TARVITAANKO MAAHANMUUTTOA?

Työn tuottavuuden kasvu vähentää huomattavasti työvoiman tarvetta

Suurten ikäluokkien eläköityessä ja liian pienen syntyvyyden takia 1,87 naista kohti työikäisten määrä Suomessa vähenee 2010-luvulla 150 000:lla. Tilanne ei ole kuitenkaan näin huolestuttava, koska työn tuottavuus kasvaa pari prosenttia vuodessa. Tätä osoittaa myös se, että työttömiä oli 200 000 (TM) nopean talouskasvunkin aikana 2008 juuri ennen lamaa. Tuoreena esimerkkinä erinomaista tulosta tehnyt Telia-Sonera, joka irtisanoi 800 työntekijäänsä. On myös hyvä muistaa, että tuottavuus on kasvanut sadan vuoden aikana 14-kertaiseksi ja elintaso 12 kertaiseksi.

Työvoima Suomessa on 2,6 miljoonaa, siitä 150 000 on 6%. Jos tuo vajaus syntyisi heti se vaatisi työviikon pidentämistä parilla tunnilla. Vajaus poistuisi myös työllistämällä työttömät. Koska vaje kasvaa vähitellen työn rationalisoinnin ja automaation lisääntyessä työaikaa ei tarvitse pidentää.

Kun työikäisten määrä vähenee ennusteiden mukaan noin 15 000:lla vuodessa työvoima vähenee vain 0,6% vuotta kohti: Siis 100 hengen työpaikassa työntekijöiden määrä vähenee keskimäärin yhdellä työntekijällä kahdessa vuodessa. Siis kahden vuoden kuluttua sen tulee pärjätä nykyisen sadan työntekijän sijasta 99:llä, jos tuotannon määrä pysyy nykyisellä tasolla. Ei luulisi olevan vaikeaa.

Vaikka maahanmuutto loppuisi/lopetettaisiin, sekään ei suistaisi meitä vielä mihinkään kuiluun, sillä nettomaahanmuutto lienee noin 10 000 vuodessa ja ennustetaan sellaisena ehkä jatkuvankin. Siis yhteensä 25 000 vähennys työvoimaan. Ja koska maaahanmuuttajataustaisten työttömyys on 2-3 kertaa kantaväestöä suurempi vähennys työlliseen työvoimaan olisi tuota lukua vähäisempi.

Ja kun tuottavuus kasvaa pari prosenttia vuodessa on varaa myös lisätä tuotantoa, ei kuitenkaan paljon. Jos pyritään vaikka maahanmuuton lisäyksellä suuriin tuotannon kasvulukuihin ympäristö kuormittuu liikaa.

Ja vaikka kyseessä olisi palvelualan työpaikka, jossa ihmiskättä ei ole helppoa korvata sielläkin tietokoneet ja automaatio vähentävät vähitellen työvoiman tarvetta. Teollisuudessa työn tuottavuus kasvaa ehkä 5-6% vuodessa, joten sieltä vapautuu työvoimaa palveluihin.

Kasvun hidastamiseksi tehokas keino on ympäristöverotuksen kiristäminen. Ympäristöverot hidastavat jo nykytasollakin kasvua mutta ne eivät ole vielä riittävän kireitä. Jos emme näin tee loppuu myös yritystoiminta kun ei ole enää ihmisiäkään.

Jo prosentin talouskasvullakin elintasomme nousisi yli kaksinkertaiseksi sadassa vuodessa, ja rahaa riittäisi paljon nykyistä enemmän ympäristöasioiden hoitoon. Luonto ei todellakaan kestä enää elintason 12-kertaistamista kuten viimeisen sadan vuoden aikana.

Eikä työllisyyden hoitoonkaan tosisasiassa tarvita edes talouskasvua kuten yleensä luullaan, se on tulonjakoasia. Velat saadaan kyllä pienemmilläkin kasvuluvuilla maksettua nostamalla hieman hyvintoimeentulevan enemmistön verotusta. - Eräs talouskasvun hidastamisen keino on myös maahanmuuton vähentäminen pieneen osaan nykyisestä. Halutaanhan lisätyövoimaa juuri talouskasvun nopeuttamiseksi.

Muistutan edelleen, että nykyinen työttömyys, joka juuri ennen 2008 laman alkua oli 200 000 monien todella hyvien vuosien jälkeenkin johtui siitä, että tuottavuuden kasvun takia työvoimaa tarvitaan aina vain vähemmän ja vähemmän. Työttömiä on nyt talvella 2011 lähes 300 000 eli huomattavasti enemmän kuin 2008 ennen lamaa vaikka talous pyörii taas melko hyvin.

Väestön vanheneminen ei ole ongelma jos eläkkeellemenoikä nousee riittävästi

Suomessa mennään eläkkeelle keskimäärin 60-vuotiaana. 15-60 vuotiaiden osuus oli 62% koko väestöstä vuonna 2008. Vuonna 2040 samanikäisten osuus on ennusteiden mukaan 52% koko väestöstä. Mutta jos eläkkeelle mennään 2040 keskimäärin vasta 66-vuotiaana huoltosuhde paranee, onhan 15-65-vuotiaiden osuus jo 58% koko väestöstä. 15-70 vuotiaita on tuolloin 62% väestöstä , eli saman verran kuin nykyään 15-60-vuotiaita. Mutta eläkkeellemeno keskimäärin 66 vuotta täytettäessä riittäisi varmastikin työn tuottavuuden lisääntymisen takia.

Näissä luvuissa on mukana myös maahanmuuton vaikutusta. Nettomaahanmuutto on tällä hetkellä noin 10 000 ja se jatkunee monien ennusteiden mukaan samalla tasolla lähivuosikymmenet. Mutta nämä ovat lopulta vain olettamuksia. Voihan maahanmuuttopolitiikka täysin muuttuakin ja maahanmuuttajia päästetään maahan oleellisesti vähemmän kuin nyt, mikä olisi kylllä viisasta.

Jos maahanmuuttotaustaisia olisi parinkymmenen vuoden kuluttua Suomessa jo 10% väestöstä kuten monet toivovat ja maahanmuuttotaustaisten työttömyys edelleen 2-3 kertaa suurempaa kuin kantaväestöllä he lisäisivät Suomen työllistä työvoimaa korkeintaan 5%.

Tämä on todella kallista työllistämistä ottaen huomioon maahanmuuttajien valtaisat sosiaali - ja työttömyysmenot ja suomenkielen sekä kulttuurin opettamiseen käytettävät varat. Jos nuo rahat käytettäisiin automaation lisäämiseen olisi todella helppoa korvata ulkomaalaisten työpanos.

Elinikä nousee keskim. vuodella joka viides vuosi - myös iäkkäiden kunto paranee

Ongelman ratkaisua voi etsiä myös eliniän pitenemisestä. Ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt viime vuosikymmeninä Suomessa vuodella joka viittä vuotta kohti. Siten vuonna se on vuonna 2040 jos nykykehitys jatkuu (kuten yleensä ennustetaan) jo 6 vuotta pidempi kuin nykyään.

Ihmisten eliniän pidetessä myös yli 60-vuotiaiden ihmisten kunto paranee huomattavasti selvitysten mukaan. Tämänkin perusteella olisi perusteltua nostaa vähitellen myös eläkkeellemeno ikää, jotta eläkemenot eivät kasva liikaa. Keskimääräinen eläköitymisikä voisi hyvin olla vaikka yllä esitetty 66-vuotta. Siihen kannattaisi siirtyä vähitellen nostamalla vaikka neljän viiden vuoden välein eläkeikää vuodella. Samalla tulisi kiristää vähitellen myös eläkkeelle pääsyn ehtoja ennen tuota ikää.

Suuri joukko täysin työkykyisiä ihmisiä menee jo nykyäänkin vanhuuseläkkeelle vaikka voisivat olla hyvin vielä vuosia työelämässä. He eivät vain mukavuuden halusta sitä halua. Tällä hetkellä se ei tietysti ole ongelma suuren työttömyyden takia.

Huoltosuhde olisi hieman nykyistä alempi vuonna 2040 keskimääräisellä 66-vuoden eläkkeelle siirtymisiällä, mutta jos työn tuottavuus kasvaa vaikka 2% vuosivauhdilla (kuten sen yleensä ennustetaan kasvavan) vuoteen 2040 mennessä, eli tuona aikana yli 60%, ei todellakaan pitäisi olla mitään ongelmia kunnon palvelujen ja apuvälineiden takaamiseksi eläkeläisille, vähempikin kasvu riittäisi siihen.

Jos työllistetään myös valtaosa työttömistä, jotka ovat hyvässä työkunnossa toisin kuin yleensä luullaan, huoltosuhde paranee vielä huomattavasti. Ainakin 2010- luvulla työttömiä riittää vielä melkoisesti, (ehkä pidempääkin) onhan ainakin vielä 2011 talvella työttömiä lähes 300 000 (TEM) eikä tuo määrä kokemuksen mukaan muutamassa vuodessa mihinkään häviä.

Työvoiman tarve vähenee todellakin nopeasti. Jo lähivuosina monissa marketeissa ei ole enää lainkaan kassoja, automatiikka hoitaa asian. Parinkymmenen vuoden kuluttua ennustetaan, että autoissa ei ole enää kuljettajia vain matkustajia. Nyt on jo robotteja jotka tekevät sairaaloissa leikkauksia jopa ihmiskäden ohjaamatta. Pian jo tietokoneet tekevät lääkärien puolesta suurimman osan diagnooseista. Yhä usemmin työn tehtaissa tekevät automaattikoneet ja robotit, ja on jo tuotantolaitoksia, joissa ei ole ainuttakaan työntekijää. Kauan ei kestä enää sekään kun maatalouskoneet hoitavat ihmiskäden koskematta peltomaan kääntämisen ja lannoittamisen, istuttavat , korjaavat sadon ja lajittelevat sen valmiiksi pakkauksiin myyntiä varten. Kielenkääntäjät ja tulkit, ihmissellaiset, ovat pian historiaa kun kännyihin liitettävät käännösohjelmat vielä hiukan kehittyvät halliten sanavaraston ja kielopin täydellisesti. Tämä vähentää huomattavasti myös tarvetta opiskella kieliä, joten kieltenopettajiakin tarvitaan huomattavasti vähemmän jne, jne... Äskettäin lähettiin kansainväliselle avaruusasemalle ”humanoidi-robotti” kuten uutisissa asia ilmaistiin. - Jo pelkkä kännyjen ja tietokoneiden huima kehitys vähentää ihmistyön tarvetta nopeasti. On hyvä muistaa, että älypuhelimissa on jo yhtä paljon tietojenkäsittelykapasiteettia kuin amerikkalaisten vuoden 1969 kuuraketin tietokoneissa!

Automaation ja koneellistumisen lisääntyminen helpottavat iäkkäimpien työtä

Tulevaisuudessa on myös yhä vähemmän raskasta ruumiillista työtä, jonka tekijät eläköityvät yleensä kaikkein varhemmin. Senkin johdosta eläkkeelle siirtymisaikaa voidaan varmasti helposti nostaa tuo viisi vuotta, ellei jopa enemmänkin. Esim Saksassa eläkeikä on jo 67 vuotta, Suomessa haarukkana on 63-68 vuotta.

Eläkkeen sijasta työntekijä kannattaisi usein siirtää toiseen paremmin hänen työkykyään vastaavaan työhön. Tämä on vain järjestelykysymys. Työaikaa voitaisiin 60-ikävuodesta lähtien myös vähitellen lyhentää vaikkapa aluksi seitsemään tuntiin päivässä ja muutaman vuoden päästä kuuteen tuntiin tai siirtymiseen nelipäiväisen viikkoon jne. ja lopulta puolipäiväiseen työhön, senkin jälkeen mentäisiin töihin vielä päiväksi pariksi viikossa. Näin ikääntyvät työntekijät jaksaisivat olla paljon nykyistä pidempään mukana työelämässä. Jo nyt varmaan suuri osa 70-vuotiaista jaksaisi hyvin tehdä töitä pari päivää viikossa. Aktiivisuus on myös hyväksi terveydelle pelkän jouten olemisen sijaan.

Nykyään usein jo nuoremmillekin liiallista työtahtia tulee kuitenkin hidastaa huomattavasti jos näissä tavoitteissa aiotaan onnistua. Mm liian kovaa kilpailua yritysten välillä tulee vähentää, ei maailma tule todellakaan paremmaksi piiskaamalla jatkuvasti lisää yritysten välistä kilpailua. Tähän syyllistyy mm EU kilpailulainsäädäntö. -Me olemme tässä todellakin perimmäisten kysymysten äärellä.

Kun ihmisten elinikä pitenee on selvää, että vähitellen myös työtä pitää tehdä pidempään. Eläkkeelle menoiän nostaminen on perusteltua erityisesti nyt kun suuret ikäluokat (jopa yli kolme lasta naista kohti) menevät eläkkeelle. Se keventäisi myös velkojen takaisinmaksu kuormaa. Toisaalta työ on myös useimmille ihmiselle elämän keskeinen sisältö. Kun kantaa oman kortensa kekoon, voi tuntea olevansa hyödyllinen yhteiskunnan jäsen.

-Näistä näkökulmista katsoen tuntuu todellakin oudolta, että lähes koko läntinen maailma uskoo, että emme selviä nykytilanteesta ilman runsasta maahanmuuttoa.

Työttömien enemmistö hyväkuntoisia -maahanmuutto heikentää huoltosuhdetta

Runsas maahanmuutto on myös loukkaus suurta työttömien joukkoa kohtaan. Ikäänkuin he eivät olisi kelvollista työvoimaa, eivät edes kunnon ihmisiä vaan laiskoja yhteiskunnan siivellä eläjiä, kuten moni päättäjäkin uskoo. Ulkomailta tulleet kieltä osaamattomat ja maan tapoja tuntemattomat, jopa lukutaidottomat näyttävät menevän suomalaisen työttömän edelle, koska heitä suurin määrin maahamme päästetään. Näin vaikka ulkolaisten työllistäminen on usein todella vaikeaa.

