Toisinajattelua tästä maailmanmenosta, miten rakentaa parempi oikeudenmukaisempi maailma.
torstai 22. syyskuuta 2022
torstai 9. kesäkuuta 2022
Nato, Suomi, Turkki ja kurdit
Turkissa on kurdeja noin 15 miljoonaa, 20% maan
väestöstä. Kaikkiaan heitä on Lähi-idässä 50 miljoonaa .
Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa
valtiota. Syy tähän on paljolti se, että heidän
alueellaan on paljon öljyä ja se, että he asuvat neljän
valtion Turkin, Iranin, Irakin ja Syyrian alueilla.
Kurdit tavoittelevat autonomiaa Kaakkois-Turkissa.
Sen takia Turkin armeija tuhosi 1980-90 luvuilla
tuhansia kurdikyliä ja pakko siirsi niiden asukkaita
ympäri maata hajottaakseen kurdiyhteisöt. Maaseutu
autioitui laajalti. *
Syyrian ja Irakin kurdeilla on jo autonomiaa ja
esimerkin pelätään tarttuvan, joten Turkin armeija
tekee edelleen iskuja rajan taakse
Kurdien vainoamiseen riittää sekin, että puhuu kurdin
kieltä, jonka puhuminen julkisuudessa oli vuoteen
1990 asti laissa kiellettyä!. Vieläkin Turkin
parlamentissa kurdien asiaa ajavat joutuvat usein
vankilaan.
Turkissa syrjitään ja vainotaan kaikkia vähemmistöjä.
Esimerkiksi Turkin suurvalta-aikana Ottomaanien
valtakunnassa oli nykyisen Turkin alueella vuona 1910
asukkaista yli 20% kristittyjä, ankarien vainojen
seurauksena nyt enää alle prosentti. Kun vuoden 2006
Nobel palkinnon saanut Orhan Pamuk puolusteli
kirjassaan kristittyjä armenialaisia hän joutui
tappouhkausten saattelemana lähtemään maanpakoon.
Yksi syy siihen että Turkki ei ole pääsyt EU:n jäseneksi
on 1,5 miljoonan armenialaisen kansanmurha vuoden
1920 paikkeilla, jota se ei myönnä tehneensä.
Tuoreessa Nato kiistassakin on kyse kansanmurhasta
kun PKK puolustaessaan kurdien oikeutta
olemassaoloon on luokiteltu terroristijärjestöksi.
Se on käsittämätöntä perustuuhan sen terrori
suunnattomaan epätoivoon koska kurdien asemaa ei
ole demokratian keinoin voitu parantaa ja Turkki on jo
vuosikymmeniä yrittänyt väkivalloin hävittää ja
sulauttaa kurdit turkkilaisiin.
PKK:n Suomessa ja Ruotsissa maanpaossa asuvaa
muutamaa kymmentä aktiivia Turkin presidentti
Erdogan vaatii luovutettavaksi Turkkiin. Hän vaatii
myös kaiken taloudellisen tuen lopettamista PKK:lle
sekä asevientikiellon kumoamista.
Se että Suomen ja Ruotsin Nato hakemus on joutunut
vastatuuleen johtuu paljolti ehkä siitäkin, että Turkissa
on ensi vuonna vaalit. Erdoganin AKP- puolue saattaa
näillä näkymin hävitä ne ja koska Turkin talous on
myös suurissa vaikeuksissa Erdogan ehkä haluaa
kääntää äänestäjien ajatukset kotimaan ongelmista
ulkomaiden suuntaan.
Turkki päästettiin ilmeisesti Natoon, jotta se estäisi
tarpeen tullen Venäjän kulun Bosporin salmen kautta.
Venäjän naapurimaana se sopiii myös Nato tukikohtien
paikaksi. Myöhemmin sen uskottiin estävän myös ääri-
islamin leviämistä.
Tämän johdosta Nato salli kurdien ja muiden
vähemmistöjen syrjinnän ja vainot, jopa suoranaisen
kansanmurhan. Ihmisoikeuksien ja nykyisten Nato
kiistojen näkökulmasta oli kuitenkin suuri virhe
päästää Turkki Natoon.
* Google hakusana:
” Turkin armeija tuhosi 1980-luvulla tuhansia
kurdikyliä.” Kurdikylien tuhoamiset löytyivät
Wikipediasta , Hesarista ja Maailman kuvalehdestä.
Nämä kaikki löytyvät samalta valikon sivulta. Myös
Kurdikielen puhumiskielto löytyy näistä lähteistä .
Näiden lähteiden mukaan Turkin armeija poltti
1980-90 luvuilla Turkissa 3000-4000 kurdikylää ja
karkotti niiden väestöt.
Samat lähteet kertoivat myös Irakin kurdien karusta
kohtalosta samana aikana. Saddam tuhosi 4000
kurdikylää käyttäen myös kiellettyjä taistelukaasuja
väestön tappamiseen.
Tästä alkoi kurdien diaspora ympäri Europpaa.
perjantai 18. maaliskuuta 2022
Riittävätkö Naton turvatakuut?
18.3. 2022 Ari Kallio 044-5781945
Naton artikla 5:
”Osapuolet sopivat, että aseellista hyökkäystä yhtä tai
useampaa niistä vastaan Euroopassa tai Amerikassa
pidetään hyökkäyksenä kaikkia niitä vastaan ja sen tähden
ne sopivat, että jos sellainen hyökkäys tapahtuu, jokainen
niistä auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta osapuolta tai
osapuolia, ottaen osaa yksittäin ja yhteistoiminnassa muiden
osapuolien kanssa sellaisiin toimiin, j oita se pitää
tarpeellisena mukaan lukien voiman käyttö,
palauttaakseen ja säilyttääkseen turvallisuuden
Pohjois-Atlantin alueella.”
Artiklan 5 kohdalla on hieman epävarmalla pohjalla ilmaus
”joita se pitää tarpeellisena”. Siis mikä on minimimäärä apua
mikä pitää antaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle,
jotta tuo auttamisvelvollisuus täyttyy.
Naton heikko kohta on juuri tuo artikla 5, josta myös USA:n
presidentti Obama mainitsi Euroopan vierailullaan. Hän
varoitti kuitenkin testaamasta sen pitävyyttä, todeten, että
entisiä NL:n alusmaita puolustetaan siinä missä
perustajäseniäkin. *
Suomalaisia olisi jos liittyisimme Natoon vajaa prosentti sen
asukasmäärästä. Meillä olisi siten varsin vähän
vaikutusvaltaa. Olemme Suomenlahden takana vaikea
puolustettava 1300 km Venäjän rajoineen, joka pidempi kuin
muiden Nato maiden Venäjän rajat yhteensä. Haluaisiko
Nato kovan paikan tulle uhrata siellä runsaasti nuoria
miehiään?
Tässä pitää muistaa myös Pariisin rauhan sopimusta 1947,
jossa länsi, tulevat Nato-maat, jätti tylysti meidät Venäjän
armoille. Menetimme Karjalan. Suomen ainoa luotettava
liittolainen lienee Ruotsi. Jos Suomen puolustus itärajalla
pettäisi seuraavana on Ruotsin vuoro, sen kanssa pitääkin
vakavasti harkita sotilasliittoa.
Baltian maissakin pelätään voiko Nato todella auttaa niitä
sodan syttyessä onhan esimerkiksi Venäjän Kaliningradin ja
Valko-Venäjän välissä lyhimmillään vain 70 km leveä kaistale
Natoa. Sen Venäjän tankit voisivat nopeasti vallata ja Baltian
maiden maayhteys Natoon katkeaisi.
Naton kannatus on Ukrainan sodan takia noussut nyt yli
60%:iin.
Ennen Krimin valtausta 2014 Naton kannatus oli runsaan
30% luokkaa, mutta kohosi heti sen jälkeen yli 50%:in kuten
myös puolustusliiton kannatus Ruotsin kanssa. Laskien sen
jälkeen vähitellen noin kolmasosaan.
Samoihin aikoihin entisellä Suomen Kannaksella löytyi
satelliittikuvissa Iskander ohjusten alustoja. Niitä lienee ollut
myös Sallassa, entisen Suomen alueella Tällä hetkellä
Iskander ohjuksia on Suomea lähinnä ainakin Pietarin
eteläpuolella, josta niiden kantama 500 km ulottuu Etelä-
Suomeen.
asentaa myös ydinkärki. Ne huolestuttavat sillä meillä ei ole
kykyä torjua niitä. Putin on myös ilmoittanut, että jos Suomi
liittyy Natoon itärajamme taakse tulee paljon lisää tällaista
aseistusta. Suomen torjuntaohjus kapasiteettia tulisikin
huomattavasti lisätä.
* TS pääkirjoitus 28.3.14
* Yle uutiset ja TS 25.3.14
torstai 3. maaliskuuta 2022
Suomen mallistako, YYA sopimus, ratkaisu Ukrainan sotaan?
Nykyään ollaan lännessä sitä mieltä, että etupiirit rajoittavat
vapautta ja että niistä pitäisi Venäjänkin luopua. Tässä
unohdetaan, että EU:llakin on etupiiri. Suomessakin pitää
nykyään Moskovan sijasta kumartaa Brysseliä, jonka
direktiivit ajaa usein yli kansallisen lainsäädännön. Brexit
esitetään kauhuesimerkkinä vaikka EU:n ulkopuolellakin voi
mennä hyvin esimerkkeinä Norja ja Sveitsi.
