Brexit

Britannian pääministeri Cameron lupasi ennen kansanäänestystä, että 

vaalitulosta kunnioitetaan. Vaalien jälkeen hän on kuitenkin alkanut hieman 

epäröidä. Mediassakin arvuutellaan uudesta kansanäänestyksestä. Toisaalta 

Angela Merkel sanoi puheessaan, että kansanäänestyksen tulosta pitää 

kunnioittaa, että eropäätöksestä ei voi enää perääntyä. Päätös aiheutti 

hänestä  koko EU:n tuhon vaaran, ja hän sanoi tekevänsä kaikkensa sen 

estämiseksi.

Uusi äänestys olisi todellakin suoranaista demokratian halveksuntaa ja 

vaalilupauksen pettämistä. Olivathan äänestämättä jättäneet ihmiset tietoisia 

että hallitus aikoo kunnioittaa vaalitulosta. Äänestämättä jättäneet EU:n 

kannattajat syyttäkööt itseään!

Ja jos nyt kuitenkin järjestettäisiin uusintavaalit tästä herää ajatus, että 

hallitus äänestyttää aina siihen valmistelevan vaalipropagandan 

(=aivopesun) niin kauan kunnes se saa mieleisensä vaalituloksen. Tällainen 

menettely jota kyllä eri yhteyksissä on käytettykin, on demokratian 

irvikuva.

 

Toisaalta jos EU:ssa pysymistä kannattavat voittaisivat uusintavaaleissa, 

niin mikä voisi estää hävinnyttä osapuolta taas vaatimaan jollain 

verukkeella uusintavaaleja. Vähän samalla periaatteella kuin sulhasensa 

rakkautta epäröivä nuori nainen irrottaa päivänkakkaran terälehtiä, rakastaa, 

ei rakasta periaatteella. *

Cameron myönsi että äänestystulos selittyy halulla vähentää 

maahanmuuttoa ja palauttaa Britannian itsemääräämisoikeus. EU vaatii 

kuitenkin Britannian vapaakaupan ehdoksi, että se hyväksyy ihmisten 

vapaan liikkuvuuden.

Vaatiessaan tätä Britannian vaalituloksen vastaisesti se vähättelee 

demokratiaa, jota se ilmoittaa kannattavansa. EU:n kansanvallan 

väheksyminen on lisännyt sen pelkäämän äärioikeiston ja -nationalismin 

kannatusta.

Onhan niiden kasvualustana petetyt vaalilupaukset ja vallassa olijoiden 

välinpitämättömyys kansalaismielipiteestä. Sanotaan että kansa ei ymmärrä 

yhteiskunnallisia asioita tai, että se äänesti väärin. Väärin tai ei 

demokratiassa enemmistö päättää. Vai halutaanko että päätäntävalta olisi 

yksin ns asiantuntijoilla?

EU:n kriisissä ja Brexitissä on jo tämänkaltaisia aineksia. EU käyttää myös 

häikäilemättä vahvemman oikeutta painostaessaan Britanniaa.

Britannialle ehkä tarjottava Eta on hankala, sillä Norja joutuu sen takia 

noudattamaan 75% EU-direktiiveistä. Britannialle on ilmoitettu, että 

saadakseen  Eta:n jäsenenä käydä vapaakauppaa EU:n kanssa se 
joutuu maksamaan sen kassaan 31 mrd vuodessa. Nykyinen maksu on 
vain 2 mrd enemmän!*

Kyse on sisämarkkinalainsäädäntöön liittyvistä maksuista, jotka ovat 94% 

koko potista, siis mitä ne EU:n jäsenenä tulisivat maksamaan. *

Tämä on järjetöntä.  Hoitakoon jokainen itse omat kustannuksensa, onhan 

kyseessä vapaakauppa, vaatimatta mitään maksuja varsinaisen tuotteen 

kauppahinnan  lisäksi toiselta  osapuolelta. Ja jos on syytä epäillä epärehtiä 

kilpailua  (esim ympäristöstandardien tai työelämän oikeuksien rikkominen)

lopetetaan kaupankäynti sen tuotteen osalta.