Kaikkein pahimmalta tuntuu suuri nuorisotyöttömyys kun neljäsosa Suomen nuorista alle 25-vuotiaista on työttömänä. Näitä ihmisiä, jotka ovat parhaassa mahdollisessa kunnossa ikänsä puolesta, kohtaan on aivan erityisen loukkaavaa tuoda maahan ulkomailta ihmisiä töihin muka työvoimapulan takia.

Moni uskoo, että työttömät ovat suurelta osin työkyvyttömiä, se ei ole kuitenkaan totta. Työttömistä 60% on selvitysten mukaan hyvässä tai erinomaisessa työkunnossa. Vielä yli vuodenkin yhtäjaksoisesti työttöminä olleista vajaalla puolella hyvä tai erinomainen työkunto. Lopuilla 40%:lla se on kohtalainen tai heikko, joten yli puolella pitkäikaistyöttömistäkin työkunto on vähintään kohtalainen. (Vastaavasti palkansaajista 40%:lla oli erinomainen työkyky, yli 50:lla hyvä ja 10%:lla kohtalainen tai heikko.) Työttömyys selittyykin työvoimapulan vallitessa paljolti työnantajien ennakkoluuloilla.

Työttömien työkyky vuonna 2005 Holm, Jalava, Ylöstalo
Työllisten työkyky 2004 Ari Peltoniemi

On hyvä myös muistaa, että maahanmuuttotaustaisten työttömyys Suomessa on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Ja kuitenkin maahanmuuttajia halutaan tänne lisää lähinnä juuri siksi, että he parantaisivat maamme huoltosuhdetta!

Automaatio etenee nopeaa vauhtia vähentäen huomattavasti työvoiman tarvetta. Jostain ihmeen syystä vallassaolijat eivät tähän usko. -Mutta työttömien työllistämiselläkin voitaisiin poistaa koko lähiaikoina alkavaksi ennustettu työvoimapula.

Julkisella sektorilla mm sosiaali- ja terveydenhoitoalalla jää lähivuosina suuri joukko henkilökuntaa eläkkeelle. Tämä ei todellakaan ole mikään työvoimapulan kauhuskenaario, jos samalla teollisuudesta työn rationalisoinnin ja automaation takia vapautuvaa henkilökuntaa koulutetaan riittävästi näille aloille. Tämä onnistuu jos teollisuustuotannon kasvua ei pyritä maksimoimaan, mikä vaatii paljon lisätyövoimaa, kuten nyt on tavoitteena, vaan tyydytään hitaaseen talouskasvuun, mikä on jo ympäristönkin huonon tilan kannalta välttämätöntä.

Työttömyys ei ole mukavuudenhalua ja laiskuutta vaan työaika- ja tulonjako-ongelma

Kun työaikaa ei ole lyhennetty työvoiman vähenevä tarve muuttuu työttömyydeksi. Siitä huolimatta työttömyyden syynä pidetään melko yleisesti yhteiskunnan korkeimmillakin tahoilla työttömien suoranaista laiskuutta.

Pyrkimykset heikentää työttömyysturvaa osoittavat myös ajattelutapaa, että työttömyys poistuisi jos vain työttömät viitsisivät mennä töihin Toimeentulotulotukea saa jo leikata jopa 40% työttömien pakottamiseksi suorastaan nälällä erittäin pienipalkkaisiin tukitöihin!

Työttömyys on työaika- ja tulonjako ongelma, joka voidaan ratkaista tulojen uusjaolla, niin että palkkarahoja riittää kaikille ja / tai lyhentämällä myös työaikaa. Kyse ei lopulta olisi suurista summista työtekijää kohti. Esimerkiksi 1%:lla palkkasummasta voi työllistää prosentin työvoimasta eli 25 tuhatta työtöntä. Mutta palkkojen ja muiden tulojen on annettu nousta liian paljon seurauksena suuri työttömyys. Tämä johtuu johtuu välinpitättömyydestä ja itsekkyydestä. Se on hyvän yhteiskunnan kehittämisen pahin este.

Syntyvyys liian alhaista monissa kehittyneemmissä maissa muuallakin kuin Euroopassa

Euroopassa syntyvyys on monissa maissa reilusti alle kahden naista kohti, Suomessa se on 1,86. Monissa Aasian kehittyneimmissä maissakin syntyvyys on melko pientä. Esimerkiksi Kiinassa se on 1.6, Japanissa 1.3, Taiwanissa 1.0, Etelä-Koreassa 1.1, Intiassa kuitenkin vielä 3 ja monissa Pohjois-Afrikan köyhimmissä maissa jopa 5-6.

Kiinassa on ollut jo pitkään ns yhden lapsen politiikka, jota ei kuitenkaan aivan täysimittaisesti ole toteutettu jos olisi lapsia olisi vain yksi naista kohti. Tuon 1,6:n seurauksena Kiinan työikäinen väestö alkaa vähetä jo muutaman vuoden kuluttua.

Kiinan hallitus on tästä huolestunut peläten sen vähentävän tuotannon kasvua. Työvoiman väheneminen nostaa vielä lisää jo nyt nousussa olevia palkkoja ja Kiina menettänee asemansa halpatuotantomaana ennustettua nopeammin.

Kiinassa pohditaankin pitäisikö yhden lapsen politiikasta kokonaan luopua. Jos niin tehdään ja työikäisten määrä alkaa lisääntyä, Kiinan väestö jatkaa vielä kasvua ennustetun 1,5 mrd maksimin jälkeenkin. Jos näin käy voidaan kysyä millä se aikoo ruokkia väestönsä aavikoitumisen levitessä jo nyt uhkaavasti sen alueilla ja vesi- pulan lisääntyessä jatkuvasti. Kiinankin olisi parasta ympäristösyistä tyytyä ainakin työvoiman nollakasvuun vaikka se merkitsee laskevia kasvulukuja ja takaahan automaatio hieman hitaamman talouskasvun työvoiman vähetessäkin.

Kiinankin työvoima alkaa pian jo vähetä - talouskasvu hidastuu

Kiina on yrittänyt ratkaista ongelmaa mm yrittämällä ostaa tai vuokrata kymmeniä miljoonia hehtaareja maata viljelyalueeksi Siperiasta, mutta Venäjä kieltäytyy peläten, että jos se siihen suostuisi Kiina saattaisi myöhemmin pyrkiä liittämään nuo alueet valtioalueesensa, jota se on aina halunnut kasvattaa Siperian suunnalla. Kiina on kuitenkin onnistunut hankkimaan viljelysmaita mm Afrikasta.

