Pitäisikö Schengenin sopimuksesta luopua?

Schengen sopimuksen mukaan EU:maiden välillä ei ole enää juuri rajatarkastuksia. Tätä käyttävät häikäilemättä hyväkseen niin kansainvälinen rikollisuus kuin terrorijärjestöt levittäytyen nopeasti. Ongelma on myös luvaton maahanmuutto kun EU:n alueelle luvatta päässeet voivat vapaasti liikkua Euroopassa Kansainvälinen rikollisuus liittyykin paljon luvattomaan maahanmuuttoon.


Turkulaisessa äskettäin olleen jutun mukaan ulkomaalaiset tekevät ryöstöistä Turussa jo peräti 50%. Kyseessä ovat lähinnä Eurooppaa kiertävät järjestäytyneet rikollisryhmät. Vaikka Suomi on kansainvälisen rikollisuuden suhteen vielä melkoinen lintukoto, on kehitys täälläkin huolestuttavaa, jotain olisi tehtävä nopeasti tilanteen parantamiseksi.

Luopuminen Shengenin sopimuksesta ja rajatarkastusten palauttaminen entiselleen loisi varmastikin esteitä kansainväliselle rikollisuudelle ja vähentäisi luvatonta maahanmuuttoa.

Vapaa liikkuvuus valtioiden välillä on tietysti periaatteessa hieno asia helpottaen mm matkailua, mutta valitettavasti tässä raadollisessa maailmassa sen toteuttaminen aiheuttaa kohtuuttoman suuria ongelmia.

Tarvetta Shengenistä luopumiseen osoittaa mm se, että Tanska palautti äskettäin rajavalvonnan joksikin aikaa Saksan ja Ruotsin rajoilleen EU:n jyrkästä vastustuksesta huolimatta. Vaikka Turussakin tilanne on jo hyvin huolestuttava, lähellä suuria metropoleja olevassa Tanskassa se on vielä moninverroin vaikeampi.

Tässä on kyse siitä, että uskallettaisiin myöntää tehdyt virheet. Se on kuitenkin talousliberalismin kyllästämässä Euroopassa peräti vaikeaa ideologian sokaistessa silmät. Uskotaan että ilman julkista sääntelyä kaikki toimii parhaiten.

Jos nykymenon rajoilla annetaan jatkua rikollisuus ja mafia saavat melko vapaasti levittää lonkeroitaan ympäri Eurooppaa. Se aiheuttaa kansalaisten turvattomuuden lisääntymisen ohella melkoista haittaa talouselämälle, mutta myös huomattavaa verotulojen laskua onhan monissa maissa harmaa talous jo 20% luokkaa.

Jos ihmisten vapaalle liikkuvuudelle ja kaupan esteettömyydelle annetaan etusija oikeusyhteiskunnan periaatteiden kustannuksella ollaan todellakin pahasti hakoteillä. (tämä juttuni oli Turkulaisessa 23.11.11)

Perimmäisten kysymysten äärellä

Erittäin lämmin syksy on lisännyt uskoa kasvihuoneilmiöön. Maapallon ilmasto on lämmennyt 0,8 astetta viime 150 vuoden aikana. Mutta samalla seuraava jääkausi lähenee, eri ennusteiden mukaan se alkaa 3 000 - 60 000 vuoden kuluttua. Sen tarkempaa sitä ei osata ennustaa.

Mutta miten selittää Ilmatieteen laitoksen ennuste otsikolla ”Kovia pakkastalvia osuu etelään ehkä kolme seuraavan 50 000 vuoden aikana” (TS 28.11) Miten kukaan voi ennustaa säätä noin pitkäksi ajaksi, kun viikonkin sääennuste menee usein pieleen?

Vaikka ihmisen toimintaa syytetään ilmaston lämpenemisestä suurimmilla ilmaston vaihteluilla on muita syitä. Viime jääkauden syntyä selitetään mm Panaman kannaksen syntymisellä mikä esti  päiväntasaajan lämpimien vesien kiertoa  Tyynen meren ja Atlantin välillä. Myös Beringin salmen avautuminen laski lämpötilaa päästäessään Jäämeren kylmää vettä etelään päin.

”Pieni jääkausi” oli Euroopassa vuosina 1450-1850. Tuolloin oli useita kylmiä jaksoja jolloin lämpötila oli 2-3 astetta alle normaalin. Silloin mm Lontoon Thames jäätyi usein talvisin niin paksuun jäähän, että siellä pidettiin markkinoita (Frost fairs). Välillä Pohjanmeren rannikotkin jäätyivät useiden mailien leveydeltä haitaten merenkulkua. Suomessa oli 1695-97 kylmyyden takia nälänhätä johon kuoli 1/4 väestöstä.

Sitä ennen 900-1300 taas oli lämmin kausi jolloin Keski-Suomessa asti oli talvisin lumetonta, ja esimerkiksi Islannissa kasvatettiin viiniköynnöksiä ja Grönlannissa vehnää.

Lämpötila muuttui tuolloin yhtä nopeasti kuin 150 viime vuoden aikana. Tätä selitetään auringon aktiivisuuden vaihtelulla.  Miksei nytkin voisi olla kyse siitä? Ilmastopaneeli IPCC:kin uskoo, että 1000 vuotta sitten maapallon ilmasto muuttui yhtä nopeasti kuin nyt.

Sen selitys, että ilmaston lämpeneminen johtuu 90%:n todennäköisyydellä valtaosin ihmisen toiminnasta sopii tähän myös osittain,  hyväksyyhän  sekin,  että auringon aktiivisuuden  lisääntyminen on osasyynä ilmaston lämpenemiseen.

On  todellakin outoa, että syrjitään tiedemiehiä, jotka uskovat lämpenemisen syyksi pääosin auringon aktiivisuuden lisääntymistä, onhan näkemyseroissa  vain aste-ero, eikä sekään 100%:n vaan 90%:n todennäköisyydellä.  Ja CO2 pitoisuuden kasvu voi todellakin  olla seurausta ilmaston lämpenemisestä. Esimerkiksi ikuisen  roudan sulaessa maaperästä "irtoaa" sitä yhä enemmän.

On asia miten tahansa, päästöjä tulee vähentää rajusti, sillä CO2 ohella piipuista, pakoputkista ja viljelyksiltä tulee suuret määrät haitallisia aineita. Vakava uhka on myös neitseellisen luonnon jatkuva väheneminen  rakentamisen ja viljelysten laajentamisen takia. Esimerkiksi neljäsosaa maailman nisäkkäistä uhkaa jo sukupuutto. Eikä tämä johdu todellakaan ensijaisesti ilmaston lämpenemisestä.

Ongelman ratkaisu vaatisi kasvun minimointia, mutta silti elintasoa nostetaan surutta luonnon kustannuksella. Ihmiskunta on nyt perimmäisten kysymysten äärellä..

Suomen kohtalon hetkiä, kirjeitä Churchillille ja Mannerheimille

 

                                                                                     Ari Kallio  044-5781945

 

Seuraavassa itsenäisyyspäiväksi  mielenkiintoista  luettavaa, jota ei juuri mediassa näy vaikka nuo kirjeet ovatkin totta.  Löytyy mm kirjasta: Erkki Hautamäki, ”Suomi myrskyn silmässä” osa I, sekä netistä samalla hakusanalla. Kirjeet ovat aivan tekstin lopussa.  Mutta ensin johdatusta asiaan.

Tuossa kirjassa  ja  kirjeissä mainitaan  mm, että  Englanti,  Ranska ja Neuvostoliito tekivät salaisen sopimuksen 15.10.1939,  jonka mukaan  mm  Suomi ja Baltian maat kuuluivat NL:n etupiiriin ja Ruotsi, Tanska ja Norja  toisille sopijapuolille. Tarkoitus oli käyttää näitä maita hyökkäykseen Saksaa vastaan  sen tuhoamiseksi.

