Arabiliitto ja YK:n turvallisuusneuvosto antoivat luvan perustaa Libyaan lentokieltoalueen. Sen ohella hyökättiin kuitenkin myös Gaddafin maajoukkojen kimppuun ja tuhottiin armeijan johtokeskuksia, ilmatorjuntaa ja panssareita. Tuhot ovat melkoisia. Mm Arabiliitto, Kiina ja Venäjä huolestuivat niistä sekä siviilien kohtalosta jo lähes heti pommituksien alettua.
Venäjän pääministeri Putinin mielestä kyseessä on lännen "ristiretki” samaa sanoi myös Gaddafi mikä on kyllä ajattelemisen arvoinen näkemys. Putin sanoi myös että USA:lla on paha tapa puuttua toisten maiden sisäissin asioihin ja mainitsi samalla hyökkäykset Serbiaan, Irakiin ja Afganistaniin.
Putin sanoi myös, että hyökkäys Libyaan on myös demokratian vientiä asevoimin mitä hän ei voi hyväksyä. Demokratiaa on todellakin järjetöntä viedä asevoimin. Ei kannettu vesi pysy kaivossa kuten jo sananlaskussa sanotaan. Ei feodalismista tai klaaniyhteiskunnasta voi siirtyä yhtäkkiä hokkus pokkus demokratiaan, vaan se vie hyvinkin sata parisataa vuotta kuten Euroopassakin.
Libyan tilannetta on hyvä vertailla vaikka Algeriaan vuonna 1991 jolloin siellä oli vapaat vaalit, jotka voitti ääri-islamia edustava puolue. Vaalitulos kumottiin ja entinen lännelle mieluisa hallitus jatkoi vallassa. Tällöin länsimaat hyväksyivät vaieten vaalituloksen mitätöinnin. Seurauksena alkoi sisällisota, jossa kuoli satoja tuhansia ihmisiä.
Onko todellakin niin, että länsi hyväksyy demokratian vain silloin kun se tuottaa sille mieluisia tuloksia? Edes verinen sisällisota ei saanut sitä väestön suojelemiseksi puuttumaan maan asioihin ja saattamaan voimaan vaalituloksen.
Gaddafi lienee tapattanut 42 vuoden hallintoaikanaan tuhansia vastustajiaan, mutta mitä se on verratuna Algerian verilöylyyn, jota toteutettiin mm tappamalla kokonaisten kylien asukkaat viiltämällä kurkut auki. Länsi kuitenkin tuki maan hallitusta sisällisodassa vaieten koska se ei hyväksynyt ääri-islamistien valtaapääsyä.
Vapaiden vaalien tulokset tulisi kuitenkin hyväksyä aina oli tulos mikä tahansa. Jo tietoisuus tästä maltillistaa äärisuuntauksia.
Mutta Egyptin johtajatkaan eivät ole olleet helläkätisiä vastustajiaan kohtaan, siihenkään ei ole puututtu vaan USA on pönkittänyt suurella rahalla näiden valtaa Israelin rauhansopimuksen takia. Mutta monet muutkin lähi-idän hallitukset kuten vaikka Syyria ja Jemen ovat Tunisasta alkunsa saaneissa kansannousuissa tukahduttaneet verisesti mielenosoituksia.
Myös Kiina on kohdellut ettäin julmasti toisinajattelijoitaan ja separatistejaan mm Sinkiangissa ja Tiibetissä. Siihen ei ole puututtu juuri lievää paheksuntaa enemmän kun ei ole uskallettu. Toisaalta myös hyvät bisnekset olisivat tästä kärsineet.
Miksi todellakin Gaddafin kimppuun käytiin? Gaddaf ei ole yhtään vähemmän hullu kuin Italian Berlusconi. Onko kyseessä halu saada halpaa öljyä tai aurinkoenergiaa Saharasta? Halutaanko palauttaa siirtomaavalta-aika takaisin?
Hyökkäyksessä on jotain suorastaan ällöttävää innostusta saada aikaan putipuhdasta, kuin viedä hyvyyttä pahuuden valtakuntaan. Hyvä olisi kuitenkin viejienkin katsoa peiliin, onhan omakin demokratiamme jo pikemminkin lainausmerkeissä suuren rahan päättäessä asioista. Entä jos se onkin tämän kaiken taustalla onhan sota hyvä bisnes.
USA:n Libyaan hyökkäyksen taustalla lienee myös Obaman kiihkeä halu päästä toiselle presidenttikaudelle demokraattien alamäestä huolimatta. Villin lännen maassa väkivaltaratkaisuilla on perinteitä, se lisää arvostusta. Toisaalta mmailman voimakkaimmalla maalla USA:lla on nyt myös kaapin näyttämisen paikka, jotta se ei menettäisi kunnioitustaan, vaikka pelonsekaistakin sellaista, ja tähän sopii hyvin myös Libya.
Tässä herää myös ajatus, että kyse on lännen hegemonian varmistamisesta Välimeren alueella. Halutaan myös poistaa kaikki demokratiasta eroavat hallintomallit koska niitä pidetään väärinä. Mutta mikä oikeus lännellä on päättää minkälainen hallinto tai talousjärjestelmä on muualla maailmassa? Tällainen ajattelutapa ylimielistä ja vaarallista politiikkaa.
Libyan sisällisodan pitkittymiseen on osasyynä se että Natolla ei ole täysiä toimivaltuuksia, eihän sillä ole lupaa ainakaan tätä kirjoitettaessa maavoimien käyttöön. Sillä olisi ollut kuitenkin mahdollisuuksia siviiliuhren vähentämiseen ja siten kriisin lievittämseen myös diplomatian keinoin. Se olisi voinut vaikka neuvotella suoraan Gaddafin kanssa, mutta se on tämän mahdollisuuden ylimielisesti jättänyt käyttämättä.
Tässä kaikessa on mukana myös kolonialismia, mutta miksi juuri Libya?
Muistutan edelleen, että länsimaiset yritykset ovat suurin joukoin menneet Kiinaan tekemään bisneksiä tietäen hyvin , että työvoima on halpaa koska vapaata ay-liikettä ja demokratiaa ei ole ja vankilat ovat täynnä toisinajattelijoita. Mutta silti Kiina kelpaa. -Tällainen ajattelu on kaksinaamaista ja häpeällistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti