Aurinkosähkön
hidas eteneminen Suomessa johtuu ennakkoluuloista. Luullaan että
meillä ei auringossa ole riittävästi tehoa, tämä on
harhaluuloa sillä pitkät kesäpäivät tuottavat hyvin
aurinkosähköä.
Etelä-Suomessa
vaakatasossa olevalle 1 m2:lle tulee 1000 kWh (Sodankylässä
vielä 800 ja 40 leveyspiirillä 1700) auringon energiaa vuodessa
jokseenkin yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa, jossa tuotetaan
meitä paljon enemmän aurinkosähköä. Saksassa tuotetaan jo 5%
kaikesta sähköstä aurinkoenergialla ja tuotanto lisääntyy
nopeasti osittain valtion tuella.
Aurinkopaneelit
jotka muuttavat 15% auringon energiasta sähköksi, tuottavat
Etelä-Suomessa vuodessa neliömetriä kohti sähköä 150 kWh.
Tavanomaisten rakennusmääräysten mukaan lämpöeristetyssä
omakotitalossa yhtä neliömetriä kohti saa kulua vuodessa energiaa max
120 kWh. Näin esimerkiksi 120 m2:n talo kuluttaa vuodessa noin 15 000kWh,
johon tarvitaan 100 m2 paneelit.
Ns
matalaenergiatalossa mikä kuluttaa vuodessa max 60kWh/m2 riittää
kuitenkin jo puolta pienempi neliömäärä paneeleita.
Aurinko keräimiä
kannattaisi lisäksi käyttää vedenlämmitykseen, sillä niiden
hyötysuhde on 25-35%, mikä vähentäisi aurinkopaneelien tarvetta.
Toisin
kuin yleensä uskotaan aurinkoenergia on erittäin kilpailukykyistä
pientaloissa, jos sen ylijäämätuotanto on mahdollista siirtää
valtakunnan verkkoon. Suomessa
muutama sähköntuottaja tarjoaakin jo tätä mahdollisuutta.
100m2:n
”avaimet käteen” aurinkopaneelipaketin, johon sisältyy
kytkeminen valtakunnan verkkoon saa jo 30 000 eurolla ja
matalaenergia taloon tietysti puolta halvemmalla.
Käyttöikä
paneeleilla on 25vuotta, jolloin jolloin sähköntuottokyky säilyy
vähintään 80% uudesta.
Hinta
laskee käytännössä vielä melkoisesti jos paneeleita
kehittelemällä ne toimisivat myös vesikattona ja kestäisivät
myös päällä kävelyä. Tuntuu ihmeelliseltä, että tätä ei
juuri missään esitetä onhan omakotitalon kattopeltien hinta melko
suuri.
Kun
ja jos paneelit aletaan ostaa kerralla vaikka tuhansia neliömetrejä
vaikka naapuruston yhteishankintana hinta laskee kyllä jo
siitäkin aika paljon.
Yllä mainittujen
faktojen perusteella laskien rakenteilla olevan 16 MV:n Olkiluoto
III:n 13 terawatin vuosituotanto voitaisiin korvata esimerkiksi
miljoonalla rakennusten katoille asennettavilla 100 m2:n
aurinkopaneeleilla.
Se
että Olkiluoto III päätettiin rakentaa ja tämän lisäksi
vielä Pyhäjoen Hanhikiven 1800MV voimala osoittaa, että
ennakkoluulot ovat todella suuret. Eikä näiden päätösten
tekijöille voi puhua järkeä. He nauraisivat esitykselle korvata
suuri ydinvoimala aurinkoenergialla. Pitäisivät sitä kai
viherpiipertäjien touhuiluna.
Niin
oli asianlaita aikoinaan tuulivoimankin kanssa, sille naurettiin teollisuuspiireissä, mutta ei naureta enää kun teollisuusmahti
Saksakin jo tuottaa 10 % sähköstään sillä ja tuo osuus
kasvaa jatkuvasti
Teoriassa
koko Suomen sähkönkulutus mm teollisuus mukaan lukien voitaisiin
tuottaa 600 km2:llä aurinkopaneeleja, eli 0,2% :lla maamme koko
pinta-alasta.