Vaikka alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua, se on kuitenkin ekologisesti hyvä asia, ekokatastrofin uhkaamassa maailmassa, onhan ruokapulakin uhkaamassa. Tämä on myös Kiinan ongelma joutuuhan se ostamaan yhä enemmän elintarvikkeita ulkomailta, mikä taas nostaa elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja. Kiinan väestön lisääntyminen vain pahentaisi ongelmaa koska lisää viljelysmaata ei ole enää helppoa hankkia ellei raivata sademetsiä, millä olisi ekologisesti tuhoisat vaikutukset. Toisaalta samaa prolematiikkaa olisi myös Siperian metsien raivaamisella viljelymaiksi. Mutta myös aavikoituminen etenee maailmanlaajuisesti tehomaatalouden seurauksena ja pohjavedet laskevat muuallakin kuin Kiinassa.

Talouskasvun hidastamisesta tulisikin sopia vaikka YK:n johdolla. Tämä vaatisi tyytymistä nykyistä oleellisesti pienempään kasvuun ja edellyttäisi siten nykyajattelutavan mukaan myös maahanmuuton huomattavaa vähentämistä.

Työelämä muuttunut liian vaativaksi - aikaa ja voimia ei ole enää lapsille

Syntyvyys on alkanut vähetä dramaattisesti myös monissa Kiinan lähialueen kehittyneissä maissa vaikka siellä ei olekaan yhden lapsen politiikkaa. Työelämä on ilmeisesti tullut liian vaativaksi ja raskaaksi, jonka seurauksena lapsien hoitamiseen ei ole enää riittävästi aikaa ja haluja. Tämä osoittaa, että asiat yhteiskunnassa ovat todella huonosti. Esimerkiksi Taiwanin 1.0 lasta naista kohti on jo huolestuttavan pieni jos se pitkään jatkuu sellaisena. Toisaalta ekologisesta näkökulmasta tiheään asutuissa maissa väestön väheneminen olisi toivottavaa.

Toisin kuin Euroopassa työvoiman vajausta ei suunnitella kuitenkaan korvattavan maahanmuutolla koska sen on arveltu aiheuttavan monia ongelmia kuten Euroopassa.

Suomessa riittää vielä maata väestön ruokkimiseksi, joten meillä voitaisiin nostaa hieman syntyvyyttä lapsiperheiden asemaa parantamalla, se keventäisi myös valtionvelan takaisinmaksua.

Jos maahanmuuttoon Suomessa käytettävät valtaisat rahamäärät siirrettäisiin suomalaisten lapsiperheiden tuiksi, lapsia alkaisi syntyä huomattavasti nykyistä enemmän ja 20 vuoden kuluttua työikäisten määrä palautuisi taas riittävälle tasolle. Se miksei näin ole tehty jo aikoja sitten, tuntuu todella kummalliselta. Todellinen syy lieneekin se, että halutaan halvempaa ulkomaista työvoimaa.


Valtion velanmaksu onnistuu hyvin omin voimin

Suomessa on valtion velkaa 15 000 euroa asukasta kohti, sen takaisinmaksu vaikka 20 vuodessa korkoineen maksaisi yhtä suomalaista kohti 60-70 euroa kk. Neljän hengen keskituloisessa perheessä se veisi viitisen prosenttia nettotuloista nykytulotasolla. Tällainen summa pystytään kyllä maksamaan takaisin omin voimin ilman ulkomaista työvoimaa. Se vaatii ehkä pientä elintason laskua, mutta onhan kulustasomme keskimäärin jo melkoisen korkea.

Jos näin ei haluta tehdä vaan otetaan maahan paljon ulkomaalaisia töihin talouskasvun nopeuttamiseksi velanmaksu kevenee, mutta nopeampi talouskasvu on ekologisesti vaarallinen ratkaisu.

Velkojen takaisinmaksua ei tule myöskään kustantaa leikkaamalla pienituloisille tarkoitettuja tukia ja palveluja, jotta hyvin toimeentulevat voisivat jatkaa kuten ennenkin jo liiallista kulutustaan ja ehkä vielä lisätäkin sitä. Juuri hyvintoimeentulevien kulutusta tuleekin leikata ja hyvintoimeentulevia on Suomessa väestön enemmistö.

Jos emme näin tee tuloerojen kasvaessa ja köyhien köyhtyessä väkivalta ja rikollisuus lisääntyy, ja siitä saavat kärsiä myös varakkaat. Kestävä yhteiskunta voidaankin rakentaa vain yhteisvastuun varaan.

Piikayhteiskunta takaisin ulkomaisen työvoiman avulla - suomalaisiakin siivoojia löytyisi jos palkat korotettaisiin inhimilliselle tasolle


Niin sanotussa työvoimapulassa on kyse paljolti myös siitä, että kaikkiin työtehtäviin ei ole helppoa löytää suomalaista tekijää vaikka heitä on työttömänä paljon. Jos esimerkiksi hyvintoimeentuleva kansalainen ei halua maksaa palkkaa niin paljon kuin suomalaiset siivoojat haluavat sanotaan, että heitä ei ole riittävästi tarjolla koska he eivät arvosta siivoustyötä. Ja sitten hankitaan ulkomaista työvoimaa. Siivoojien liian pienistä palkoista, joilla ei tule kunnolla toimeen ei yleensä julkisuudessa puhuta kun halutaan lisää ulkomaista työvoimaa.

Suomalaisia siivoojia löytyisi kyllä riittävästi jos siivoustyön palkkaa nostettaisiin huomattavasti. Tosiasia on myös, että monet siivoojat saavat toimeentulotukea vaikka tekisivät kokopäivätyötä. Erityisen suuri riski tähän on siivojilla, jotka ovat yksinhuoltajia. Ei todellakaan ole houkuttelevaa mennä työhön, joka ei usein takaa edes välttämätöntä toimeentuloa.

Työmarkkinatuki on täysimääräisenä 440€ kk netto, jota suurin osa työttömistä nykyään saa ei todellakaan ole niin suuri, että se houkuttelisi työttömyyteen. Työmarkkinatuki on niin pieni, että suuri osa sen saajista on oikeutetttu toimeentulotukeen.

Se miksi siivoojien palkkoja ei ole nostettu riittävästi kotimaisen työvoiman tarjonnan lisäämiseksi johtuu siitä, että työnantajat tietävät, että ulkomaisia siivoojia saa halvemmalla. Tähän liittyy usein myös harmaa talous. Ulkomaisen työvoiman palkoista ei usein makseta lainkaan veroja ja työnantajamaksuja, ja jos maksetaankin nämä tekevät työtä huomattavasti suomalaisia halvemmalla. Pienemmän palkkansa takia ulkomaalaistaustaiset siivoojat ovat suomalaisia useammin oikeutettuja toimeentulotukeen, mikä lisää osaltaan sosiaalimenoja

Jos ja kun siivoojien palkkaa nostettaisiin huomattavasti työehtosopimuksin tai vähimmäispalkkalailla ja harmaa talous laitettaisiin kuriin, monet hyvin toimeentulevat perheet vähentäisivät siivoojien käyttöä. Siivoaisivat itse. Näin vapautuisi työvoimaa teollisuuteen ja julkiselle sektorille jos siitä on siellä pulaa.

Eräs yleinen syy halvempien ulkolaisten siivoojien käyttöön on se, että hyvin toimeentulevat perheet haluavat palauttaa takaisin piikayhteiskunnan. Samassa hengessä halvemman ulkomaisen työvoiman hankkimisessa ovat mukana sekä yritykset että julkinen sektori. Tämä on moraalitonta koska se lisää entisestään työttömyysmenoja, lisäten edelleen velkataakkaamme.

Jos ulkomaisen työvoiman tuonti kiellettäisiin kun jollain alalla on työttömyyttä suomalaisetkin siivoojat saisivat varmasti töitä. Tämä vaatisi EU:tason päätöstä EU:maista tulevan työvoiman osalta, mutta Suomi ei ole sitä edes esittänyt, sillä hallituksen mukaan työvoiman vapaaseen liikkuvuuten ei tule puuttua.

Tässä kaikessa hallituksella voi olla myös taka-ajatuksena halu laskea palkkatasoa ja lisätä Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Jos asia on näin tuloerot kasvavat entisestään Suomessa ja pienituloisten köyhyys lisääntyy edelleen.

Valtion säästöohjelma vähentää myös työvoimatoimistojen henkilökuntaa

Valtio vähentää säästöohjelmansa takia työvoimatoimistojen henkilökuntaa vaikka maassa on paljon työttömyyttä. Samalla työnantajat kuitenkin valittavat työvoimapulaa. Työttömien ja työnantajien kontakteja pitäisikin lisätä oleellisesti. Tässä olisi työvoimatoimistoilla paljon tehtävää, mutta resurssien vähentämisen takia mahdollisuudet tähän vähenevät. Tämä on järjetöntä politiikkaa.

Työnantajien ennakkoluulojen mukaan työttömien työkunto on melkoisen heikko. Se ei ole totta tästä tosiasiasta työnantajia tulisi valistaa mm kursittamalla heitä kuten työttömiäkin. Tämä voisi olla vaikka ehtona saada työvoimatoimistojen palveluja. Työnantajat vaativat nykyään työnhakijoilta usein suorastaan yli-inhimillisiä ominaisuuksia, halutaan jonkinlaisia superihmisiä.

Ihmiset eivät ole kuitenkaan koneita vaan epätäydellisiä inhimillisiä olentoja, joilla on lisäksi myös tarvetta lepoon virkistäytymiseen ja yhdessäoloon perheidensä kanssa, mikä vaatii myös runsaasti vapaa-aikaa. Joten työnantajien kurssitukseen tulisi kuulua myös humanistisen ihmiskuvan rakentaminen. Mottona: Kaikki tässä maailmassa ei ole kauppatavaraa.

Hieman vaatimattomammalla asenteella työnantajat alkaisivat löytää itselleen useimmiten riittävästi työvoimaa. Aivan tavallisia työteliäitä suomalaisia on suurin joukoin odottamassa noita työpaikkoja kunhan joku työnantaja heidät vaan työhön huolisi.

Palkan nostaminen matalapalkka-aloilla lisäisi houkutusta mennä hakemaan töitä. Palkan nostovaraa löytyisi mm myös laskemalla yrityksen johdon/omistajien ja osakkeenomistajien usein ruhtinaallisia palkkoja ja yritysvoittoja/osinkoja. -Korjausvaraa olisi tietysti myös ammattityöntekijöiden ja vähemmän koulutusta saaneiden usein liian suurissa tuloeroissa. Suurin osa palkansaajistakin saa jo niin hyvää palkkaa, että sitä voisi hieman laskea, jotta pienituloisimpien palkkoja voitaisiin nostaa ja samalla luoda uusia työpaikkoja. On hyvä muistaa, että yksi palkankorotusprosentti vastaa yhtä prosenttia työvoimasta eli 25 tuhatta työpaikkaa.

Työttömyysmaksujen huomattava korotus työnantajien kollektiivisella vastuulla innostaisi työnantajia työllistämään sekä välttämään turhia voiton maksimoimikseksi tapahtuvia irtisanomisia.

Eräs keino lisätä työn tarjontaa olisi myös velvoittaa työnantajat lain ja riittävien sanktioiden voimalla ilmoittamaan kaikki avoimeksi tulevat työpaikat työvoimatoimistoon.

Samalla työvoimatoimistojen tulisi korostaa entistä enemmän työttömän velvollisuutta vastanottaa sen kautta tarjottua työtä (työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla), jonka tulee tietysti olla riittävästi palkattua. Tämä tarkoittaa sitä, että, että normaalitapauksissa kokopäivätyössä ei ole tarvetta toimeentulotukeen. Tätä sääntöä työmarkkinoilla rikotaan jatkuvasti lainsäätäjän sallimana!

Pääsääntöisesti jokaisella tulee olla oikeus elää siellä missä haluaa. Mutta jotain rajoituksia siinäkin pitää olla jos asuu kaukana asutuskeskuksista haja-asutusalueella, jossa työtä ei juuri ole tarjolla. Useimmiten työnhakijalle tulisi löytää työpaikka kotipaikkakunnaltaan jos se on iso kaupunki eikä pakottaa muuttamaan pois tai kulkemaan pitkää työmatkaa. Nykyisin vaaditaan tekemään 50kilometrinkin työmatkoja työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla. Tämä on järjetöntä jo ekologisin perustein lisääntyvien pakokaasupäästöjen takia! Useimmiten myös suurelta paikka-kunnalta löytyy joku toinen, jolla on tuohon työpaikkaan lyhyempi työmatka. Sitä tulee etsiä.

Neljäsosa nuorista työttöminä - työllistetään heidät ensiksi

Aamulla 21.2.11 Ylen radiohjelmassa puhuttiin sosiaali- ja terveysalan työvoimapulasta, että suuri osa henkilökunnasta on lähdössä lähivuosina eläkkeelle, että työvoimapulaa alkaa pian jo olla. Toimittaja ehdotti, että tuodaan vanhainkoteihin työntekijöitä vaikka Intiasta. Haastateltava sanoi, että niitä saa lähempänä olevista maistakin. Mutta kyllä niitä saa vielä lähempääkin ja tosi paljon, nimittäin oman maan työttömiä. Alle 25-vuotiaista työttömänä on neljäsosa, että otetaan täältä Suomesta eikä Intiasta! Eikä kieltäkään tarvitse opettaa.

Mikä todellakin täässä maassa on mennyt vialle kun oman maan työntekijät eivät kelpaa. Eikä vanhusten syöttämiseen ja vaippojen vaihtoon, ja ulkoiluttamiseen juuri ammatitaitoa tarvita. Pistetään nuo avoinna olevat toimet myös työnvälittäjien pöydille tarjottavaksi työttömille nuorille. Jos työ ei kelpaa otetaan työttömyyskorvaus pois. Tietysti tulee tarjota lähinnä sellaisia töitä mihin kullakin on taipumuksia. Mutta kovin pienipalkkaisten töiden palkkausta, joka usein täyttää toimeentulotukikriteerit, tulee myös nostaa. Se takaisi parhaiten riittävän suomalaisen työvoiman.