 (Siis jos tuo sopimus on todella tehty? Ja jos on mihin viittaa moni  tapahtunut tosiasia, niin tuon sopimuksen olemassaolon  kieltäminen sopii vallan  hyvin voittajavaltioille.  Siten  Saksasta voidaan tehdä syyllinen sodan aloittamiseen, ja peittää niiden halu  häikäilemättä tuhota  yhdessä resursseista ja  maa-alasta   kilpaileva suurvalta.) 

Sopimuksen mukaan noiden maiden suvereniteetti tuli kuitenkin palauttaa sodan jälkeen.  Stalin petti tässä lupauksensa.

Kirjan mukaan Suomen avuksi talvisodassa  tarjotut Englannin ja Ranskan  joukot olivat  vain  huijausta, jotta saataisiin Ruotsi ja Norja vapaaehtoisesti päästämään ne alueelleen. Tavoite oli myös  samalla vallata Kiirunan kaivokset.  Saksa sai kuitenkin vihiä asiasta ja valloitti Tanskan  ja Norjan  juuri ennen kuin  Englannin ja Ranskan oli tarkoitus se tehdä.  (tähän viittaavaa löytyy mm hakusanalla "Operaatio Weserubung"  (jossa u on saksalainen y)).

 Ranskan pääministerinä noina aikoina ollut   Paul Reynard kirjoitti vuonna 1943: "Länsivaltojen tarjoama sotilaallinen apu Suomelle talvisodassa Neuvostoliittoa vastaan merkitsi ainoastaan uuden rintaman avaamista Skandinavian suunnalta Saksaa vastaan.  Samalla länsivallat ottaisivat hallintaansa  Pohjois-Ruotsin malmikentät"  (P. Reynard:  "Muistelmat"  1943, Dagens Nyheter  25.4.1945,   J.K. Paasikivi:   Päiväkirjat 1944-1956, s.176)  

Suomi myrskyn silmässä  kirjan mukaan Mannerheim ilmoitti haastattelussa  vuonna 1951  vähän ennen kuolemaansa, että 15.10.39 sopimus on tehty.  Siitä löytyi tietoja  myös hänen arkistoissaan, mutta ne ovat kadonneet.  Monien tutkijoiden mukaan  moni muu  kirjallinen lähde viittaa siihen, että se on myös  totta,  mutta epäileviäkin löytyy.

Kirjeiden mukaan Mannerheim  teki  myös salaisen  sopimuksen Neuvostoliiton kanssa Stalinin painostamana.  Tuon sopimuksen mukaan Suomen joukot  eivät   katkaise  NL:lle  elintärkeää Muurmannin rataa, eikä  Suomi osallistu Leningradin valtaukseen Saksan kanssa. (kts  myös  kirja Vilho Tahvanainen: Erikoistehtävä - Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932-1945 sivut 309-310 jossa tuo sopimus esitetään sanatarkasti.)

Mietittävää  tässä on miksi tuo sopimus solmittiin juuri ennen jatkosodan alkua.  Tuo sopimus perustui  siihen, että Stalin ilmoitti NL:n olevan vaikeuksissa sotansa kanssa  ja tekee mm siksi tämän tarjouksen Suomelle. (Siis jo tällainen sopimus on todella tehty)

Stalin lupasi palkita tämän sopimuksen teosta Suomen sodan jälkeen  maa-alueilla Suomen-   ja Venäjän Itä-Karjalassa, mutta petti tämänkin lupauksena.   

Lisää painoarvoa Suomi myrsky silmässä  ja Erikoistehtävä kirjojen sanomalle antaa se, että  sen esipuheiden kirjoittajat ovat  paljon mediassa esiintynyt eversti Erkki Nordberg sekä  Ruotsin sotakorkeakoulun professori  Kent Zetterberg,  joka kuitenkaan ei pidä kaikkea em kirjassa esitettyä   vielä riittävästi  todistettuna.  Eihän mistään ole vielä löytynyt  varsinaisia sopimustekstejä, vain kertomuksia siitä mitä tuo sopimus sisältää.    Zetterberg  kuitenkin  sanoo että "on aivan mahdollista"  että   nuo  sopimukset on todella tehty.

Mannerheimin  ja  Stalinin salaisen sopimuksen taustalla lienee  myös Mannerheimin ajatusta, että jos Saksa häviää  kuitenkin sodan.

Jos Suomi olisi auttanut Saksaa  valtaamaan Leningradin, saattaa olla, että  Saksa olisi voittanut   koko sodan.    Saksan haluama vaihtoehto olisi onnistuessaan luonut todellisen Suur-Suomen, mutta Saksan  tappio  sodassa olisi  tarkoittanut  ehkä koko Suomen  liittämistä Neuvostoliittoon.  Mannerheim pelasi kuitenkin sotapeliä, jossa hän halusi minimoida mahdolliset tappiot, eli  pidettäisiin sota vain rajasotana ettei turhaan suututettaisi Stalinia mm tuhoamalla NL:n toiseksi suurimpaa kaupunkia,  ja teki sopimuksen Stalinin kanssa.

Syy Stalinin ehdotukseen oli NL:n todella vaikea tilanne sodan alussa. Haluttiin rauhoittaa Suomen raja suuremmilta taisteluilta, jotta voitaisiin siirtää joukkoja Saksan rintamalle.



Lisäys 18.2.15:    Tässä taas hämmentää miksi tuo sopimus  tehtiin ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon? Tiesikö Stalin jo hyökkäyksestä etukäteen, en oikein jaksa uskoa siihen, sillä hän oli Saksan yllätyshyökkäyksen alkamisen  jälkeen  kävellyt  lamaantuneena monta päivää vain edestakaisin   työhuoneessaan tietämättä mitä tehdä!

Tai aikoiko hän itse hyökätä ensin?  -Lukekaa itse  nuo kirjat! Mutta kun Stalin  oli  ilmoittanut   salaisessa viestissään , että  "me   olemme  nyt vaikeuksissa sotatoimissamme",   niin mitä sotaa hän oikein voisi tarkoittaa?  Enkä oikein jaksa uskoa edes kirjan painovirheeseen, sillä  asiaa esitetään monessa  eri paikassa  ja aina päivämäärät ovat ennen jatkosodan alkua. 



Tuossa salaisessa  sopimuksessa Mannerheim ja Suomen hallitus ja ne ministerit, jotka asiasta jotain tiesivät ovat  ilmeisesti ylittäneet valtuutensa eihän eduskunta ilmeisesti saanut mitään tietoa salaisesta sopimuksesta, ilmeisesti ei moni ministerikään.

Tässä kaikessa ei  sinänsä ole mitään harvinaislaatuista.  Kuten on tapana sanoa totuus on aina sodan ensimmäinen uhri.

Voidaan tietysti myös sanoa, että tarkoitus pyhittää keinot. Uskoisin  kuitenkin, että Mannerheim oli  omasta mielestään  isänmaan asialla.   Nykyään tällaisesta joutuisi kyllä valtakunnan oikeuteen, vaikka tarkoitus olisikin isämaan etu.

Kyse ei todellakaan  ole siitä, että Suomi olisi tehnyt väärin liittoutuessaan de facto Saksan kanssa, koska muita liittolaisia ei ollut tarjolla. Koska Suomi oli menettänyt vahvemman oikeudella Karjalan ja 400 000 ihmistä kotinsa on todellakin kohtuullista pyrkiä saamaan tuo alue takaisin vaikka sodalla. -Tässä on hyvä muistaa Churchillin kuuluisa lausahdus: ”Liittoudun vaikka itse paholaisen kanssa, jos sen avulla voin voittaa Hitlerin.”

Liittoutuminen Saksan kanssa ei todellakaan tarkoittanut juutalaisvainojen hyväksymistä, eikä Suomen yli tuhannesta juutalaisesta luovutettu Saksaan kuin muutama kymmenen Suomen hallituksen vastustuksesta johtuen. Juutalaisia oli Suomen armeijassakin taistelemassa  jopa rinnakkain saksalaisten kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Suomessa oli toki natsejakin ja heidän mielistelijöitään, mutta suuri enemmistö ei tuohon aatteeseen uskonut.