Mutta
aivan näin paljoa ei kannata tavoitella, aurinko ei aina paista
ja pilvisyys sekä pimeä vuodenaika heikentävät tuottoa.
Tuulivoima onkin hyvä aurinkovoiman varavoima ja täydentäjä.
Mutta tarvitaan myös kohtuullinen määrä voimaloita, jotka nappia
painamalla milloin tahansa takaavat riittävän sähkön saannin.
Mutta
tuo Hanhikivi alkaa jo olla täyttä hulluutta, sen olisi aivan hyvin
voinut korvata maalämmöllä tuuli- ja aurinkoenergialla ja lisänä
myös turve, jota aivan turhaan sorsitaan EU päätöksillä. Se on
varmaan ekologisempaa kuin vaihtoehto tuoda mm kivihiiltä ja
öljyä merten takaa mikä siten saastuttaa jo melkoisesti.
Muutenkin
ei kaikkein tärkeintä aina ole se miten tuotetaan, vaan kuinka
paljon tuotetaan. Talouskasvua pitäisi kyllä minimoida, ja oppia
elämään sen kanssa. Se olisi kestävintä kehitystä.
Samalla
hyötysuhteita parantamalla saataisiin kyllä vähitellen päästöt
kohtuutasolle.
On
ilmaston muutos totta tai ei, niin nykyinen tapa tuottaa energiaa
kuormittaa joka tapauksessa luontoa liian paljon. Yhdessä
energiasäästön kanssa aurinko- ja tuulienergia sekä maalämpö
vähentäisivät päästöjä pieneen osaan nykyisestä.
-Aurinkoenergiaan siirtymisen nopeuttamiseksi hyvä keino olisi
vapauttaa aurinkopaneelit toistaiseksi alvista.
*
Omien laskelmien ja aivoitusten lisäksi lähteinä mm Finnwind,
Fortum, Sähkötekniikan professori Jouko Partanen ja Aalto
yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund, jotka
kaikki pitävät aurinkoenergiaa jo hyvin kilpailukykyisenä jos se
voidaan liittää valtakunnan verkkoon. Ja Fortum tarjoaa jo tätä
mahdollisuutta pientaloille.
PS
Vettä
voidaan hajottaa sähköllä hapeksi ja vedyksi elektrolyysillä,
mutta hyötysuhde on vielä huono. Kun sen paranee voitaisiin vetyä
pullottaa kesällä ja polttaa sitä talvella näin riippuvuus
sähköverkosta poistuisi ainakin asuinrakennuksista tuottaen suuria
kustannussäästöjä. Toisaalta kehitteillä on jo 90%
hyötysuhteella toimivia paneeleja.
Tässä juttu lyhyempänä ja hieman uudelleen funtsittuna:
Aurinkosähkön tuotanto olisi kilpailukykyistä pientaloissakin jos
ylijäämä voidaan myydä markkinahintaan valtakunnan verkkoon,
kesällä myydään ja talvella ostetaan periaatteella.
Investointikustannukset ovat kuitenkin vielä hieman korkeita.
Esimerkiksi 15 000 kWh vuodessa tuottavat 100 m2 aurinkopaneelit
maksavat asennettuna 25 000 euroa. *
Lisäsäästöä syntyy poistoilman lämmöntalteenotolla sekä
lämmittämällä vesi aurinkokeräimillä, joiden hyötysuhde on 50%
kennoja parempi.
Varastointi onnistunee jo pian keinotekoisella kaasulla. Akutkin
kehittyvät nopeasti. Lämpöä voidaan varastoida vaikka maaperään.
Säästöjä syntyy myös kun riippuvuus sähköverkosta vähenee.
Tuulivoima korvaa aurinkosähköä pilvisellä säällä ja talvella jolloin
tuulee enemmän. Mutta toistaiseksi tarvitaan myös voimaloita, jotka
olosuhteista riippumatta takaavat sähkön saannin.
Auringon tehoa osoittaa se, että rakenteilla olevan Olkiluoto III:n 13
terawatin tuotto voidaan korvata miljoonalla katoilla olevilla 100
m2:n
aurinkopaneelilla. Onhan Suomessa asuinrakennuksiakin 1,2
miljoonaa. Myös seinät ovat täällä pohjoisessa oivallinen paikka
kerätä aurinkoenergiaa.
