Maammelaulu vihapuhetta?

Dosentti Taru Leppänen kirjoitti HS:n mielipideosastolla 24.10. peruskoulun musiikin oppikirjoista joiden sisällössä on hänen mielestään paljon koulun opetussuunitelmaan sisältyvän demokratian, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja monikulttuurisuuden vastaista.

Esimerkiksi Maamme laulussa ”maa kallis isien” ilmaisun voi tulkita loukkaavan sukupuolten välistä tasa-arvoa sen viitatessa perinteiseen miesvaltaiseen yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että vaikka on tapana puhua isänmaasta sitä ei pidä käsittää liian konkreettisesti löytyyhän kirjallisuudesta myös usein runollinen ilmaisu isänmaan äidinkasvoista, ja puhutaanhan myös äidinkielestä, mutta ei isänkielestä eikä sekään todellakaan tarkoita, että yhteiskuntamme suosisi naisia miesten kustannuksella.

Toisaalta jos miehillä on yhteiskunnassa määrättyjä etuoikeuksia, on niitä naisillakin, naisten ei ole pakko mennä armeijaan, minkä voisi kyllä tulkita aikamoiseksi tasa-arvoa rikkovaksi etuoikeudeksi, onhan siinä sota-aikana kyse myös perustavaa laatua olevasta ihmisoikeudesta, naisten oikeudesta elämään, mutta samalla miesten velvollisuudesta kuolla ja tappaa. Eikä missään koulun kirjassa ole mitään tästä epäsuhdasta.


Lippulaulussa taas ”isät veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan” korostetaan kyllä militaristisia arvoja, jossa ongelmia ei ratkota neuvotellen vaan lähinnä asein vahvemman oikeudella. Myös Maamme laulun vähemmän lauletuissa säkeissä on verisiä ilmaisuja.

Ja jos lippulaulun problematiikkaa kehitellään loogisesti eteenpäin voitaisiin samalla vaatia vaikka Suomen lipun poistamista koulujuhlista tai jopa Suomen lipun ristin korvaamista jollain uskonnollisesti neutraalilla tunnuksella voihan risti loukata uskonnottomia ja ei kristillisten uskontojen harjoittajia! Tämä olisi aivan järjetöntä. Tämä on meidän maamme ja suomalaisten enemmistön tulee saada päättää mitä lauletaan ja millä lipulla liputetaan. Jos se loukkaa vähemmistöjä, sitten se vaan loukkaa. Demokratiassa enemmistö päättää. Sen tulee tietysti ottaa mahdollisuuksien mukaan vähemmistö huomioon, mutta aina ei niin voi tehdä, kuten tässä asiassa.

On todellakin kohtuutonta ajatella, että vähemmistön tunteita ei saa loukata monikulttuurisuuden hengessä, mutta enemmistön tunteita saa! Pitäisikö meillä siis monikultturisuuden nimissä olla vähemmistön diktatuuri?

Suomi olisi todennäköisesti sotien aikaan menettänyt itsenäisyytensä jos sillä ei olisi ollut tehokasta armeijaa. Tämä ei tarkoita sitä etteikö politiikassa olisi tehty virheitä, ja mm vihapuhein aivan hallitustasolla asti: ”ryssä on ryssä vaikka voissa paistais” ärsytetty naapuria. Mutta on hyvä muistaa että Suomi ei yksi ollut syyllinen vihanpitoon, kyllä naapurikin teki tässä oman osansa.

Sodan perussyy on se ettei ole luottamusta, siis uskotaan, että pitää hyökätä ennenkuin naapuri ehtii sen tekemään ajatellaan. Itsenäisyyttä ei myöskään usein anneta vaan se pitää ottaa väkivalloin. Siinä vaaditaan usein myös hengen nostattamista laulujen sanoin.

Mutta tätä kaikkea ei laulun sanoissakaan tule tulkita pelkästään militarismina vaan myös pienen kansan ainoana mahdollisuutena saavuttaa ja säilyttää itsenäisyys väkivalloin tässä raadollisessa maailmassa, jossa valitettavasti vallitsee vahvemman oikeus.

Turhaa on tässä syyttää vain lasten kirjoja: joulukuun kuudes päivä, presidentin kätellessä Mannerheimin ristin ritareita soi Jääkärimarssi: Sen sanat alkavat: ”Syvä iskumme on viha voittamaton... … Ei ennen uhmamme uupua voi kuin vapaa on Suomen kansa...” kuvastaa hyvin koko sisältöä, leppymätöntä vihaa ja väkivaltaa kunnes rakas isänmaa saadaan vapautettua valloittajan ikeestä tai itsenäisyys säilytettyä. Tätä ei pidä kuitenkaan nähdä pahuutena vaikka sanat ovat hyvin uhmakkaita, mitään muuta mahdollisuutta ei tuolloin ollut.

Koulujen kevätjuhlien Suvirren voi tulkita monikulttuurisuuden vastaiseksi, koska siinä on ilmaisuja ”hyvyyttäs Jumala” , ”eikö Herran kansa luojaansa kiittäisi"  tai, ”siunaustaan suopi taas lämpö auringon”. Oikein vilkkaalla mielikuvituksella sen voi tulkita todellakin loukkaavan uskonnottomia, ja muiden uskontojen kannattajia. 
Vaikka tarkoituksena olisikin rakentaa tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa yhteiskuntaa koulun opetussuunnitelman mukaisesti, niin kuitenkin helposti voi unohtua se, että nuo laulut ovat Suomen kansan kulttuuriperintöä ja niiden sanojen muuttaminen olisi siten arveluttavaa jo historian näkökulmasta. Useita niistä ovat laulaneet jo monen sukupolven koululaiset.
Suvivirsi lienee jopa vanhin Suomen koulujen yhtäjaksoisesti jatkunut, jo 1800 luvulla alkanut perinne!

Monelle maallistuneellekin suomalaiselle Suvivirsi on perinnettä, josta ei haluta luopua. Se on kevätjuhlien kokohta, jota lauletaan kaihoisalla mielellä. Sen kuuleminen tuo monille meistä ei uskovaisistakin lähes kyyneleet silmiin: ”Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon” taas on pitkä talvi takana ja luonto puhkeaa kukkaan, on kevät ja kesä alkaa. -sitä että laulussa mainitaan luoja ja Jumala ei todellakaan tule nähdä luterilaisen uskonnon pakkosyötöksi.

Suvivirteen puuttuminen on mielestäni kuin pyhäinhäväistys. Sen laulaminen tuo myös turvallisuutta ja pysyvyyttä tähän liian kiihkeästi muuttuvaan maailmaan. Ja onhan Jumala monilla muillakin uskonnoilla kuten islamilla. Toisaalta tämä on meidän suomalaisten maa, ja jokaisella kansalla on oikeus perinteidensä säilyttämiseen. Perinteet ja historia ovat suorastaan jokaisen kansan selkäranka. Kansalla joka kieltää menneisyytensä ei ole tulevaisuutta.

Ylioppilasjuhlien ”Gaudeamus igiturkin” on kielensä perusteella jo 2000 vuoden takaa, mutta silti sitäkin edelleen lauletaan sekin tuo pysyvyyden tunnetta. Jos tuon laulun kielen taustaan Antiikin Roomaan asti mentäisiin tosikkomielellä voisimme kieltää senkin laulamisen muodostettiinhan Rooman valtakunta hirvittävällä väkivallalla ja orjuutattamalla voitetut kansat. Asioita ei kuitenkaan tule nähdä näin koska menneisyyttä tule arvostella nykyajan mittapuin. Tämä ajatus sopii muihinkin vanhoihin koululauluihin. Antiikin Rooma on kuitenkin paljolti Euroopan kultttuurin luoja, joten voimme hyvillä mielin laulaa tuon ylioppilaslaulun perinteiden kunnioittamiseksi.

Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisimme kaiken mitä ennen on tehty, tai että uskoisimme aivan samoin kuin ennen, mutta meidän pitää hyväksyä, että nuo laulut ovat osa menneisyyttä, jota ei tule kieltää ja hävittää. Kaikkeen mitä laulamme ei tarvitse todellakaan aivan konkreettisesti uskoa, mutta on todellakin hyvä laulaa niitä perinteen säilyttämisen vuoksi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja Opetushallitus käsittelivät koulujuhlien lauluja viitisen vuotta sitten todeten, että mm Suvivirren ja Enkeli taivaan laulamista ei tule pitää uskonnon harjoittamisena vaan suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisena. Ja siten periaatteessa jokaisen koululaisen on velvollisuus osallistua niiden laulamiseen. Uskonnottomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat saavat kuitenkin halutessaan vapautuksen juhlien näistä kohdista. Siten niitä saa koulun opetussuunnitelmaa ja monikulttuurisuutta loukkaamatta laulaa koulujuhlissa.  

Korostan edelleenkin, että Suomen väestöstä on maahanmuuuttotaustaisia vain 3%, olisi todellakin järjetöntä näin pienen vähemmistön mukaan lopettaa juhlissa omia rakkaita perinteitämme.



PS Ja jotta voisimme  myös säilyttää nuo perinteemme
maahanmuuttoa olisi todellakin perusteltua vähentää pieneen osaan nykyisestä. Työllistetään työttömät, joita tässä maassa on sadoin tuhansin.

Eroon velkaantumisesta

Velkaantumisen keskeisiä syitä on jatkuvasti lisääntyvän kuluttamisen pakkomielle, suoranainen kulutushysteria. Ei myöskään säästetä riittävästi huonoja aikoja varten vaan otetaan loputtomiin lainaa, jonka takaisinmaksu korkoineen tulee todella kalliiksi. Lisäksi jatkuva suurtyöttömyys lisää melkoisesti velanoton tarvetta. Työttömyys voitaisiin poistaa uudella tulonjaolla, mutta halua tähän ei valitettavasti ole. Velkaantumista aiheuttaa myös mahtaileva ja liian runsas julkinen ja yksityinen rakentaminen. Turhia kustannuksia aiheuttaa myös laaja maahanmuutto vaikka maassa on paljon työttömyyttä. Yhä lisääntyvä siirtyminen tasaverotukseen vähentää verotuloja. Niitä voitaisiin huomattavasti lisätä mm progessiivisella tuotteiden laatutasoon perustuvalla ylellisyyverolla.

Pahan päivän varalle säästettävä

Valtion ja kuntien ei tule kuluttaa kaikkea hyvinä aikoina kertynyttä vaan säästää sitä riittävästi myös huonojen aikojen varalle. Velka ei todellakaan ole ilmaista, se on joskus maksettava takaisin. Valtionlainojen vuosittaiset 2 miljardin korot rasittavat jo melkoisesti valtiontaloutta. Noilla rahoilla voisi esimerkiksi parantaa huomattavasti sosiaali- ja terveyspalveluja.

Suhdannevaihtelun väheneminen vahvistaisi myös talouselämää ja lisäisi kaiken taloudellisen toiminnan ennustettavuutta ja siten samalla mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää hyvnvointyhteiskuntaa.

Lainaaminen menojen kattamiseksi houkuttelee niin kansalaisia kuin koko yhteiskuntaakin näin koska lainarahalla voi kuluttaa vielä enemmän. Suomen kansan enemmistö on sortunut kulutushysreriaan. Se on kuin lapsi karkkikaupassa, se haluaa saada kaiken nyt ja heti.

Lainaksi eläminen on erittäin vaarallista myös kestävän kehityksen kannalta. Jos ja kun päätettäisiin tulla toimeen lähinnä vain omilla rahoilla niin tavallinen kansalainen kuin yhteiskuntakin harkitsisi aina tarkkaan mikä on lopulta tärkeää ja mikä ei.

EU on velkakriisissä koska elintasoa ja turhaa kulutusta on kustannettu jo pitkään lisääntyvällä velkarahalla. Tämä on järjetöntä ja uhkaa kaataa niin euron kuin lopulta ehkä koko EU:nkin. Hulluuden hulluutta on se, että Suomi hankkii Kreikalle annettavan lainansa ottamalla lisää velkaa. Eikö 80 miljardin jatkuvasti lisääntyvän velan luulisi jo riittävän?!

On selvää että talous kasvaa lyhyellä aikavälillä hieman hitaammalla tahdilla ilman runsasta velanottoa, mutta kehitys olisi kuitenkin vakaammalla kestävämmällä pohjalla. Ilman runsasta velanottoa talous voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä kasvaa nopeammin kuin nykyisen kaltaisella liiallisella riskinotolla velkarahoilla. Näin koska siten voidaan vähentää ja loiventaa taantumia ja lamakausia.

Muttta nopea talouskasvu ei ole sinänsä toivottavaa, kuormittaahan se ympäristöä. Suuri osa talouden kasvuvarasta tulisikin ulosmitata ympäristönsuojeluun ja lisääntyvään vapaa-aikaan.

Ylellisyysvero

Mitä kalliimpi, laadukkaampi tai ylellisempi tuote on sitä suurempi veroprosentti sillä tulisi olla. Tuotteen veroprosenttiin tulisi vaikuttaa myös se miten paljon se koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä ja miten paljon sen valmistamiseen tarvitaan raaka-aineita.

Esimerkiksi pienin autoveroprosentti tulisi olla vaatimattomasti varustetulla pienikokoisella sähköautolla, jossa on pienitehoinen moottori ja vastaavasti suurikokoisella suuritehoisella bensamoottorisella hyvinvarustelulla autolla olisi suurin autoveroprosentti. Halvimman ja suurimman veroprosentin välillä tulisi olla todella suuri ero. Tämä ohjaisi samalla myös kohti ekologisempaa autoilua.

Nykyään nostetaan lähinnä erilaisia tasaveroja mm liikevaihtoveroa, kiinteistöveroa ja kunnallisveroja ja ollaan sitä kautta käytännössä siirtymässä kohti tasaveroa, mikä on sosiaalisesti erittäin epäoikeudenmukaista. Ylellisyysvero lisäisi veroprogressiota ja olisi samalla ekologinen houkuttaessaan kuluttamaan vähemmän.

Progressiivisella ylellisyys/ympäristöhaittaverolla voitaisiin korvata vähitellen yhä suurempi osa palkkaverosta. Näin myös uusien työpaikkojen luominen helpottuisi.

Jos aiomme yrittää kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa nykyisten jatkuvien heikennysten sijaan ja pelastaa maailma ekokatastrofilta ylellisyysvero olisikin siinä parhaita keinoja. Mutta sen toteuttaminen vaatii nykyistä sosiaalisempaa ajattelua ja vallitsevasta kulutushysteriasta ja itsekkyydestä luopumista.

Nykyinen kaiken yksityistäminen verovarojen puutteessa uhkaa vähitellen kaataa koko yhteiskunnan. Jäisi vain viidakko ja vahvemman oikeus, jossa rikaskaan ei enää olisi väkivallalta turvassa. Tätäkö todella haluamme? -Yksi hyvä keino rahoittaa oikeudenmukaisempi ja inhimmillisempi yhteiskunta olisi juuri progressiivinen ylellisyyvero.

Tässä on myös hyvä palauttaa mieliin mitä yhteiskunta oikein tarkoittaa. Sana yhteis- merkitsee yhdessä yrittämistä ja elämistä. Yhteiskunta on alkuaan perustettu ihmisten turvaksi viidakon vaaroja ja vihamielisiä heimoja vastaan ja jotta voidaan antaa turvaa lapsille, vanhoille ja sairaille ja muille avun tarvitsijoille. On hyvä muistaa, että tähän asemaan jokainen meistä voi joutua.

Työtä kaikille

Jos palkkoja lasketaan työttömyysprosentin määrällä koko työvoima voidaan työllistää nykyisellä palkkasummalla normaalipalkalla kokopäiväisesti. Aivan pienimpiin palkkohin ei tulisi kuitenkaan puuttua koska niillä ei usein voi saada riittävää toimeentuloa.

Jotta saavutettaisiin täystyöllisyys, palkkojen korotusvaraa tulisi leikata aina tarpeen tullen, kun työttömyys ylittäisi esimerkiksi prosentin, mikä oli tavanomainen työttömyyysprosentti vielä 1960-luvulla.

Tämä edellyttää tietysti, että työnantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti työllistämään kaikki työttömät.

Tähän uudistukseen tulisi siirtyä vähitellen muutaman vuoden siirtymäajalla näin vaikutus palkkoihin ja muihin tuloihin olisi pienempi.
Nettopalkkojen laskutarve olisi huomattavasti bruttopalkkojen laskua pienempi saahan valta-osa työttömistä työttömyyskorvausta ja monelaisia sosiaalitukia.
Kaikkien tulonsaajien tulisi maksukyvyn mukaan osallistua työllisyyden poistamiseen, näin palkkojen laskutarve pienenee.

Työttömyyden poistumisesta olisi monenlaista hyötyä yhteiskunnalle. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle miljardeja vuodessa, ja on siten eräs keskeinen valtion velkaantumisen syy.

Työtahti kiihtyy jatkuvasti monilla aloilla koska työvoimaa on liian vähän. Työttömyyden poistaminen lisätessään työntekijöiden määrää vähentäisi samalla liiallista työn kuormittavuutta.

Viime vuosina tuotteiden ja palvelujen laatu on usein heikentynyt Kun työvoimaa on enemmän on myös enemmän aikaa tuotekehitykseen, samalla myös työn laatu ja palvelut paranisivat ja usein kohtuuttoman pitkät palvelujonot lyhenisivät.

Jos kaikilla olisi työtä ja riittävä toimeentulo nykyään nopeasti lisääntyvästä syrjääntymisestä tulisi yhteiskunnassa lähinnä marginaali-ilmiö. Samalla myös huumaavien aineiden käyttö ja rikollisuus vähenisivät. Onhan niiden syynä melko usein syrjäytyminen. Samalla todennäköisesti vähenisi nopeasti lisääntynyt järjetön väkivalta, jossa pahoinpitelyjen ohella ihmisiä tapetaan ja silvotaan kauhistuttavilla tavoilla. Kaikkiaan yhteiskunta säästäisi melkoisesti sosiaali- ja terveysmenoissa ja oikeuslaitoksen kuluissa.

Runsaaseen työttömyyteen on ajauduttu vähitellen lähes kaikissa maissa, syynä tähän on ollut palkkojen ja pääomatulojen liian nopea kasvu. Yksityisen mutta osittain myös julkinen kulutus on kasvanut liian nopeasti. Palkkoja ja muita tuloja nostettaessa on unohdettu siitä aiheutuva työttömyys.

Niinkin voi hyvin sanoa, että työlliset ja yritysten omistajat ovat kulutushysterian vaivaamina häikäilemättä kuluttaneet myös työttömien puolesta. Ja työttömyyskorvauksetkin on maksettu paljolti lainarahalla. Valtion velkaantumisen yksi keskeinen syy onkin työttömyysmenot.

Maahanmuutto ja ulkomaisen työvoiman käyttö pieneen osaan nykyisestä

Suomessa on työttömiä lähes 300 000 , jotka tulisi pääsääntöisesti työllistää ennenkuin maahan päästetään ulkomaista työvoimaa. Jos tässä on esteenä EU:n vapaa työvoiman liikuvuus Suomen tulee esittää siihen muutoksia tai yksipuolisesti kieltäytyä noudattamasta näitä järjettömiä säännöksiä. Jos se ei onnistu meidän tulee erota EU:sta isänmaan pelastamiseksi.

Esimerkiksi eestiläisiä rakennusmiehiä on Suomessa töissä yli kymmenentuhatta ja saman verran suomalaisia rakennusmiehiä työttömänä. Näiden työttömyykorvaukset ovat yhteiskunnalle melkoinen kustannuserä.

Eestiläiset tulevat tänne koska Suomessa on palkkataso kolme kertaa korkeampi kuin heidän omassa maassaan, joten he suostuvat tekemään täällä töitä huomattavasti pienemmällä palkalla kuin suomalaiset ja saavat silti paljon suurempaa palkkaa kuin kotimaassaan, jonne palatessaan säästöineen he ovat melko varakkaita. Työnantajat haluavat töihin mieluummin ulkomaalaisia säästääkseen kustannuksia, saadakseen enemmän voittoa.

Suomalaisista marjanpoimijoista on pulaa. Sanotaan että suomalaiset työttömät ovat laiskoja ja siksi pitää hankkia poimijoita ulkomailta. Suomalaisia poimijoita kyllä riittäisi jos heille maksettaisiin suhteellisesti yhtä hyvää palkkaa kuin ulkomailta tulleille.

Esimerkiksi kaksi nuorta naista, jotka toimivat Petroskoissa terveyskeskuslääkäreinä tulivat kesälomallaan kuukaudeksi Suomeen poimimaan mansikoita. He sanoivat ansaitsevansa kuukauden mansikanpoiminnalla kolme kertaa enemmän kuin kuukaudessa terveys-keskuslääkärinä.

Suomessa sanotaan olevan olevan pulaa myös IT-insinööreistä, joita hankitaan tänne Intiasta asti, ei ihme, että tulevat tänne koska palkka on usein aivan tavallisella insinöörillä monta kertaa suurempi kuin heidän kotimaassaan Joten työnantajat asettavat palkkatason niin matalaksi että se ei oikein suomalaisia kiinnosta ja ottavat halpamaista tulijoita tilalle. Tämä kaikki on moraalitonta. -

Tässä on tietysti taustalla WTO-vapaakauppa, joka ei muutenkaan kunnioita työelämän oikeuksia, ja siten painostaa työnantajia Suomessakin laskemaan kustannuksia moraalittomin jopa laittomin keinoin pärjätäkseen kilpailussa.

Jokaisen valtion omilla kansalaisilla tulee aina olla etuoikeus työpaikan saamisessa. Tämän inhimillisen ja vastuullisen periaatteen on rikkonut EU:ssa vallitseva talousliberalismi, jolle ihmiset ovat vain kauppatavaraa.

- Kehitysmaiden ihmisiä autetaan parhaiten näiden omissa kotimaissa tai lähellä niitä tutun kulttuurin piirissä, jossa kaikki viihtyvät parhaiten. Kehitysapua tulisikin lisätä huomattavasti.

Menojen priorisointi

Nykyinen mahtaileva ja suuruudenhullu julkinen ja yksityinen rakentamien ovat osasyynä velkaantumisen. Jos ollaan pahasti velkaantuneita, ei todellakaan tule rakentaa esimerkiksi kalliita urheiluhalleja ja -stadioneja, joiden katsomojakin suurennetaan loputtomasti. Jos näin toimien menetetään suuria kansainvälisiä kisoja, niin siitä vaan. Rakentamisrahaa säästyisi myös jos urheilulajeja harrastettaisiin nykyistä enemmän niille kuuluvien vuodenaikojen mukaan.

Yksityistä urheilurakentamista voitaisiin verottaa nykyistä enemmän jotta saataisiin lisää rahaa kansakunnan perustarpeisiin.

Tämä ei ole todellakaan urheilunvastainen kannanotto, onhan liikunta yhteiskunnalle kannattavaa kansanterveyden kohentamisena.

Miksi tulee rakentaa myöskään kalliita konserttitaloja jos on paljon velkaa. Finlandiatalokin olisi hyvin kelvannut edelleen Helsingille vaikka ei olekaan aivan täydellinen akustiikaltaan. Turkuun taas rakennettaneen lähiaikoina Aurajoen yli uusi kevyenliikenteen silta ns Kirjastosilta. Ilman sitäkin tulisimme täällä Turussa oikein hyvin toimeen.

Turhuuksia joiden käyttöönottoa olisi voinut siirtää vielä vuosilla ovat myös laajakaista, jonka nopeutta lisätään jatkuvasti, tai TV:n teräväpiirtotekniikka. Tv kanaviakin on turhan paljon taivaskanavat mukaan lukien. Mihin niitä tarvitaan sellaista määrää?! Ne voivat olla mukavaa ajanvietettä monille, mutta tässä rajallisessa maailmassa, jossa myös rahaa on rajallisesti, ne ovat koko yhteiskunnan kannalta turhuuksien turhuus. Niihin kuluu valtavasti rahaa, joka on pois ihmisten perustarpeiden tyydyttämisestä. Noitakin huvituksia voitaisiin verottaa huomattavasti nykyistä enemmän.

Kulutushysteria ja täydellisyyteen pyrkiminen monissa muissakin vähemmän välttämättömissä tarpeissa on osaltaan syynä lisääntyneeseen velkaantumiseen

Yleistäen voimme sanoa, että hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia uhkia on se, että huveja priorisoidaan perusturvan kustannuksella. Tuntuukin siltä, että monille päättäjille yhteiskunnan ulkoinen olemus on tärkeämpää kuin sen kaikkien jäsenten hyvinvointi.
Jos huvitellaan hieman kohtuullisemmin ja tyydytään hiukan vaatimattomampaan yhteiskunnan ulkoiseen olemukseen ei peruspalveluista tarvitisisi tinkiä.

WTO velkaantumisen keskeinen syy

WTO vapaakauppa joka ei vaadi työelämän oikeuksien ja ympäristöstandardien kunnioittamista aiheuttaa epärehtiä kilpailuetua niille maille, jotka kohtelevat huonosti työvoimaansa eivätkä piittaa ympäristösuojelusta. Näin on toiminut mm Kiina, jossa ei ole lakko-oikeutta ja vapaata ay-liikettä. Sen seurauksena palkat ova minimaalisen pieniä ja työaika usein 12 tuntia päivässä ja eläke- ja sairausturva lähes olematon. Tästä saavutetun valtavan suuren kilpailuedun takia Suomestakin on siirtynyt pois valtava määrä työpaikkoja.

WTO ei ole kuitenkaan mikään luonnonvoima, pelkästään pieni Suomi olisi voinut estää Kiinan WTO jäsenyyden, joka edellyttää yksimielistä päätöstä. Mutta ei estänyt. Näin toimessaan se rikkoi kaikkia demokratian ja ihmisoikeuksien perussääntöjä. WTO:n sääntöjä tulisikin muuttaa siten, että vapaakauppaa sen piirissä saisivat käydä vain maat, jotka kunnioittavat työelämän oikeuksia. Jos tällaista sääntömuutosta ei saataisi aikaan Suomen tulee erota WTO:sta isänmaan pelastamiseksi.

Aluksi tietysti olisi vaikeaa kun vientiteollisuus menettäisi markkinoita, mutta vähitellen syntyisi tähän maahan taas paljon teollisuutta, jota olemme menettäneet WTO-vapaakaupassa, mm kotimainen vaateollisuus palaisi takaisin korvaamaan markkinoillamme Kiinan valmistettuja vaatteita, joiden osuus on 90%. Näin syntyisi myös suuri määrä uusia työpaikkoja.


PS katso Suojatullit takaisin blogikirjoitustani vuodelta 2007

Vihapuheita

Löysin juuri sattumalta kansanedustaja Osmo Soininvaaran (vih) blogikirjoituksen 25.3.11, jossa arvostellaan perussuomalaista politiikkaa. Hän ymmärtää hallituksen politiikan epäonnistumisen, mutta torjuu tarjotun vaihtoehdon.

Kirjoituksen yksi kohta todella hämmentää: ”Minä pidän sitä (puolue Perussuomalaiset) politiikan parasiittina (loisena), joka kylmäverisesti käyttää hyväkseen vallitsevaa tyytymättömyyttä tarjoamatta tilalle mitään toteuttamiskelpoista.”

Tämä osoittaa valitettavan yleistä toisinajattelevien mitätöintiä ja halventamista. Kirjoitus osoittaa myös haluttomuutta ymmärtää arvokonservatismia, jota hän pitää vain kehityksen esteenä. ”Menneen ja menetetyn maailman kaipuu” lauseessa Soininvaara näkeekin nykyjärjestyksen kuin luonnonvoimana, jolle ei mitään voi. Kaikki ihmisten aikaansaannokset ovat kuitenkin muutettavissa.

Tuon lauseen voi tulkita myös haluksi eristäytyä, mutta tämä pelko lienee turhaa onhan Perussuomalaisten kannattajissa paljon opiskelijoita ja yrittäjiä sekä suhteellisen vähän eläkeläisiä.*

Pelkistetysti tuon parasiitin synnyn syynä on velkaantuminen, eriarvoisuuden kasvu, työpaikkojen karkaaminen halpamaihin, sekä liiallinen maahanmuutto.

Tämä voi tuntua menneitten aikojen haikailulta, Impivaaralta. Mutta monien mielestä ilman hieman säädellympää yhteiskuntaa emme ongelmistamme selviä.

Vaikka vastapuolen kansanedustaja James Hirvisaari (ps) haukkuu toimittajia ”valehtelevaksi roskajoukoksi” ja kansanedustaja Teuvo Hakkarainen puhuu (ps) kadunkulmissa maleksivista ”neekeriukoista”, niin eikö moniarvoisuutta ja suvaisevaisuutta kannattavan puolueen edustajan tulisi itse hylätä ala-arvoinen tyyli.

Outoa on, että Soininvaaran kirjoituksesta ei ole juuri julkisuudessa puhuttu. Mediaa kiinnostaakin lähinnä vain maahanmuuttokriittisten tekemiset.

Yhteiskuntamme on myös liiaksi kaavoihin kangistunut, sitä osoittaa vaikka Jussi Halla-Ahon sotilasjunttapuheista noussut melkoinen meteli. Kyse oli kuitenkin siitä, että jos korruptoitunut demokratia ei pysty asioita hoitamaan tilalle tulee joku muu taho joka hoitaa ne. Moni tavallinen kansalainenkin toivoo jo vahvaa johtajaa.

Politiikkaan tarvittaisiinkin uutta verta, uusia näkemyksiä kaikissa puolueissa. Niitä tarjoavia kuitenkin syrjitään. Monilta on todellakin unohtunut, että demokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytys on oikeus olla eri mieltä. Keskeinen tekijä siinä on sekä toisinajattelevien että -elävien kunnioittaminen myös kielenkäytössä.



James Hirvisaari TS 22.9.2011
Osmo Soinivaaran blogi 25.3.11
* hakusana: ”puoluesamaistuminen ammattiryhmittäin”