Mutta koska Saksa oli jo vallannut Länsi-Euroopan ja sen sotavoimat alkuun etenivät nopeasti Neuvostoliiton alueella, moni alkoi uskoa sen voittavan sodan. Moni ihminen haluaa  myös olla voittajan puolella ja siten varmistaa oman tulevaisuutensa, näin myös uudessa Euroopassa, jota lähitulevaisuudessa uskottiin Saksan hallitsevan, vaikka ei sinänsä  olisi uskonut natsi-ideologiaan. Joten hännystelijöitä riitti tästäkin näkökulmasta. Monien mielestä myötäily oli järkevää jo siksi, että Natsi -Saksa kohteli  vastustajiaan hyvin tylysti.

Mutta on myös hyvä muistaa, että kun Saksan sotaonni kesästä 1942 lähtien alkoi vähitellen kääntyä, ja erityisesti Stalingradin jälkeen, Suomessakin alettiin yleisesti uskoa Saksan häviävän sodan ja alettiin vähitellen ottaa siihen yhä enemmän etäisyyttä.

Se että näistä kirjeistä ei julkisuudessa juuri puhuta on todellakin häpeällistä. Olisi valtiovallan velvollisuus perin juurin selvittää oliko tuo salainen sopimus on varmasti  olemassa  ja  jos, niin mitä kaikkea siihen liittyy ja erityisesti näihin aikoihin kertoa kaikelle kansalle mitä on saatu jo selville.

 Juuri tuon vaikenemisen takia kirjoitan tämän ja esitän  minäkin taas nuo kirjeet niille  kiinnostuneille, jotka ei ole niitä vielä nähneet. Miettikää hyvät ihmiset mitä kaikkea ne voivatkaan tarkoittaa!


Ja  sodan alkamisesta. Vielä lukion kirjoissa 1970-luvun alussa sain lukea, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 25.6.41 aloittaen sodan. Siis meille syötettiin muunneltua totuutta. Tosiasiassa Suomi oli päästänyt mm saksalaisia sotalaivoja Suomen saaristovesille jo pari päivää ennen kuin Saksa hyökkäsi 22.6 klo 3 aamulla  Neuvostoliittoon.

Samaan  aikaan myös sen lentokoneet  lensivät Suomen luvalla Suomen ilmatilan kautta pommittamaan Leningradia. Antamalla luvan Suomi osallistui käytännössä tuohon hyökkäykseen.

Ja lähtihän 16 miehen suomalainen sissiosastokin jo 23.6. saksalaiselle lentokoneella Itä-Karjalaan tuhoamaan Stalinin kanavan kanavan sulkuja  Poventsassa. Tehtävä kuitenkin epäonnistui. (lähde Suomi myrskyn silmässä osa I)

Itseasiassa Neuvostoliittoon hyökkäämisestä oli alustavasti sovittu jo Salzburgissa 25.5.41 ja vielä Helsingissä kesäkuun alussa Suomen sotilasjohdon kanssa. Tuo yhteydenpito oli alkanut jo paljon aikaisemmin jo 30- luvulla.   (löytyi ainakin  vielä viime talvena hakusanalla "salzburg 25.5.1941")

Länsimaiden apua oli tarjottu talvisodassa ja saatukin aseita, mutta luvatut armeijaosastot olivat liian vähäisiä ja apukin olisi tullut ehkä liian myöhään, eikä siitä lopulta tullut mitään. (ja tuon avun lupaaminen oli ilmeisesti huijausta)

 Ruotsilla ei ollut haluja liittoutua Suomen kanssa vaikka antoikin erittäin runsaasti aseita ja muuta apua. Suomi tarjosi sille jopa valtioliittoa. Joten liitto Saksan kanssa jäi ainoaksi mahdollisuudeksi.

 Myrskyn silmässä  I  kirjan s.149 mukaan Saksa myi Ruotsille tykistöä ja ammuksia  ja  salaisen  sopimuksen mukaan Ruotsi  toimitti vastaavan määrän   aseita  Suomeen  oman apunaan.  Tämä tapahtui Göringin aloitteesta.  Kaiken oli oltavaa salaista olihan Saksa tuolloin liitossa NL:kanssa. Tämä tapahtui osittain siksi, että  Saksan johto kunnioitti Suomea sen urhoollisen taistelun takia NL:oa  vastaan.


Churchillin kirje Mannerheimille muistuttanee vielä nykyajan ihmisiäkin siitä, että syrjäinen pieni kansakunta unohtuu/uhrataan helposti kun suurilla mailla on vaalittavana satojen miljoonien ihmisten etu. Ja Pariisin rauhaneuvotteluissa 1947 Englanti kohteli Suomea tylysti kuin Saksan kanssarikollista. Se halusi  nimenomaan rangaista Suomea aluemenetyksin, ei itsenäisyyden menettämisellä.  -Täälläpäin todellakin parasta on oma-apu ja siinä tarvitaan suurta valtiomiestaitoa naapurisovun vaalimisen ohella jos aiotaan selvitä itsenäisenä.

Tai ehkä sittenkin parasta olisi Nordekin uudelleen elvyttäminen ja vahvistaminen vaikka Baltian mailla ja laajentaminen valtioliitoksi.   Nyt sille voisi olla todella tarvetta kun EU ja rahaliitto ovat suurissa vaikeuksissa jopa hajoamistilassa.  Jos siitä ei tule mitään  ainakin sotilasliittoa Ruotsin kanssa tulisi todellakin vakavasti harkita,  tarjosihan Ruotsi taas viime talvena sotilasyhteistyön syventämistä, jopa yhteisiä laivasto ja rannikkojääkäri osastoja, jotka Suomi valitettavasti torjui. (katso blogi juttujani "Uusi Kalmarin unioni tai sotilasliitto, ja  "Vaihtoehto Natolle ja EU:lle"

On aivan turhaa kiistää sitä tosiasia, että Venäjä voi joskus tulevaisuudessa  taas  muodostua uhkaksi Suomelle.  Sitä varten pitää varustautua.  - Ja jos mitään sodan uhkaa ei ole, niin miksi sitten Suomi ylläpitää kallista armeijaa?


On myönnettävä, että sotaan johti Suomen osalta myös jo pitkään jatkuneet vihapuheet valtiovallankin vaalimina, mm "ryssä on ryssä vaikka voilla paistais" kuvasti asennetta että itänaapuriin ei voi koskaan luottaa. Tästä oli tietysti kokemuksia satojen vuosien aikana jatkuneista sodista.

Toisaalta Suur-Suomi haaveetkaan ja  jopa niiden aseelliset  toteuttamisyritykset eivät lisänneet naapurin luottamusta.

Itänaapuriin ei haluttu olla yhteydessä juuri lainkaan koska  yleisesti vihattiin myös sen yhteiskuntajärjestelmää niin  porvaritaholla kuin  myös hallitus tasolla.

Vastaavasti itänaapurin Stalin suunnitteli varmaan jo paljon ennen sodan alkua  Suomen  liitämistä takaisin Venäjään. Ja suomalaiset olivat monille venäläisille lähinnä jotain vihattuja fasisteja.

Jälkeenpäin ajatellen myös liitto Saksan kanssa oli täysin järjetön, mutta eihän silloin Suomessa tunnettu Saksan lopullisia tarkoitusperiä. Sillä jos Saksa olisi voittanut sodan Suomi olisi vähitellen menettänyt itsenäisyytensä ja siitä olisi muodostettu vähitellen Saksan maakunta.Tätä ei kuitenkaan haluttu sanoa suomalaisille vielä sodan aikana. (Tarkkoja lähdepaikkoja en muista enkä nyt löydä, mutta olen niistä monet kerrat lukenut)

Aluksi kuitenkin vallattu Leningrad olisi Hitlerin erään pöytäpuheen mukaan jyrätty matalaksi niin, että kiveä ei jää kiven päälle. Ja sodan loputtua Saksan voittoon, hän ilmoitti, että Suomen ja Saksan rajajoeksi tulisi entistä Leningradia halkonut Neva.