Pitää muistaa, että toimeentulotuki on jo sinänsä nöyryyttävää koska sen saamiseksi pitää selvittää tarkoin henkilökohtaisia asioitaan. Lisäksi tuen saamisen voi estää pienikin rahamäärä pankkitilillä tai vaikka auton omistaminen. Sanotaan, että myy ne ensin ja kun raha on loppu tule vasta sitten tänne. -Tällaiset ehdot tuen saamiselle tekevät ainakin ne, jotka tuota tukea pitkään saavat helposti passiivisiksi yhteiskunnan eläteiksi, joiden ei kannata ajatella huomispäivää ja säästää vaikka pahan päivän varalle edes jotain vähänkin. Kun se näkyy pankkitilllä vähennetään se heti toimeentulotesta.

Tässä on eräs syy miksi kovin pienipalkkaisiin töihin on usein vaikeaa löytää kotimaisia tekijöitä, ei kestetä tuota nöyryytystä kun sentään ollaan palkkatöissä. Että ahkerasti työtä tekemälläkään ei usein pääse omilleen ja eroon tuosta nöyryytyksestä.

Vaikka ei saisikaan toimeentulotukea kovin pienellä palkalla eläminen on sellaista kitkuttamista, että monet elävät mieluummin on vaikka työttömänä. Kotona voi tehdä itse halvempaa ruokaa ja vaatetuksen tasostakin voi hieman tinkiä. Lohtuna on sentään oma vapaus tehdä mitä haluaa.

Suuri enemmistö nuorista vastustaa maahanmuuttoa

Vuoden 2010 nuorisobarometrin, jossa haastateltiin 1900 15-29 vuotiasta nuorta, mukaan suomalaisnuorten enemmistö ei halua enää maahan lisää ulkomaalaisia. Kysymys oli sanatarkasti: "Olisi hyvä jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia". Vastaajista 13 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 55% täysin tai jokseenkin eri mieltä. (s.88) Tämä johtuu mm suuresta nuorisotyöttöttömyydestä. Suomalaisnuoret haluavat töihin ulkomaalaisten sijaan. Mutta kyse on myös siitä, että suomalaisnuorten enemmistö on isänmaallisia sekä kansallismielisiä. (s. )

Yli puolet maahanmuuttotaustaisista nuoristakaan ei halua lisää maahanmuuttajia Suomeen.(Nuorisobarometri 2010 s, 88) Tämä johtunee suuresta nuorisotyöttömyydestä, joka on paljon suomalaisnuoria suurempaa maahanmuuttotaustaisten kohdalla. Ei haluta enää lisää kilpailijoita työnhaussa.

Suomalaisia rakennusmiehiä työttöminä ja maassa töissä ulkomaisia rakennusmiehiä

Helmikuussa 2011 Suomessa oli työttömiä rakentajia yli kymmenentuhatta kun samalla oli arvioiden mukaan töissä yli parikymmentä tuhatta ulkomaista rakennustyöntekijää. Tämä laskee tietysti asuntojen hintoja koska suurin osa ulkomaisista rakentajista on enemmän tai vähemmän harmaan talouden piirissä saaden myös huomattavasti pienempää palkkaa. Samalla Suomen valtio menettää suuret verotulot. Ja suomalaisille rakennusmiehille maksettavat työttömyyskorvaukset kuormittavat kohtuuttomasti maan taloutta.

Suuri osa ulkomaisista rakennusmiehistä on eestiläisiä. Ja heitä on maassa jo paljon muutenkin. Kysymys myös kuuluu: Vaikka eestiläiset Suomen lähisukulaisina sopisivat tänne maahanmuuttajista parhaiten Eestissä on syntyvyys huomattavasti Suomea pienempää, eikö olisi parempi, että he jäisivät sinne omaan maataan rakentamaan. Tässä tullaan taas EU:n vapaaseen työvoimanliikkuvuuteen, jota kyllä tulisi rajoittaa. Mutta Suomi ei ole sitä edes ehdottanut.

Maahanmuuttajien työvoimareservi yhteiskunnan varojen tuhlausta

Maahanmuuttajia tuodaan hallituksen mukaan maahan myös työvoimareserviksi ikäänkuin varastoon odottamaan työllistymistä 5-10 vuoden kuluttua koska heitä ei vielä tarvita suuren työttömyyden takia. Jos ja kun suomalainen työtön on työttömänä noin kauan katsotaan, että hänen on lähes mahdotonta saada enää työtä, että hän on lopullisesti syrjäytynyt yhteiskunnasta! Ovatko siis ulkomaalaiset parempia ihmisiä, joihin työelämän ankarat pelisäännöt eivät päde?!

Kun suomalaiset 50-60 luvuilla muuttivat suurin joukoin Ruotsiin, he eivät menneet odottamaan työnsaantia joskus 5-10 vuoden kuluttua, vaan heti töihin rakentamaan mm autoja. Muunlaista maahanmuuttoa ei paljoa tarvita.

Tässä on onnettomin esimerkki Suomen somalit, joista maahan tullessa on 80- 90% lukutaidottomia. Miten heistä saa koulutettua työvoimaa nykyajan yhteiskuntaan? Paras tapa tukea heitä olisi tehdä se heidän kotimaassaan lisäämällä huomattavasti kehitysapua. Kehitysmaissa on paljon alhaisempi kustannustaso, joten siellä voitaisiin auttaa kehityksen alkuun moninverroin suurempaa joukkoa kuin täällä.

Suuret maahanmuuttajajoukot, joilla ei ole työtä ovat myös hyvää kasvupohjaa kaikenlaisille ääriopeille. Pitkään jatkunut työttömyys turhauttaa ja synnyttää epätoivoa. Tämä korostuu niiden kohdalla, jotka ovat tulleet kovin erilaisesta kulttuurista, joilla siten on erityisen ongelmallista sopeutua uuteen ympäristöönsä. Erityisesti muslimeilla näyttää olevan sopeutumisvaikeuksia. Maahan ei tulisikaan päästää, kuten nyt tehdään, suuria joukkoja ihmisiä joille ei voida järjestää työtä. -Jos tässä on esteenä jotkin kansainväliset sopimukset niistä tulee irtautua tai vain jättää noudattamatta niitä.

Koulutettujen maahanmuutto on kehitysmaiden riistoa

Maahamme tulee myös paljon koulutettua väkeä kehitysmaista, joissa on ankara pula koulutetuista, opettajista, lääkäreistä ja insinööreistä. Näin toimien riistämme itsekkäästi kehitysmaita ja hidastamme niiden yhteiskunnallista kehitystä.

Meille tulee paljon maahanmuuttajia myös Euroopan maista, joissa syntyvyys on Suomea alhaisempi. Mitä järkeä tässä on? Tarvitsivathan nuo maat vielä enemmän noita ihmisiä kuin me.