 

Esitettyihin kymmenien miljardien maksuihin ei ole muita todellisia 

perusteita kuin yrittää lisätä halukkuutta liittyä EU:hun sekä vähentää intoa 

poislähtöön, tiedetäänhän, että niitä on erityisesti Hollannissa ja Ranskassa.

Olisiko Britannialle lopulta suuri haitta jos se luopuisi 

EU-vapaakaupasta. Se vähentäisi aluksi huomattavasti vientiä 
aiheuttaen työttömyyttä, mutta EU-maidenkin vientihinnat nousisivat 
vähentäen niiden vientiä Britanniaan  synnyttäen siellä  vastaavasti 
uutta työllistävää kotimarkkina teollisuutta. Joten tilanne  ei 
välttämättä olisi huono siirtymäkauden jälkeen.

Pitää muistaa että tullit eivät ole vain huono asia saahan valtio niistä tuloja. 

Mutta samalla kehitysasteella olevien valtioiden kaupassa ne ovat tietysti 

turhaa kustannuksiakin aiheuttavaa byrokratiaa jos asioista voidaan sopia.

Brexit osoittaa että EU voi selviytyä vain uudistumalla. Kyse on liiallisesta 

maahanmuutosta onhan EU:ssa 11% työttömyys, ja myös valtavien 

maahanmuuttajamassojen aiheuttamasta eurooppalaisen kulttuurin 

vaarantumisesta. Kyse on myös talouselämän jatkuvan 

markkinaehtoisuuden lisäämisen aiheuttamasta eriarvoisuuden kasvusta 

mm talouden kasvusta huolimatta kasvavista leipäjonoista. Jatkuvasti 

lisääntyvästä korruptiosta. Työpaikkoja vievästä WTO:sta, joka sallii 

työelämän oikeuksien rikkomukset, johon EU voisi vaatia valtiotason 

muutoksia, mutta ei vaadi halutessaan lisää halpatyövoimaa ulkomailta. Se 

on myös mennyt liian paljon kansallisvaltion ”tontille” päättämään asioista, 

joita on luontevinta hoitaa itse kussakin maassa.

 

Hieman pelkistettynä voi sanoa että kyse on EU:n valtaeliitin vallanneesta 

ahneudesta, mutta myös siitä, että EU:ssa on päästetty talouselämä paljolti poliittisen vallan 

haltijaksi Yritysjohtajille koko elämä on vain kilpailua markkinoista ja olemassaolosta. Mitään 

yhteisvastuuta ei yrityselämässä tunneta.

Näin toimii tietysti yrityselämä, mutta sen maailmankuvan ja käytäntöjen 

siirtäminen yhteiskuntaan johtaa lopulta sekasortoon. Tätä olemme ny t 

saaneet maistaa jo mm maahanmuuttotulvassa. -Monella EU kansalaisella 

on kin jo mitta täynnä nykymenoa .

 

Mutta sillä että juuri Britannia päätti ensimmäisenä erota, saattaa olla myös 

historiallisia syitä. Entisen imperiumin vaalitulosta voi selittää erityisesti 

konservatiivien kohdalla myös maan oman päätösvallan rajoittaminen. 

Hallitsihan Britannia sata vuotta sitten neljäsosaa maailman väestöstä ja 

maa-alasta. Sellaisen maan saattaa olla todella vaikeaa alistua toisten 

käskettäväksi .

PS Talousliberalismin kyllästämän Britannian lähtö voi helpottaa julkisen 

sektorin säilyttämistä koska nyt Etelä-Euroopan painoarvo kasvaa EU:ssa. 

Sillä voi ajan mittaan olla positiivisia vaikutuksia hyvinvointiyhteiskunnan 

säilyttämiselle. Mutta maahanmuutto kriittiset jäävät kaipaamaan 

Britannialta saamaansa tukea.

* yle uutiset 9.7.16 Cameron ilmoitti että uusintavaaleja ei tule.

*TS 29.6. 2016