Saksassa suomalaisia pidettiin "kunnia-arjalaisina"  näin koska he  mm talvisodan takia  olivat   todellinen soturikansa. Mm tämän takia katsottiin, että suomalaisilla olisi myöhemmin oikeus jatkaa sukua, risteytyä saksalaisten kanssa. Se olisi tietenkin lopulta merkinnyt loppua koko Suomen kansalle, kielelle ja kulttuurille.

Venäläisten kohtalo olisi ollut sodan hävitessään vielä paljon suomalaisia huonompi. Heistä piti tulla saksalaisten palvelijakansaa, joka Hitlerin mukaan tuhotaan jos se ei tyytyisi osaansa. Häävi ei olisi ollut suomalaistenkaan kohtalo jos NL olisi maamme valloittanut. Ilmeisesti tuhansia olisi teloitettu  ja suuri joukko karkotettu Siperiaan.

Kun sota alkaa pääsee helvetti valloilleen, tulisi tehdä todellakin kaikki mahdollinen sen estämiseksi, neuvotella ja taas vaikka loputtomiin neuvotella unohtaen ideologiat ja pyhät vihat toisin ajattelevia kohtaan.

Kauhistuttavin sota onkin sota eri ideologioiden välillä koska silloin vastustajia voidaan pitää suorastaan ali-ihmisinä. Meidän tulee oppia suvaitsevammiksi jos aiomme päästä sodista eroon, myös ahneus on keskeinen sotien syy, lebensraumia, elintilaa  Saksakin  etsi  idästä vaikka aluksi tarjoili mm rauhansopimuksia.

 Saksalle  olisi ehkä aluksi riittänyt Versaillesin rauhassa vääryydellä  menetettyjen alueiden palautus, asuihan niissä melko paljon saksalaisia, mutta   sitä eivät I maailmansodan  voittajat hyväksyneet.  Saksan armeijan vahvistuessa nopeasti   (salamasotatekniikan osoittaessa voimansa, jota osoitti mm Länsi-Puolan valtaus parissa viikossa)  tuli  kuitenkin mahdollisuus valtakunnan pinta-alan monikertaistamiseen. Ruokahalu  alkoi kasvaa syödessä, tai pitäisikö sanoa, että tilaisuus teki varkaan.


Ja vielä natsien voittajan Englannin ja Churchillin omista synneistä: 1920-luvulla Irak oli Englannin mandaattialueena  kun  arabit aloittivat kapinan. Se saatiin kukistettua vain käyttämällä sinappikaasua, jonka seurauksena parikymmentä tuhatta arabia kuoli.

Winston Churchill kirjoitti tuolloin hurmaantuneena eräässä lehdessä sanoen, että "tämä on aivan oivallista alempien rotujen harvennusta, lisää tällaista." (Tämän Englannin pääministeri Blairille erittäin kiusallisen asian löysivät englantilaiset toimittajat kun Irakin kimppuun oli hyökätty sen takia, että sillä piti olla joukkotuhoaseita. Niitä ei kuitenkaan löytynyt mistään.)

Nähdä malka toisen silmässä ajatteluun syyllistyi Churchill myös unohtaessaan nuoruutensa virheet kun Suomea tuomittiin Pariisin rauhaneuvotteluissa natsien liittolaisena. Tässä pitää muistaa, että vuonna 1939 NL hyökkäsi Suomeen, ja että Englanti oli vähän aikaisemmin tehnyt sopimuksen NL:n kanssa, että se saa tehdä Suomen kanssa mitä haluaa.

Ja koska Suomi liittoutui Saksan kanssa ja aloitti jatkosodan saadakseen takaisin vääryydellä viedyt maansa se joutui Pariisin rauhanneuvotteluissa syytettyjen penkille rangaistavana rikollisena, Natsisaksan liittolaisena. Ja vaikka Englanti oli ilmeisesti osasyyllinen Suomen ja Saksan liittolaisuuteen (sopimuksen 15.10.39 takia) jatkosodassa se kuitenkin kohteli Suomea hyvin tylysti ja halusi rangaista Suomea aluemenetyksillä kuten NL:kin.   Suomelle määrättiin Pariisin rauhassa myös suuret sotakorvaukset aiheutetuista vahingoista NL:lle. Tämä järjetöntä voittajan logiikkaa, olihan NL syyllinen talvi- ja jatkosotiin.  -Ja juuri Talvisodan aloittamisen takia se erotettiin Kansainliitosta!

Tässä on hyvä muistaa myös hävinneen osapuolen edustajan Herman Göringin puhe Nurnbergin sotaoikeudenkäynnissä: "Voittajat määrittelevät aina sen mikä on oikein ja mikä väärin".

Hallitukset voivat tehdä tietysti kauhistuttavia virheitä, mutta miksi tavallisen kansan pitää aina maksaa siitä lasku kun he rajamuutosten takia menettävät kotinsa? Eikö sotakorvausten pitäisi riittää.

Tämä sopii erityisesti Saksaan, joka todellakin aloitti sodan, mutta myös Suomeen kun se sodan hävittyään myös määriteltiin syylliseksi vaikka olikin syytön. Ja 400 000 menetti kotinsa. Oikeus oli kyllä palata evakkoretken jälkeen takaisin  Karjalaan, mutta vain muutamat palasivat peläten syystäkin Stalinin kostoa  ja vainoja.

Tähän sopii hyvin tuo sanonta, että se joka voittaa sodan määrittelee myös sen mikä on väärin ja mikä oikein, eli Suomen tapauksessa teki syyttömästä sodan aloittajan ja rikollisen!

Ja tähänkin prosessiin oli osaltaan syyllinen myös Englanti koska se hyväksyi NL:n sotakorvausvaatimukset. -Tässä tullaan taas siihen tosiasiaan, että syrjäinen pieni kansa unohtuu kun  suurempien edut  ovat kyseessä. Suomi uhrattiin, jotta Englanti ja NL saisivat aikaan rauhansopimuksen, jossa kaikille Saksan liittolaisille vaadittiin rangaistusta.

 Sanon tässä taas ei Nato-haaveiluille, haluan mieluummin pohjoismaista yhteistyötä puolustuksessa.


Jos joku maa rikkoo kansainvälistä lakia hyökätessään toiseen maahan ja valtaa sen alueita (talvi ja jatkosota tulee nähdä tässä syy ja seuraussuhteena) se tulisi YK:n toimesta eristää kaikesta kansainvälisestä yhteistyöstä kunnes se on palauttanut valtaamansa maa-alueet ja maksanut täydellisen korvauksen aiheuttamistaan vahingoista.

 Se tulisi  jos suinkin mahdollista  jopa  pakottaa YK:n toimesta luopumaan valloituksistaan. Näin pitäisi todellakin tehdä jos haluamme rakentaa parempaa, oikeudenmukaisempaa maailmaa.

NL:a ei kuitenkaan  eristetty kansainvälisestä yhteistyöstä (Kansainliitosta erottamisesta paitsi, joka sekin hajosi ja NL päästettiin  sodan voittajiin kuuluvana mukaan YK:hon)  mm  Suomen  alueiden valloitusten takia.  Sen pakottaminen Suomen alueiden  palauttamiseen  olisi kuitenkin ollut mahdotonta olihan se supervalta. Toisaalta myös mm Englanti halusi, että Suomea rangaistiin  aluemenetyksillä.

 Kaiken lisäksi Venäjäkin jo myöntää hyökänneensä Suomeen talvisodassa, ja että kyseessä oli vääryys, muttei silti suostu palauttamaan Karjalaa takaisin. -Tämän Putin kertoi Haloselle Kremlissä 
vuonna 2000. - Löytyi sattumalta  Wikileaksin paljastuksissa.
NL/Venäjä siis myöntää tehdyn rikoksen muttei suostu korjaamaan tehtyä vääryyttä!  (kts plokikirjoitukseni "Putin ja talvisota")

(lehti lähde on minulla toisessa blogikirjoituksessani, täydennän kun ehdin. )

(Huom 2020. Suojasää maidemme välisissä suhteissa on ohi ja Putin pitää taas Suomea syyllisenä Talvisodan aloittamiseen.)

Kansainvälisen yhteisön ei todellakaan tulisi painaa tätä rikosta villaisella vaan vaatia em seurauksien uhalla Neuvostoliiton seuraajavaltiota  Venäjää  palauttamaan Karjala takaisin Suomelle.

Ja vielä lopuksi haluan sanoa, että tässä ei ole takana mitään perinteistä ryssävihaa. Maidemme välillä tulisi olla hyvät ja luottavaiset suhteet ja mahdollisimman paljon kaikenlaista yhteistyötä. Mutta Karjalan rosvoaminen olisi minulle henkilökohtaisesti sen esteenä. Näin kunnes tuo asia on korjattu.

Minulla ei ole tiettävästi minkäänlaista sukutaustaa Karjalan menetetyillä alueilla, ja ikänikään  takia, 64-vuotiaana, en ole edes elänyt sota-aikana, eikä edes isäni aivan ehtinyt sotaan, hän täytti 18 vuotta vasta syksyllä 1944.  Sydänveriäni kuitenkin riipii Suomelle tehty vääryys olihan Karjala keskeinen osa Suomea.



ja lopuksi nuo Suomen kohtalon hetkien kirjeet



Letter from Prime Minister Churchill to Field-Marshal Mannerheim
Personal, secret and private

I am deeply grieved at what I see coming, namely, that we shall be forced in a few days, out of loyalty to our ally Russia, to declare war upon Finland. If we do this, we shall make war also as opportunity serves. Surely your troops have advanced far enough for security during the war and could now halt and give leave. It is not necessary to make any public declaration, but simply leave off fighting and cease military operations, for which the severe winter affords every reason, and make a de facto exit from the war.

I wish I could convince Your Excellency that we are going to beat the Nazis. I feel far more confident than in 1917 or 1918. It would be most painful to the many friends of your country in England if Finland found herself in the dock with the guilty and defeated Nazis. My recollections of our pleasant talks and correspondence about the last war lead me to send this purely personal and private message for your consideration before it is too late.


November 29th, 1941Pääministeri Churchillin kirje Sotamarsalkka Mannerheimille
Henkilökohtainen, salainen ja yksityinen

Olen suuresti pahoillani siitä minkä näen olevan odotettavissa, nimittäin että meidän lojaalisuudesta liittolaistamme Venäjää kohtaan on pakko jo muutaman päivän kuluttua julistaa Suomelle sota. Jos tämän teemme, tulemme myös käymään sotaa tilanteen vaatimalla tavalla. Aivan varmaan ovat joukkonne edenneet siksi pitkälle, että turvallisuutenne sodan aikana on taattu, ja voisivat nyt pysähtyä ja lopettaa taistelun. Ei ole tarpeen antaa tästä mitään julistusta vaan yksinkertaisesti riittää, että lakataan taistelemasta ja viipymättä keskeytetään sotilaalliset operaatiot, mille ankara talvikin on täysin riittävä perustelu, ja siten de facto luovuttava sodasta.
Toivoisin voivani saada Teidän Ylhäisyytenne vakuuttumaan siitä, että me tulemme voittamaan natsit. Tunnen itseni nyt paljon luottavaisemmaksi kuin 1917 tai 1918. Teidän maanne monille englantilaisille ystäville olisi hyvin kiusallista, jos Suomi joutuisi syytettyjen penkille yhdessä syyllisten ja voitettujen natsien kanssa. Muistaen mieluisat keskustelumme ja viime sotaa koskevan kirjeenvaihtomme tunnen tarvetta lähettää Teille tämän puhtaasti henkilökohtaisen ja yksityisen viestin harkittavaksi, ennen kuin on liian myöhäistä.
29. marraskuuta  1941


Englannin pääministeri Sir Winston Churchillille

Suomessa olemme tietoisia siitä, että 15. päivänä lokakuuta 1939 allekirjoitettuanne salaisen sotasopimuksen yhdessä Neuvostoliiton herra Stalinin kanssa, luovutitte Suomen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Aivan samoin kuin miten teki Saksa 23. päivänä elokuuta 1939 sopimuksessaan Neuvostoliiton kanssa.
- Teidän, Englannin, Ranskan ja Neuvostoliiton, - Saksan vastaiset toimenne ja salaiset suunnitelmanne ovat monista syistä epäonnistuneet ja menneet sekaisin. Niiden paljastuttua Saksalle ja sen huomattua tuolloin Suomea kohtaan tekemänsä virheen, yrittää Saksa nyt korjata sen ja pelastaa Suomen Neuvostoliiton käsistä ja sodan jaloista. Omien tarkoitusperiensä ja suunnitelmiensa toteuttamisen yhteydessä on Saksa nyt tarjonnut Suomelle sotilaallistakin apuaan.
Selvittääksemme Suomen ja Saksan välisiä suhteita, haluamme ilmoittaa Teille, herra pääministeri Churchill seuraavaa:
- Suomi ei ole liitossa Saksan kanssa, eikä aio olla vastaisuudessakaan.
- Vaikka Suomen on pakko lähteä liikkeelle saksalaisten mukana Neuvostoliittoa vastaan tulee Suomi tekemään sen defensiivisesti ja sellaisin päämäärin, miten Stalin on meitä pyytänyt tekemään ja miten olemme sen puolestamme luvanneet Neuvostoliitolle tehdä.
- Asiamiehemme välityksellä olemme v.1941 aikana neljä eri kertaa pyrkineet päästä keskustelemaan kansanne tilanteesta, jonka Neuvostoliiton Stalin ja Te, herra Churchill olette Suomelle aiheuttaneet. Kaksi kertaa olette kieltäytynyt ottamasta asiamiestämme vastaan.
Kaksi kertaa olette suostuneet ottamaan vastaan ja kumpaisellakin kerralla ilmoittanut, että Suomen on ehdottomasti kuunneltava ja toteltava niitä ohjeita, joita Neuvostoliitto ja Stalin suullisina, kirjeitse tai radiolla ohjeiksi antaa.
-Neuvostoliitto onkin, Stalinin nimissä, radioteitse antanut lukuisia ohjeita ja 28.toukokuuta 1941 allekirjoittamassaan kirjeessä Stalin on myöskin vahvistanut ohjeensa ja palkkiolupauksensa.
-Vaikka Suomi ei voi olla täysin varma siitä, millä tavalla annetut palkkiolupaukset ja Teidän, herra Churchill, kehotuksenne tulevaisuudessa pitäisivät paikkansa, niin puolueettomana maana ja toivossamme pyrkiä rauhaan yritämme kaikella mahdollisella tavalla toteuttaa Teidän ja Stalinin toiveita siinä, että rintamalinja ja sen mukana sotatoimet Pohjoisen Jäämeren ja Suomenlahden alueella pysäytetään viimeistään Stalinin neuvomalle linjalle.
-Suomen näin täyttäessä yhteisen tahtonne jäädyttämällä sotatoimet sanotulle linjalle ja tällä toimenpiteellä turvatessa Neuvostoliiton pohjoisen meritien vapaana pysymisen, niin rohkenemme odottaa, että sotaselkkauksen loputtua rauhankonferenssissa Suomen kohdalla maamme rajojen kunnioitus, etnografiset siteet ja kansamme itsenäisyys turvataan ja taataan, kuten Neuvostoliiton herra Stalin kirjallisessa lupauksessaan toukokuun 28.päivänä 1941 on meille ilmoittanut. Tästä lupauksesta seuraa liitteenä Teille, herra pääministeri Churchill, englanninkielinen jäljennös.

Helsingissä kesäkuun 24. päivänä 1941

Risto Ryti                                                               Mannerheim
Tasavallan presidentti                                         Puolustusvoimien Ylipäällikkö. ( 93)

___________________________________________________________________________________________________________________________

Kirje toimitettiin Ruotsissa toimivan Englannin lähettilään V.Malletin välityksellä pääministeri Churchillille. Rytin tiedustellessa Englannin Suomen lähettiläältä ( G.Vereker ) olisiko tarkoituksenmukaista lähettää kirjeestä kopio myös USA:n presidentille Rooseveltille, oli lähettiläs maininnut Churchillin joka tapauksessa informoivan presidenttiä kirjeen sisällöstä, joten sen lähettäminen olisi turhaa.
Monista eri seikoista ilmeni myöhemmin, että Churchill ei ollut tästä Suomen kannalta erittäin tärkeästä kirjeestä ja ilmoituksesta maininnut sanaakaan Rooseveltille, tai muille USA:n edustajille – mm. ulkoministeri G. Hullille.
Churchill vaikeni, mutta hänen muut toimenpiteensä Suomea kohtaan kirjeen saatuaankin osoittivat varsin nopeasti, että hän katsoi Suomen olevan avoimesti Englannin vihollinen ja tulisi toimimaan sen mukaisesti, antaen samat ohjeet myös alaisilleen. (Lähteet ja liitteet:
”Prime ministers Minute” / 22.6.1941, 5.7.1941 ja 16.7.1941)

____________________________________


PS  Saksan syyttäminen  halusta valloittaa koko Eurooppa NL:a myöten  ja  mm juutalaisten, muiden alempiarvoisina pidettyjen rotujen ja toisinajattelijoiden  tuhoaminen, ja sen pitäminen jonkinlaisena ylimaallisen pahuuden osoituksena  osoittaa melkoista tekopyhyyttä Britannialta,  jonka Imperiumi käsitti tuolloin  laajat merentakaiset alueet ja 1/4 maailman väestöstä ja parhaimmillaan 1900-luvun alussa 33 miljoonaa km2, neljäsosa maapallon maapinta-alasta.

   Nuo alueet oli vallattu häikäilemättä väkivalloin johon  herrakansa-ajattelu,  kansanmurha ja rikos ihmisyyttä vastaan  ilmaisut sopii usein hyvin. Aluksi  jopa uskottiin, että  värillisillä ei ole edes sielua. Näitä rikoksia  imperiumia  väkivalloin luotaessa  ei juuri muisteltu kun Saksan johdolle luettiin tuomioita  sodan jälkeen  Nurnbergissa.

Jos tuo liitto  15.10. 39  oli todella olemassa, mikä lienee hyvin todennäköistä,  se on nähtävä myös Englannin pyrkimyksenä tuhota mikä tahansa, kenen tahansa johtama  Saksa, joka pyrkii laajentamaan alueitaan  ja saamaan takaisin mm siirtomaansa.  Näin koska siitä  saattaisi syntyä  vaarallinen kilpailija Britannian imperiumille.

On myös hyvä  nähdä Saksan vaikea asema "puristuksissa"  usein vihamielisten suurvaltojen Englannin, Ranskan  ja Venäjän välissä.  Se jo synnyttää  helposti "lebensraumin"   kaltaista ajattelua riippumatta siitä onko  kyseessä natsit vai ei.  Näin  koska  suuri kansakunta pelkää  mahdollisuutta tulla jopa jaetuksi naapurien kesken ellei se ole riittävän hyvin aseistautunut. 

Jos Saksalta ei olisi viety niin suuria saksalaisten  jo vuosisatoja  asuttamia alueita kuin  vietiin, ja  mm sotakorvauksien  takaisin maksulle olisi asetettu  joku kohtuullinen takaraja  Versaillesin rauhassa  Saksassa ei varmaankaan  olisi  syntynyt natsipuoluetta.

Saksaa ajettiin nurkkaan  suorastaan pyhällä vihalla,  jota osoittaa mm Winston Churcillin 1919 antama seuraava lausunto: "Mikäli Saksa seuraavien 50 vuoden kuluessa jälleen pystyy käymään maailmankauppaa, olemme käyneet  tämän sodan  (1914-18)  turhaan".

Vuonna 1934 Churchill  sanoi seuraavaa: "Jos Saksasta tulee liian vahva, se on jälleen murskattava, ja tällä kertaa lopullisesti." (Churcillin lausunto Saksan entiselle liittokanslerille Heinrich Bruningille.)

ja Churchill vuonna 1936:  ..."Meidän on ryhdyttävä vastarintaan jokaista potentiaalista maailmanvalloittajaa vastaan."  tarkoittaen mm  Saksan natsihallintoa.

 (Churhillin lausunnot Suomi myrskyn silmässä I s 68)

Hänellä oli tosiaankin  maailman suurimman imperiumin  edustajana   oivallinen kyky nähdä malka toisen silmässä.

 Naton ensimmäisen pääsihteerin lordi Ismayn  (1952-1957) mukaan  Natolla oli
kolme päätehtävää: "Pitää venäläiset poissa, amerikkalaiset  sisällä ja saksalaiset heikkoina."(Iltalehti 21.2. 15) 

Tämä  kertoo syvästä Saksaan ja saksalaisiin kohdistuvasta  vihasta.  Se ei   ole vain natsismin vihaa
koska se toivoo ettei  Saksa koskaan ja  voisi  nousta jälleen jaloilleen.  Tämän voi  tulkita  myös siten, että  toivotaan  että Saksa  ei  missään muodossa saisi enää vahvistua.

Vielä Berliinin muurin murtumisen aikaankaan  suhtautuminen Saksaan ei ollut  oleellisesti muuttunut. Vaikeinta Berliinin muurin murtuminen  taisi olla  Länsi Euroopan poliittiselle johdolle.

Puna-armeija, DDR:n puoluejohto ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher eivät ole kovin todennäköinen liittolaisjoukko, mutta syksyllä 1989 kaikki kolme jakoivat yhteisen huolen:  Saksojen välisen rajan murtuminen ei ollut välttämättä hyvä asia.

Lontoossa ja Pariisissa hiljattain avautuneet arkistot osoittavat, että Britannian ja Ranskan johdossa seurattiin äimistellen Itä-Saksan kansalaisliikehdinnän paisumista yli äyräiden - ja Berliinin muurin.

Brittiarkistojen mukaan Englannin pääministeri Margaret Thatcher kertoi Neuvostoliiton presidentille Mihail Gorbatshoville  kaksi kuukautta ennen muurin murtumista, "että Britannia ja Länsi-Eurooppa eivät toivo Saksojen yhdistyvän. Tämä johtaisi sodanjälkeisten rajojen muuttamiseen, emmekä voi sallia sitä, koska sellainen kehitys uhkaisi kansainvälistä vakautta ja vaarantaisi turvallisuutemme"  Thatcher ennusti ja käytännössä pyysi Neuvostoliittoa torjumaan nämä pyrkimykset.
 (hakusana  mm: "Berliinin muurin murtumien huolestutti länttä")

Eräs  länsi-eurooppalainen  suuren maan  johtaja (jonka nimeä en muista) sanoi samoihin aikoihin Saksasta: "Pidän Saksasta niin paljon, että niitä pitää olla aina kaksi".

 -Joten  näistäkin näkökulmista tuntuu sangen mahdolliselta, että NL, Englanti ja Ranska  tekivät 15.10.39 tuon salaisen sopimuksen.

Lopullinen varmuus  asiasta saadaan ehkä vasta 2067 kun Churcillin arkistot  avautuvat  tutkijoiden käyttöön.  Salassapitoaikaa   pidennettiin äskettäin (2011) 50 vuodella.

 Joten lienee varmaa, että siellä on jotain sellaista minkä paljastuminen saattaisi todella vaatia koko II maailmansodan poliittisen historian uudelleen kirjoittamista.

 Kaikkiin Neuvostoliiton sodan aikaisiin arkistoihinkaan ei monien tutkijoiden arvelujen mukaan ole myöskään ilmeisesti pitkiin aikoihin pääsyä. Syynä saattaa olla se, että niiden paljastuminen  julkisuudelle poistaisi sädekehän "Suuren isänmaallisen sodan" muistolta.

 Ehkäpä  todellakin on niin kuin moni historian tutkija väittää, että Stalin aikoi  hyökätä Saksaan  muutama kuukausi  Operaatio Barbarossan  alkamisen jälkeen  tai  ainakin vuoden kuluttua. Tavoitteena valloittaa koko Eurooppa kommunismille.



Luottamuspulakin tietysti oli sodan  syynä, mutta syynä oli myös  Euroopassa tuolloin suosittu kansallisuusaate. Suomessakin Suur-Suomi haaveita  yritettiin toteuttaa aseellisesti jo heti Suomen itsenäistymisestä lähtien.  Intohimoisimmat suomalaiset tähyilivät jopa Uralille asti.  Elettiin intohimoisen äärikansallisuusaatteen ja kommunismin internationalismin ja  maailmanvallankumouksen aikaa. 

Tästä  näkökulmasta Saksan  NL:n  laajentumishalut eivät ole todellakaan osoitus jostain suuresta pahuudesta.   Yksinkertainen syy ja jo loppuun kuluneelta tuntuva selitys on myös, se että sotilaalliset tyhjiöt pyrkivät  täyttymään sieltäpäin  missä tuota voimaa enemmän on.

Saksan juutalaistuhot, holocaustin, voinee osittain selittää sillä, että se oli ikäänkuin epätoivoinen kosto vihollisille, olivathan juutalaiset rahoittaneet aika paljon liittoutuneiden sotaponnistuksia jo ensimmäisestä maailmansodasta lähtien.

Mm Carl Grimbergin mukaan (Kansojen historia osa 22 ss 89 ja 226-229)  Iso-Britannia houkutteli   juutalaisia rahamiehiä avaamaan kukkaronnyörejään lupaamalla  Balfourin julistuksessa 1917  Israelin  juutalaisille kotimaaksi.  Jonkinlaisesta suorasta sopimuksestakin saattoi olla kysymys.  Tietoisuus tästä lienee myös nostanut vihaa juutalaisia kohtaan Saksassa.


 Saksa joutui kaksi kertaa peräkkäin häviämään sodan,  joten suurvallan kunnia ei antanut periksi anoa rauhaa,  päätettiinkin taistella surkeaan loppuun asti. Tuollainen asetelma mahdollistaa  äärimmäiset teot vihollisiksi koettuja kohtaan.

Tosiasia on myös,  että monet juutalaiset pankkiirit syyllistyivät koronkiskontaan  ajaen suuria määriä  ihmisiä perikatoon  maan ollessa sekasorrossa ennen Hitlerin valtaan  pääsyä.   Koronkiskontaan syyllistyivät myös saksalaisperäiset raharikkaat,

mutta kun juutalaisia oli historiallisista syistä (jo keskiajalla juutalaiset saivat  ei kristittyinä toimia rahan lainaajina koska raamattu piti koron ottamista lainasta syntinä ja kielsi sen  kristityiltä) melkoisen paljon pankkiireina  heidät oli helppoa syyllistää. 

Kun elettiin diktatuurissa oli myös mahdollista  toisin kuin demokratiassa  toteuttaa kaikki vallassa olijoiden  hurjimmatkin ajatukset kuin taikurin sauvan liikkeellä simbsala bim! Diktatuurissa on   helppoa toteuttaa ihmisoikeuksia loukkaavat rangaistukset toisin kuin demokratiassa, jossa kaikesta parlamentissa  pitää  äänestää.

Ja tuon diktatuurin mahdollisti juuri  maan sekasortoiset olot, johon oli syynä mm Versain rauhan järjettömät ehdot  Saksalle.

Hitlerin Saksan johtajat  olivat tietysti juridisesti syyllisiä,  mutta tosiasiassa pääsyyllinen  siihen mitä Saksassa tapahtui  1933-45,  oli  Versain  kostorauha ja niiden maiden johtajat, jotka sanelivat sen.  Hitlerin  Saksa  ei ollut syy vaan seuraus.  Mitään maata ei todellakaan saa nöyryyttää sellaisella tavalla.  Versain rauha oli  jo sinänsä rikos ihmisyyttä ja koko ihmiskuntaa vastaan. Päästihän tuo nöyryytys Saksassa helvetin valloilleen.


MIKSI SAKSA ALOITTI SODAN?      - eräs  perustellulta tuntuva näkemys


Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan hälytyskello                     (löytyy samalla hakusanalla netistä)


Pitkä lainaus : ”Vuoden 1940 touko- kesäkuussa Hitler murskasi Englannin, Belgian, Hollannin ja Ranskan armeijoita. Käytännöllisesti katsoen koko Saksan sotaväki taisteli lännessä. Siellä olivat myös Saksan parhaat kenraalit, jokainen saksalainen panssarivaunu, käytännöllisesti katsoen koko ilmavoimat ja tykistö. Venäjän rajalle oli jätetty vain kymmenen äärimmilleen heikennettyä jalkaväkidivisioonaa, joilla ei ollut yhtään panssarivaunua ja käytännössä puuttui myös ilmavoimien tuki.

Samaan aikaan Zhukov toimeenpani Stalinin käskystä uutta ”vapautusretkeä” vallaten Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan.

 Lvovin uloketta laajennettiin Pohjois-Bukovinan kustannuksella.  (P-Bukovina on Romanian pohjoisrajalla Slovakian häntäpäässä  oleva alue).

Täsmälleen tämä Stalinin askel pani Hitlerin pelkäämään. Juuri tästä hetkestä aloitettiin hahmottelemaan Venäjän murskaamista. Ennen Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan ”vapauttamista” NL:n toimesta Hitlerillä ei ollut minkäänlaisia sen vastaisia suunnitelmia.

Mihin Stalin ja Zhukov tarvitsivat Bessarabiaa ja Pohjois-Bukovinaa? Hitler sotii Iso-Britanniaa ja Ranskaa vastaan, Saksan selusta on puolustuskyvytön, mutta Stalin nostaa sillä hetkellä miekan Hitlerin sen aikaisen ainoan raakaöljylähteen, Saksa öljysydämen kohdalle. Hitlerillä olikin aihetta tuntea pelkoa.

Tuokaamme esiin NL:n virallinen vastaus kysymykseen miksi meidän oli valloitettava Bessarabia ja Pohjois-Bukovina. »Bessarabian alueelta NL:n ilmavoimat voivat uhata Romanian öljyteollisuutta, joka oli Saksan päälähde öljyn saamiseksi. Pohjois-Bukovinaa tarvittiin siksi, että sen alueen lävitse kulki strategisesti tärkeä rautatie Odessasta Chisinaun ja Tshernovsin kautta Lvoviin, se rautatie oli kapeampi kuin omamme ja mahdollisti käyttää Euroopan rautateiden liikkuvaa kalustoa.» Tämän kirjoitti yksi meidän johtavista historioitsijoistamme, loistava sodan alun asiantuntija, eversti A. Orlov ”VIZissä”. (1991, nro 10, sivu 17)

Katsokaamme mitä Hitler sanoi samasta asiasta puoli vuosisataa ennen Orlovia: »Oli täysin ilmeistä, että Venäjä halusi suunnata tapahtumien kulkua Balkanilla sille sopivaan suuntaan ja muuttaa se ponnahduslaudaksi, joka on erittäin sopiva hyökkäykseen meitä ja muita Euroopan valtioita vastaan.