Osasyy tähän on se, että Suomessa maksetaan parempaa palkkaa. Samalla tavoin Suomi menettää mm sairaanhoitajia Norjaan ja tuo näiden sijaan hoitajia Aasiasta asti. Ja näissä maissa taas syntyy pulaa hoitajista ja ne hankkivat niitä taas jostain missä palkka on vielä pienempää. Tämän seurauksena vajaavaisesti kieltä taitavia hoitajia on lähes kaikkilla yhä enemmän. Tällainen kierrätys pitäisi lopettaa.

Jokaisella yksilöllä tulee tietysti olla oikeus muuttaa maasta pois, mutta jokaisella maallakin tulee tietysti myös olla oikeus vapauden puitteissa näin tehdä, ja pitäisi olla velvollisuuskin kieltäytyä vastaanottamasta tulijoita tällaisissa tapauksissa. EU:n sisälläkin tulisi näin olla ainakin tilanteissa, joissa se selvästi aiheuttaa ongelmia, työttömyyttä omassa maassa, tai asianomaisen alan työvoimapulaa työntekijöiden lähtömaissa. Tässä pitää muistaa myös että kaikissa EU:maissa syntyvyys on alle riittävän tason.

Pääoman ja erikoisosaajien tulo hyväksi maan kehitykselle

Tämä ei tarkoita, että maastamme pitäisi tehdä jonkinlainen umpio, johon kukaan ulkomaalainen ei voi päästä. Jo historia osoittaa, että rajoitetusta melko suppeasta maahanmuutosta voi olla suurtakin hyötyä yhteiskunnalle. Esimerkiksi vaikkapa Sinerbykoffien, Fazerien ja Finlaysonien kaltaisista teollisuutta maahamme tuoneista suvuista ollut huomattavaa hyötyä pääomaköyhän talouselämämme kehittämisessä.

Kaikenlaisia erikoisosaajia mm yrityksiin ja korkeakouluihin tarvitaan tietysti myös aina. Totta kai tänne saa myös tulla jos menee vaikka naimisiin suomalaisen kanssa. Mutta nyt tänne tuodaan sadoin tuhansin ihmisiä, joista suuri osa jää pitkiksi ajoiksi yhteiskunnan eläteiksi.

Tämä ei ole pakoa Impivaraan

Tässä kaikessa ei todellakaan ole kyse paosta Impivaaraan vaan halusta rakentaa tätä maata kansalliselle pohjalle. Samalla meidän tulee kuitenkin lisätä kansainvälistä yhteistyötä mikä on jokaisen, erityisesti pienen kansakunnan kehittymisen elinehto. Suojatullien käyttökin on aina perusteltua, jos niiden avulla suojaudutaan epärehdiltä kilpailulta.

Maahanmuutosta on muodostunut jonkinlainen itsetarkoitus. Sitä halutaan myös lisätä siksi, että niin tekevät muutkin maat. Halutaan olla muiden kaltaisia. Kyseessä on jonkinlainen muoti. -Ehkäpä tämä muoti Euroopan vaalitulosten perusteella on jo taittumassa.

Ei maailma todellakaan kehity paremmin siten, että kaikki mahdolliset kansat ja rodut sekoitetaan keskenään, se luo usein vain sekaannusta ja epäsopua. Ei todellakaan ole mitään Impivaaraa kehittää Suomea lähinnä oman kulttuurimme perustalta. Se on päinvastoin suuri voimavara.

On turhaa luulla, että pieni Suomi olisi yhteiskunnallisessa ja teknisessä kehityksessä lähinnä saajan asemassa, sen osoitti jo pelkästään kännyjätti Nokia parhaina aikoinaan. Sen aivoitukset, suuresta ulkomaisesta omistuksesta huolimatta, ovat keskeisiltä osiltaan made in Finland. Nokia tunnuslauseenaan "connecting people " on todellakin upealla tekniikallaan liittänyt yhteen maailman ihmisiä ja kansoja.

Suojatullit maille, jotka eivät kunnioita työelämän oikeuksia

Yritysten kiihtyvästä kustannusjahdista kilpailun kiristyessä jatkuvasti kansainvälisillä markkinoilla voi syntyä todellinen noidankehä koska WTO ei suostu vaatimaan myös käytännössä jäseniltään työelämän oikeuksien ja ympäristöstandardien kunnioittamista. Eikä todennäköisesti lähiaikoina suostu. Tämä on talousliberalismia.

EU:n tulisikin muuttaa politiikkaansa ja ulosmitata epärehellisin keinoin saavutettu kilpailuetu tuotannossa ja kaupassa. Mutta EU ei ainakaan toistaiseksi tee näin, koska sille vapaakauppa ilman sääntöjä on näköjään suorastaan tabu. Siitä on tullut vapauksiensa vanki. Eikä Suomikaan esitä EU:lle tällaisia muutoksia samoista syistä.

Näin toimien hyväksytään vakavatkin ihmisoikeuksien loukkaukset, joihin mm Kiina syyllistyy vangitessaan ay-aktiiveja ja toisinajatteilijoita. Miten demokraattiset maat voivat toimia näin?!

Vientiteollisuudessa WTO-peräisen kustannusjahdin takia halutaan laskea palkkoja. Maahanmuuttajat ovat tässä hyviä kyytipoikia, mitä enemmän heitä on myös työttöminäkin sitä enemmän laskee yleinen palkkatasokin ajatellaan usein. Ja harmaa talous on tässä pelissä kaikkein parasta. Suomen valtion on arvioitu menettävän harmaan talouden takia vuosittain jopa 5 miljardia vero- ym muina tuloina. Ja samaan aikaan valtio vähentää myös verotarkastajien määrää säästöohjelmansa mukaisesti!

Runsas maahanmuutto uhka euroopalaiselle kulttuurille

Maahanmuuttajien tulvassa on kyse myös siitä halutaanko säilyttää oma suomalainen ja eurooppalainen kulttuurimme. Näin koska maahanmuuttajia tulee koko ajan lisää ja monet heistä saavat enemmän lapsia kuin me. Esimerkiksi muslimit saavat 2 kertaa enemmän lapsia kuin eurooppalaiset. Jos maahanmuutto jatkuu nykyisellään ja kantaväestön oma syntyvyys ei huomattavasti lisäänny on monessa EU maassa tämän vuosisadan lopulla jo huomattava islamilainen vähemmistö tai jopa enemmistö.

Maailman kansojen ja kulttuurien erilaisuus on suuri rikkaus. Mutta jos nykylaajuinen maahanmuutto jatkuu monet kulttuurit sekoittuvat keskenään ja kulttuurien määrä vähenee huomattavasti. Myös englannin kielestä on samalla tulossa uhka monille pienemmille kielille. Monikulttuurisuuden säilyttämiseksi kansallisvaltioiden säilyttäminen onkin todella tärkeää.

On myös hyvä muistaa, että jos maassa on kovin erilaisia kulttuureja sen hallitseminen ja erilaisten tapojen, perinteiden, kielien ja uskontojen yhteensovittaminen jopa kompromissien teko voi olla todella vaikeaa jopa mahdotonta. Tämän johdosta monet monikulttuuriset maat ovatkin epävakaita. Ne ovat kuitenkin historian realiteetti, mutta niiden rakentamista ja lisäämistä tietoisesti tulee välttää.