Ukrainan pitkään jatkuneessa kriisissä on kyse paljolti
vuosisatoja jatkuneista reviiririidoista kun sekä idässä, että
lännessä on haviteltu Euroopan herruutta.
Ukrainan ongelmia lisää se, että länsiosat ovat länsimielisiä
kuuluttuaan ennen moniin Keski-Euroopan maihin, itäosat
ovat venäjämielisempiä.
Venäläiset ja ukrainalaiset ovat läheisiä sukulaiskansoja ja
huomattava osa maan asukkaista osaa puhua venäjää. Se
lisää Venäjän mielestä oikeutta puuttua ”pikkuveljen”
asioihin. Putin puhuu usein Venäjän ja Ukrainan kansojen
historiallisesta yhteenkuuluvuudesta. Ukraina olikin
keskeinen osa Neuvostoliittoa.
Ukrainan kriisi alkoi oikeastaan Venäjän tekemästä Krimin
valtauksesta kun USA alkoi rakentaa ohjus tukikohtaa
Romaniaan 300 km päähän Krimistä, jossa on ollut Venäjän
laivastotukikohta 1700-luvulta lähtien.
Tukikohta oli USA:n mukaan tarkoitettu torjumaan Iranin ja
Pohjois-Korean ohjushyökkäystä USA:han. Kulkisihan sen
reitti yli Romanian. Putin ei tätä uskonut, hänen mielestään
ohjustukikohta uhkasi Venäjää.
neuvostojohdolle, että sen purkaessa Varsovan liiton Natoa
ei laajenneta Itä–Saksaa enempää. Lupaus unohdettiin.
Ukrainan kriisiä ei ehkä olisi syntynyt jos länsi olisi pitänyt
sanansa eikä lisäksi yrittäisi länsimaalaistaa Venäjää, joka
haluaa vaalia bysanttilaisia kulttuuriperinteitä. Tätä osoittaa
jo Venäjän valtiotunnus, kaksipäinen kotka sama kuin Itä-
Rooman vaakunassa.
Putinin tulisi vastaavasti luopua Neuvostoliiton imperiumin
haikailusta ja palauttaa Krim Mutta saisi pitää Sevastopolin
laivastotukikohdan vuokralla.
Ratkaisuvaihtoehtona Ukrainan kriisiin Ranskan presidentti
Emmanuel Macron esitti äskettäin haastattelussa ”Ukrainan
suomettumista” * tarkoittaen sitä, että Ukrainan hallituksen
tulee nauttia Venäjän luottamusta.
Macron kuitenkin pian kielsi sanoneensa sitä!
Suomettumista esittivät kriisin ratkaisuksi jo 2014 USA:n
entinen ulkoministeri Henry Kissinger ja USA:n presidentti
Jimmy Carterin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja
Zbigniew
Brezinsky käyttäen diplomaattisesti ilmaisuja ”Suomen
malli” ja ”Suomen tie”.
Kiinan johtaja Xi ilmoitti äskettäin ettei hän hyväksy Naton
laajentumista.
Vaikka vapaus väheni idänkauppa lisääntyi. Näin itänaapuri
halusi pitää Suomen tyytyväisenä. 1970-80 luvuilla
rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. Siitä näkökulmasta
elimme historiamme parasta aikaa. Samaa kannattaisi
kokeilla Ukrainassakin.
-Jos Suomi olisi sodan jälkeen hylännyt YYA sopimuksen
olisimme varmaan ajautuneet samaan tilanteeseen kuin
Ukraina nyt Venäjän hyökättyä maahan.
Jos Suomi olisi todellakin kieltäytynyt noudattamasta YYA
sopimusta Venäjä olisi varmaankin alkanut miehittää
Suomea ja jos Suomi olisi pyrkinyt estämään tätä
aseellisesti, Venäjä olisi aloittanut sodan Suomea vastaan
tuhoisin seurauksin kuten nyt Ukrainassa.
Se olisi ollut Suomelta tyhmä ratkaisu.
Sanotaan että itsenäisen valtion pitää aina puolustautua
aseellisesti, jotta se voi säilyttää täydellisen itsenäisyyden,
mutta onko se aina järkevää jos hintana on suuri määrä
kuolleita ja jos vaihtoehtoisesti pitäisi luopua jostain monien
mielestä melko vähäisestä asiasta kuten vaikkapa Nato
jäsenyydestä kun vielä sen ohella saadaan monia
taloudellisia etuja kuten Suomikin sai YYA sopimuksen ohella.
Naton kannattajienkin pitää myöntää, että sodan jopa III
maailmansodan riski voi Nato-jäsenyyden ja sen tavoittelun
seurauksena huomattavasti kasvaa. Ukraina on tästä
esimerkki.
Suomen Talvi- ja Jatkosodat olivat täysin eri asia. Jos Venäjä
olisi valloittanut koko Suomen varmaankin sadat tuhannet
suomalaiset olisi karkotettu Siperiaan ja tuhannet teloitettu.
Silloin sodalla ei ollut vaihtoehtoa, sen osoittaa jo Baltian
maiden kohtalo.
valmis puolueettomaksi maaksi koska alustavissa
rauhaneuvotteluissa on asia ollut esityslistalla.
Mutta riittääkö se enää Putinille.
-On todellakin surullista että veljeskansat ottavat yhteen aseellisesti ja tappavat suurin joukoin toisiaan. Miksei erimielisyyksistä voitu sopia?!
* TS 9.2.2022
Lähteinä The New York Times, Le Monde ja Le Figaro
Nyt netti on jo täynnänsä sitä, että Macron väittää ettei käyttänyt suomettumis sanaa.
maanantai 24. tammikuuta 2022
Etätyö on ympäristöystävällistä ja auttaisi pitämään koko Suomen asuttuna
Etätyön suosio lisääntyy jatkuvasti tekniikan kehityksen ja
koronan seurauksena. Kyseessä on myös halua päästä pois
ruuhkautuneista ja rauhattomista kaupungeista.
Etätyöstä on huomattavaa taloudellista hyötyä koko
yhteiskunnalle toimistotilojen tarpeen, energian kulutuksen,
liikenneruuhkien ja liikenneinvestointien vähetessä.
Liikenneruuhkat vähenisivät edelleen jos töiden aloitusajat
porrastettaisiin yrityksittäin vaikka parilla kymmenellä
minuutilla esimerkiksi: 8.00 ja 8.20 jne.
EEtätöiden lisääntyessä maaseudun väestön väheneminen voisi aj
ajajanmittaan pysähtyä ja alkaa jopa lisääntymään. Samalla
mmonet palvelut kaupat ja koulut palaisivat taas takaisin.
JoJos lasten vanhemmat ovat vuoropäivinä etätyössä lastenhoitokin he lp lpottuu ja päiväkodin tarve vähenee vanhempi
pipien lasten kohdalla, joita voi töidenkin ohessa
hhieman valvoa.
E Etätöiden runsasta tekemistä tukisi syrjäseuduilla esimer-
erkiksi kiertävä sote bussi lääkäri, hammaslääkäri ja so
sosiaalipalveluineen. Jo hiipuvaa kirjastobussi toimintaa tulisi jäl
ll leen lisätä ja kehittää
täsitä myös ihmisten tapaamispaikkana.
SSSäännöllinen ja
S laajamittainen etätyö olisi ympäristön kannalta
vhHyvä asia, mutta sen esteenä on paljolti suurten kaupunkien,
itterittäin aktiivinen kasvupyrkimys muiden kustannuksella.
öthaittaa tästä on liikenteen ruuhkautuessa ja sosiaalisten ongelmien lis
äälisääntyessä kuten lähes kaikissa maailman suurkaupungeissa?
MMaaseutuväestön jatkuva väheneminen on myös vaarana koko SuSuomelle, kuka hoitaa suuret metsämme? Ovathan ne jajatkuvasti kekehittyvine jalostustuotteineen koko taloutemme
s selkäranka, voihan puusta pian tehdä melkein mitä tahansa.
S Samoin runsaiden peltojemme puhtaille tuotteille on tulevai
vssuudessa yhä enemmän kysyntää maailman väestön lisään
ättyessä ja peltopinta-alan pikemminkin vähentyessä mm eroo- er
sision ja aavikoitumisen seurauksena. Hehtaarituottommekin m
o ovat maailman keskitasoa.
Ei pidä unohtaa myöskään kallioperäämme, onhan Suomi
maailman parhaita kaivosmaita.
Miten saamme työvoimaa tähän kaikkeen?
Vaikka automaatio etenee nopeasti ja vähentää työvoiman
tarvetta se ei riittävästi auta jos kaupunkeihin muutto jatkuu.
PiPitää muistaa että vaikka maatalous koneistuu nopeasti sitä ei v
v voi hoitaa etänä! On
opittava elämään maaseudulla ja naut-
m timaan sen luonnonläheisyydestä.
Etätöitä maaseudulle tekemään tulevat eivät ehkä helposti
ryhdy tekemään maataloustöitä, mutta niiden huomattavat
verohelpotukset voisivat houkutella lisäansioiden
hankkimiseen.
Etätyön tekijä saa itse päättää milloin työnsä tekee. Etätyö
lyhentää myös käytännössä työaikaa työmatkaan kuluvan
ajan vähetessä. Samalla työviihtyvyys ja työteho lisääntyvät
vähentäen käytännössä myös työvoimapulaa.
Tämän kaltaisilla toimilla olisi maailman laajuisesti
toteutettuna myös huomattava vaikutus ilmasto-ongelman
ratkaisussa.