Vuoden 1941 kesällä Venäjä aikoi iskeä tuhoisasti Romaniaan sillä se oli ainoa valtio, Venäjän lisäksi, joka toimitti meille raakaöljyä.»(”Pöytäpuheita”, 27.7.1942)

Vertaillaan Orlovin ja Hitlerin sanomisia - ne ovat samankaltaisia. Muistellaan ajankohtaa: Hitler sotii lännessä, hänen suunnitelmissaan ei ole hyökätä Venäjälle. Sitten puna-armeija valtaa Bessarabian ”uhatakseen Romanian öljyteollisuutta”. Se ei ole Hitlerin mieleen. Hän käskee aloittaa NL:n murskaamiseen tarvittavien suunnitelmien hahmottelun, välttääkseen sen iskun. --

Eversti Orlov menee Hitleriä kauemmas. Hän puhuu reaalisen uhkan Saksan öljylähteelle lisäksi myös Euroopan rautateille sopivasta liikkuvasta kalustosta. Venäjällä on leveäraiteinen rautatie, mutta Keski- ja Länsi-Euroopassa kapearaiteinen. Vuoden 1939 syyskuussa puna-armeija valloitti Puolan jaon yhteydessä puolet Puolassa olleista vetureista ja vaunuista.  Tarvittiin runsaasti kapearaiteiselle rautatielle sopivia vetureita ja vaunuja, nopeasti länteen liikkuvien joukkojen huoltoa varten. Puolassa valloitetut veturit ja vaunut eivät mitenkään riittäneet miljoonien tonnien aseistuksen, ammusten, polttoaineiden, varaosien, jne. kuljettamiseen. Katsohan miksi myös Stalin valloitti Bessarabian ja Bukovinan - lisätäkseen kapearaiteiselle rautatielle sopivaa kalustoa.

Puolustussodassa se kalusto olisi ollut täysin tarpeeton.



Tohtori Heikki Jalanti: "Myös Neuvostoliiton ja Saksan etupiirirajan eteläosassa ensiksi mainittu yhtäkkiä eteni sovitulle linjalle ja jopa kauemmaksikin. Romania sai kesäkuun 26. päivänä vuorostaan uhkavaatimuksen Moskovasta. Saksan ja Italian hallitusten torjuttua esitetyn avunpyynnön se luovutti 16. heinäkuuta Neuvostoliitolle Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan, jotka kaksi viikkoa myöhemmin muutettiin Moldavian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vasta tämän jälkeen Saksa heräsi, sillä Romanian öljy oli sille välttämätön".

Ensimmäiset maininnat operaatio Barbarossasta Hitlerin suunnalta ovat kesältä 1940, siis sen jälkeen kun NL oli ottanut haltuunsa Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Tätä ennen ei ole dokumentteja eikä luotettavia lausuntoja siitä että Hitler suunnittelisi hyökkäystä NL:ään. Ellei nyt sitten oteta lukuun melko leveästi vedettyjä tulkintoja Mein Kampfista jossa AH puhuu "lebensraumista idässä". Tarkoittiko AH Itävaltaa vai koko Neuvostoimperiumia? Sitä taas ei Mein Kampfissa sanota. Monet historioitsijat, mukaanlukien Eddy Bauer, ovat tulleet siihen tulokseen että AH teki päätöksen NL:n murskaamisesta heinä-elokuun 1940 aikana. Varsinainen operaatiosuunnitelma käynnistettiin vasta loppuvuodesta 1940. Itse näkisin että Barbarossan alkuun panemiseen vaikuttivat nimenomaan Stalin aluelaajennukset alueille mistä ei oltu sovittu ja myöskin puna-armeijan kehno menestys Suomea vastaan. Hitler päätti tehdä ennakoivan iskun itään tietäen hyvin että pitkässä varustelukilvassa ei pärjättäisi, aloite piti ottaa itselle.


Sodasta näitä kirjoja yleensäkin on kirjoiteltu paljon. Nuo "natsit iskevät" ns dokkarit voi jättää omaan arvoonsa, kuten monet muutkin ns. dokumentit mitä telkusta tulee. Hyvänä esimerkkinä tämä "maailmansodan kurimuksessa" sarja jota yle taannoin esitti. Upeaa kuvamateriaalia kieltämättä, mutta sisältö välillä sellaista sontaa ettei katsoa viitsi.

Olettamusten sijaan pitäisi tarkastella mitä asioita varmasti tapahtui ja sitten hakea syytä että miksi. Mitkään lähteet eivät tue sitä että Hitler olisi halunnut vallata koko Euroopan saatikka sitten koko maailman. Tuskin Saksa olisi lähtenyt Lännen sotaretkelleen valloitusaikeissa tietäen olevansa alivoimainen liittoutuneisiin nähden. Mutta koska rauhantunnustelut eivät tuottaneet tulosta, päätti Saksa ottaa aloitteen itselleen ja myös onnistui siinä. Vai olisiko Saksan pitänyt istua ja odottaa että Ranska ja Englanti liittolaisineen vahvistuvat vielä lisää ja murskaavat sitten Saksan?

Sodasta näitä kirjoja yleensäkin on kirjoiteltu paljon. Omaan arvoonsa voi jättää  monet   dokumentit mitä tv:stä tulee. Hyvänä esimerkkinä tämä "Maailmansodan kurimuksessa" sarja jota yle taannoin esitti. Upeaa kuvamateriaalia kieltämättä, mutta sisältö ei perustu riittävästi tosiasioihin.
Ensimmäiset maininnat operaatio Barbarossasta Hitlerin suunnalta ovat kesältä 1940, siis sen jälkeen kun NL oli ottanut haltuunsa Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Tätä ennen ei ole dokumentteja eikä luotettavia lausuntoja siitä että Hitler suunnittelisi hyökkäystä NL:ään. Ellei nyt sitten oteta lukuun melko leveästi vedettyjä tulkintoja Mein Kampfista jossa AH puhuu "lebensraumista idässä". Tarkoittiko AH Itävaltaa vai koko Neuvostoimperiumia? Sitä taas ei Mein Kampfissa sanota. Monet historioitsijat, mukaanlukien Eddy Bauer, ovat tulleet siihen tulokseen että AH teki päätöksen NL:n murskaamisesta heinä-elokuun 1940 aikana. Varsinainen operaatiosuunnitelma käynnistettiin vasta loppuvuodesta 1940. Itse näkisin että Barbarossan alkuun panemiseen vaikuttivat nimenomaan Stalin aluelaajennukset alueille mistä ei oltu sovittu ja myöskin puna-armeijan kehno menestys Suomea vastaan. Hitler päätti tehdä ennakoivan iskun itään tietäen hyvin että pitkässä varustelukilvassa ei pärjättäisi, aloite piti ottaa itselle.


 Olettamusten sijaan pitäisi tarkastella mitä asioita varmasti tapahtui ja sitten hakea syytä että miksi. Mitkään lähteet eivät tue sitä Että Hitler olisi halunnut vallata koko Euroopan saatikka sitten koko maailman. Tuskin Saksa olisi lähtenyt Lännen sotaretkelleen valloitusaikeissa tietäen olevansa alivoimainen liittoutuneisiin nähden. Mutta koska rauhantunnustelut eivät tuottaneet tulosta, päätti Saksa ottaa aloitteen itselleen ja myös onnistui siinä. Vai olisiko Saksan pitänyt istua ja odottaa että Ranska ja Englanti liittolaisineen vahvistuvat vielä lisää ja murskaavat sitten Saksan?

Ja vielä yksi lähde Saksan idänretkelle lähdön syystä: Hitlerin ollessa Suomessa  4.6. 1942  hän kahden kesken sanoi presidentti Rytille, että Saksan oli pakko aloittaa sota NL:oa  vastaan  koska muutoin NL olisi sen pian  aloittanut (Ohto Manninen   Risto Rytin päiväkirjat 2006, s 192)

 Tietysti suu voi sanoa  mitä tahansa, mutta tämänkaltaisia lähteitä löytyy loputtomasti, kuten äsken netistä löytämäni  filmattu Hitlerin puhe Saksan kansalle, olen kadottanut sen hakusanan kunpa löytäisin sen vielä lähteeksi.