Laajamittainen aurinkosähkön, tuulienergian ja maalämmön
tuotanto
vähentää myös biomassan ja vesivoiman tarvetta energian
tuotannossa. Tuottaahan esimerkiksi 100m2 aurinkopaneeleja yhtä
paljon energiaa kuin 1 ha hyväkasvuista metsää. * Näin voitaisiin
jättää luonnontilaan nykyistä suurempi osa vesistöistämme ja
metsistämme.
Mutta puhdas energia ei yksin riitä kestävään kehitykseen jos
syntyvillä säästöillä ja väestönkasvulla lisätään tuotantoa ja siten
vähennetään luonnon elintilaa. Tuottavuuden kasvu tulisikin
ulosmitata paljolti lisääntyvällä vapaa-ajalla.
PS 22.3.15 Noiden miljoonan rakennusten katolla olevan
Näin aurinkosähkön tuotanto voisi lisääntyä vielä
Tuon perusteella ei ole ihme että TS aurinkosähköjutussa
Kotitalouksien ylijäämäsähkön myymistä verkkoon kesällä
--------------------------------------------------------------------
Tässä juttu lyhyempänä ja hieman uudelleen funtsittuna:
Se oli TS Lukijan kolumnini 6.3.15
Aurinko
paistaa melko matalalla Suomessa, mutta vastaavasti pitkät
kesäpäivät, heijastumat lumesta ja kylmyys ovat eduksi
aurinkoenergian tuotannossa. Aurinkopaneelit tuottavatkin Etelä-
Suomessa vuodessa 150 kWh / m2, yhtä paljon kuin Saksassa, jossa 6
% sähköstä on jo aurinkosähköä. Koko maailmassa sen osuus
noussee
2050 jo 25%:iin.
kesäpäivät, heijastumat lumesta ja kylmyys ovat eduksi
aurinkoenergian tuotannossa. Aurinkopaneelit tuottavatkin Etelä-
Suomessa vuodessa 150 kWh / m2, yhtä paljon kuin Saksassa, jossa 6
% sähköstä on jo aurinkosähköä. Koko maailmassa sen osuus
noussee
2050 jo 25%:iin.
Aurinkosähkö on
monien asiantuntijoiden mukaan mukaan jon nyt
kilpailukykyistä tai ainakin 5 vuoden kuluttua. Ja paneelien hinta
laskee nopeasti. Lisäsäästöä syntyy jos ne ovat samalla rakennusten
ulkopinnoitteena.
kilpailukykyistä tai ainakin 5 vuoden kuluttua. Ja paneelien hinta
laskee nopeasti. Lisäsäästöä syntyy jos ne ovat samalla rakennusten
ulkopinnoitteena.
Nyt
kannattaisi jo lopettaa lisäydinvoiman rakentaminen ja
panostaminen turvalliseen aurinkosähköön. Vaikka se olisi hieman
kalliimpaakin nollapäästöt tekevät siitä koko kansantaloudelle
edullista energiaa.
panostaminen turvalliseen aurinkosähköön. Vaikka se olisi hieman
kalliimpaakin nollapäästöt tekevät siitä koko kansantaloudelle
edullista energiaa.
Kaikesta
Suomessa käytetystä sähköstä voisi jo nyt olla 20%
aurinkosähköä jos se siirretään suoraan valtakunnan verkkoon ja
100% jos sähköä voi varastoida. Näin voitaisiin kaikki tarvitsemamme
sähkö tuottaa 0,2 %:lla maamme pinta-alasta.
aurinkosähköä jos se siirretään suoraan valtakunnan verkkoon ja
100% jos sähköä voi varastoida. Näin voitaisiin kaikki tarvitsemamme
sähkö tuottaa 0,2 %:lla maamme pinta-alasta.
Aurinkosähkön tuotanto olisi kilpailukykyistä pientaloissakin jos
ylijäämä voidaan myydä markkinahintaan valtakunnan verkkoon,
kesällä myydään ja talvella ostetaan periaatteella.
Investointikustannukset ovat kuitenkin vielä hieman korkeita.
Esimerkiksi 15 000 kWh vuodessa tuottavat 100 m2 aurinkopaneelit
maksavat asennettuna 25 000 euroa. *
Lisäsäästöä syntyy poistoilman lämmöntalteenotolla sekä
lämmittämällä vesi aurinkokeräimillä, joiden hyötysuhde on 50%
kennoja parempi.
Varastointi onnistunee jo pian keinotekoisella kaasulla. Akutkin
kehittyvät nopeasti. Lämpöä voidaan varastoida vaikka maaperään.
Säästöjä syntyy myös kun riippuvuus sähköverkosta vähenee.
Tuulivoima korvaa aurinkosähköä pilvisellä säällä ja talvella jolloin
tuulee enemmän. Mutta toistaiseksi tarvitaan myös voimaloita, jotka
olosuhteista riippumatta takaavat sähkön saannin.
Auringon tehoa osoittaa se, että rakenteilla olevan Olkiluoto III:n 13
terawatin tuotto voidaan korvata miljoonalla katoilla olevilla 100
m2:n
aurinkopaneelilla. Onhan Suomessa asuinrakennuksiakin 1,2
miljoonaa. Myös seinät ovat täällä pohjoisessa oivallinen paikka
kerätä aurinkoenergiaa.
Laajamittainen aurinkosähkön, tuulienergian ja maalämmön
tuotanto
vähentää myös biomassan ja vesivoiman tarvetta energian
tuotannossa. Tuottaahan esimerkiksi 100m2 aurinkopaneeleja yhtä
paljon energiaa kuin 1 ha hyväkasvuista metsää. * Näin voitaisiin
jättää luonnontilaan nykyistä suurempi osa vesistöistämme ja
metsistämme.
Mutta puhdas energia ei yksin riitä kestävään kehitykseen jos
syntyvillä säästöillä ja väestönkasvulla lisätään tuotantoa ja siten
vähennetään luonnon elintilaa. Tuottavuuden kasvu tulisikin
ulosmitata paljolti lisääntyvällä vapaa-ajalla.
lähteet: Omien laskelmien ja ajatusten lisäksi suuri määrä eri lähteitä
esimerkiksi: Suomen akatemia. Fortum, Finnwind, Sähkötekniikan
professori Jouko Partanen ja Aalto yliopiston teknillisen fysiikan
professori Peter Lund, jotka kaikki pitävät aurinkoenergiaa jo
kilpailukykyisenä jos se liitetään valtakunnan verkkoon.
*
hakusana ” Aurinkoenergia Suomessa”!!!
Aurinkosähkö halvinta
energiaa 5-10v kuluttua: Yle uutiset 15.1.15
PS 22.3.15 Noiden miljoonan rakennusten katolla olevan
paneelin
hinta laskisi varmastikin monella kymmenellä
prosentilla jos ne
tilattaisiin samalla kertaa suurina
yhteisostona ja ostajat itse
huolehtisivat talkoilla niiden
jakelusta.
Näin aurinkosähkön tuotanto voisi lisääntyä vielä
nykyistäkin
paljon nopeammin. Mutta ei tuo 100m2 / 25
000 euroakaan kovin
kalliilta tunnu jos kennot kestävät
vaikka 25 vuotta, siis koko
talon sähköihin kuluisi 1000
euroa vuodessa.
Tuon perusteella ei ole ihme että TS aurinkosähköjutussa
22.3.
sanottiin , että aurinkosähkö lisääntyy
”rakettimaisesti.” Ja yhteisostot lisäisivät vielä sen kasvua
aivan uusin
sfääreihin. Niin pitäisikin onhan ympäristön
tila
huolestuttava.
Kotitalouksien ylijäämäsähkön myymistä verkkoon kesällä
ei tulisi verottaa
kuin siltä osin mikä ylittää talvella
ostetun sähkön määrän.
-
Mutta miten saada hallitusherrat suosimaan
aurinkosähköä ja
lopettamaan lopullisesti vaarallisen
ydinvoiman lisärakentaminen.
Siinäpä kysymys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti