilman, että joutuu lisäksi hakemaan toimeentulotukea.
Jotta kansalaisten tasavertaisuus toteutuisi
työnantajilla pitäisi olla vastaava velvollisuus työllistää pitkään työttömänä olleet. Nykyisinhän
työnhakijoista saavat työtä yleensä vain
ne joilla on mahdollisimman aukoton työura.
Työnantajien toiminta
on tässä ristiriitaista koska samalla kun he syrjivät pitkään töttömänä olleita
he haluaisivat pakottaa näitä töihin. Ikäänkuin työttömyys johtuisi
työhaluttomuudesta, mikä on selvitysten mukaan kyllä melko harvinasta.
Tässä pakottamisessa unohdetaan monet aktiiviset työttömät, jotka jotka ovat lähettäneet ehkä satojakin työhakemuksia saamatta työtä. Tällainen tilanne on sekä työnhakijan, että yhteiskunnankin
kannalta järjetön. Asiantilaan pitäisikin
saada muutos, onhan työttömillä oikeastaan jo lainkin mukaan oikeus saada
yhdenvertaista kohtelua työnhaussa:
Yhdenvertaisuuslaki 6 §:
ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän,
kansallisuuden, vammaisuuden, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen,
kielen, uskonnon, vakaumuksen, tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella.
Tuo muu henkilöön
liittyvä syy voi tietysti olla vaikka
pitkäaikainen työttömyys, eihän, missään
ole voitu todistaa, että pitkään
työttömänä olleet olisivat tyhmempiä tai
vähemmän kyvykkäämpiä kun muut hakijat, joten 6§:ään
pitäisi lisätä velä sana työttömyys, tämä täydentäisi jo mainittua ikäsyrjinnän kieltoa ovathan monet
pitkään työttömänä olevat melko
iäkkäitä. ja olis nykysitä selvempi
viesti työnatajille lain tarkoituksesta.
Ja jos
ammattitaito työttömänä ollessa
hieman heikentynyt se on kyllä
paljolti työnantajien syytä koska
nämä yleisesti suosivat työhönotossa niitä joilla on mahdollisimman aukoton työura.
Jos näi ei toimittaisi
pitkäaikaistyöttömyys poistuisi vähitellen lähes kokonaan.
Tämän lisäksi
työnantajilla tulisi olla velvollisuus
ilmoittaa kaikki avoimet työpaikat
työvoimatoimistoon (ja samalla
työvoimatoimistojen resursseja lisättäisiin) mikä myös vähentäisi pitkäikaistyöttömyyttä.
Ehkä paras ratkaisu olisi, että työnantajilla
olisi tässä kollektiivinen vastuu,
eli jos pitkäikaistyöttömyys ei määrätyssä ajassa poistu
asiantilaan vaikutettaisiin riittävän suurella uhkasakolla.
Kun työttömyysjaksot uudistuksen myötä jakautuisivat
nykyistä paljon tasaisemmin koko työvoimalle, työttömyys
oikeastaan poistuisi ja
muuttuisi käytännössä työajan lyhentämiseksi.
-Syrjintäkielto ei ehkä sopisi aivan sellaisenaan kaikkiin
esimiesasemassa oleviin tehtäviin joissa voidaan vaatia korkean tason
osaamista ja todella pitkää ja perusteellista
kokemusta alalta koulutuksen lisäksi.
Mutta se sopisi usein hyvin
muihin tehtäviin.
Esimerkiksi ei ole järkevää
perusteetta syrjiä työhönotossa pitkään
työttömänä ollutta hitsaria tai insinööriä joka hakee tavallista suunnittelutyötä.
Uudistusten alussa tietysti voi olla paljon sellaisia joiden
ammattitaito on hieman jo ruostunut pitkän työttömyyden takia, mutta ajan
mittaan ei työttömien joukossa olisi
enää pitkään työttömänä olleita.
Samalla vähenisi myös
syrjäytymisriski ja siitä seuraavien
sosiaalisten ongelmien ja rikollisuuden väheneminen. Näin koska monikaan ei enää menettäisi
ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Niillekin, joilla ei ole koulutusta peruskoulua enempää löytyy kyllä työpaikkoja jos niitä vain
halutaan antaa. Esimerkiksi postin ja lehdenjakajan tai vaikkapa kaupan
kassan ja siivoojan työssä riittää
kyllä lukutaito ja
vaikka oppisopimuskoulutuksella voi työllistää lisää.
Nykylaajuinen työttömyys maksaa kaikkine siitä aiheutuvine ongelmineen
yhteiskunnalle miljardeja vuodessa. Pitkäikaistyöttömyyden poistaminen
vähentäessään syrjäytymistä vähentäisi noita menoja huomattavasti.
Mutta kyse ei ole vain rahasta vaan myös oikeudenmukaisuudesta
ja inhimillisyydestä. Millä oikeudella ja edes järkevällä perusteella todellakin voidaan syrjäyttää ihmiset työelämästä vain sen
perusteella että he ovat olleet kauimmin työttömänä. Jo tästä syystä heille pitäisi jo ikäänkuin
hyvin levänneinäkin antaa etusija.
Mutta
valitettavasti työnantajat
näkevät heidät pikemminkin säälittävinä luusereina joille ei uskalla
antaa työpaikkaa yhä kovatahtisemmaksi muodostuneessa työelämässä. -Mutta eikö
työelämässäkin ole vikaa jos kaikki eivät siinä pärjää?
Me kaikki olemme vain
ihmisiä, ja joku on aina väistämättä hitain
työntekijä kuten jonkun on aina
oltava juosukilpailussakin viimeinen
kuten ensimmäinenkin. Meidän on luotava yhteiskunta mikä ei ole tarkoitettu vain parhaille ja
nopeimmille, vaan sellainen jossa kaikille loytyy työtä,
myös niille joilla ei syystä tai toisesta ole hyvää markkina-arvoa.
Me kaikki tarvitsemme työtä elääksemme. Mutta
työ on muutakin kuin leipää se on monille myös arvokkaan elämän sisältö.
–
Olen ehdottanut jo aikaisemmin
työttömyyden poistamista kokonaan tulojen uusjaolla monissa plokikirjoituksissani,
tässä on nyt eräs tapa päästä siinä hyvään alkuun.