Esimerkiksi Flaamien ja vallonien Belgia natisee liitoksissaan, Tsekkoslovakia hajosi kahdeksi maaksi, Jugoslavian tilalla on jo 7 valtiota, satojen kansallisuuksien Intia on jatkuvien uskonnollisten ja etnisten väkivaltaisuuksien vaivaama. USA:ssa värilliset saavat tuntea olevansa toisen luokan kansalaisia, Kanadan ranskankielinen Quebec hautoo eroa maasta, skotlantilaiset Iso-Bri-tanniasta. Kataloniakin saattaa lopulta erota Espanjasta. Irakissa sunnien, shiiojen ja kurdien yhteiselo on varsin veristä. Turkissa vainotaan kurdeja, Sudanista eroaa tänä vuonna etelän mustien kristittyjen alue jne... Ahvenanmaakin eroaisi varmaan Suomesta jos olisi väkiluvultaan vähän suurempi. - Parasta todellakin olisi jokaisen maan yrittää tulla toimeen lähinnä omalla työvoimallaan.

Kansakunnat ovat ihmiskunnan rikkaus, yhdessä yrittämällä ja lisäämällä yhteistyötä valtioiden välillä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien hengessä voisimme rakentaa vähitellen maailman, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään omassa maassaan, jossa varmaankin suurin osa meistä mieluummin asuisi. -Tarvitaan vain rohkeutta ajatella toisin.

Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustamista ei tule nähdä muukalaisvihamielisyytenä, me kaikki olemme yhtä arvokkaita ihmisinä rodusta, ihonväristä, kielestä tai uskonnosta riippumatta. Kyseessä on halu säilyttää maamme lähinnä suomalaiskansallisena valtiona: Tämä on meidän maamme ja meillä on oikeus se tapoineen ja rakkaine perinteineen sellaisena säilyttää.

Talouskasvua hidastettava ympäristön kriittisen tilan takia

Elintasomme kasvoi Suomessa 12-kertaiseksi viime sadan vuoden aikana. Luonto ei enää kestä vastaavaa toista vuosisataa vaikka tuotannon ympäristöyställisyyttä parannettaisiin kuinka paljon. On yksinkertaisesti vain hidastettava vauhtia. Velat saadaan maksuun hitaammallakin kasvulla vähentämällä samalla jo liiallista kulutusta verotuksella.

Tämä ei ole uhka hyvinvointiyhteiskunnalle jos se toteutetaan kunkin kansalaisten maksukyvyn mukaisesti lisäämällä riittävästi verotuksen progressiota. Tämä voidaan toteuttaa myös muuttamalla arvonlisävero progressiiviseksi tuotteiden ylellisyys- ja ympäristöyställisyys ulottuvuudella, mikä tukisi paremmin työllisyyttä.

Viime vuosikymmenien talouskasvu on ollut liian nopeaa, ympäristön tila heikentyykin jatkuvasti. Vaikka hyötysuhteet ovat parantuneet ja päästöt tuotantoyksikköä kohti vähentyneet, liian nopeasti lisääntyvän tuotannon takia kokonaispäästöt kuitenkin kasvavat koko ajan. Tähän sopii esimerkiksi autoliikenne, vaikka päästöt hevosvoimaa kohti jatkuvasti vähenevät autojen koon kasvu ja liikenteen nopea lisääntyminen lisäävät kokonaispäästöjä.

Yleismittarina tässä kaikessa toimii maailman luonnon tila. Kasvi- ja eläinlajit uhanalaistuvat ja kuolevat sukupuuttoon yhä kiihtyvällä vauhdilla:

Maailman luonnonsuojeluliiton mukaan maailman kaikista 1.8 miljoonasta tunnetusta lajista 45 000:sta on riittävästi tutkimustietoa. Näistä 17 000 eli 38% on välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon! Esimerkiksi nisäkkäistä 25% on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Syynä tähän on sekä sekä tuotannon liian nopea kasvu, että myös ihmisten määrän jatkuva lisääntyminen, mikä saastuttaa sekä vie yhä enemmän tilaa luonnolta. Ihmiskunta on perimmäisten kysymysten äärellä. Kuitenkin hallitukset suunnittelevat talouskasvun nopeuttamista vaikka olisi jo yhdestoista hetki sitä hidastaa. Tämä tulisi meillä Suomessakin muistaa. Vaikka elintaso hieman laskisikin ympäristön kuntoon saattamisen seurauksena, se ei vauraassa maassa ole haitaksi, onhan kulutustaso on jo melkoisen korkea.


* * *


Niinkin voi perustellusti ajatella, että automaation huiman etenemisen takia lähivuosikymmeninä, kun olemme päässeet eroon suurten ikäluokkien eläköitymiskuopasta, on suorastaan pakko lyhentää työaikaa jos haluamme estää suurtyöttömyyden synnyn. Samalla meille jää enemmän aikaa perheillemme, harrastuksille ja luovaan ajatteluun. Näin kunhan ensin maksamme pois typeryyksissä hankkimamme valtaisat velat.

arijkallio@gmail.com

-------------------------------

PS 29.11.11

Piilotyöttömyys

Tästä jutusta jäi kokonaan pois piilotyöttömyys. EU:ssa on Eurostatin mukaan työttömiä 23 miljoonaa.

Mutta heidän lisäkseen on 2,3 miljoonaa sellaista työn etsijää, jotka eivät välittömästi pysty aloittamaan työn tekoa ja 8,3 miljoonaa periaatteessa työkykyistä ja – haluista, jotka eivät tällä hetkellä hae aktiivisesti työtä.
Suomessa heitä on lähes satatuhatta.

Lisäväkeä löytyisi siitä, että EU-maissa joka viides osa-aikainen eli yhteensä 8,5 miljoonaa ihmistä haluaisi tehdä enemmän työtunteja.
Suomessa näitä osa-aikaisia on 80 000.


Työttömiä ja piilotyöttömiä on EU:maissa yhteensä 17.7% työvoimasta.

Suomessa työttömiä ja piilotyöttömiä on noin 370 000 eli noin 15% työvoimasta jos ”julki”työttömyys on 200 000. Ja vaikka työttömyys ja piilotyöttömyys muutettaisiin kokopäivätyöksi olisi työttömiä silti reilusti yli 10%.

Jos joku tätä ennen vielä uskoi, että maahanmuuttoon on tarvetta tulevina vuosina työvoiman puutteen takia, näiden tilastotietojen jälkeen siihen on entistä vähemmän perusteita.


PS 17.2.12

Tällä hetkellä asunnottomista perheistä on maahanmuuttajaperheitä 40% ja yksinäisistä asunnottomista 1/6 on maahanmuuttajia. Asunnottomia on  Suomessa noin 8000,  heistä suurin osa Helsingin seudulla.
Yle uutiset 17.2.12