Suojatullit takaisin

SUOJATULLIT TAKAISIN
______________________________

Monia osittain päällikkäisiä kirjoituksiani koska olen kirjoittanut jutut on hieman eri aikoina ja tarkoituksiin vuodesta 2004 lähtien



HEIKOT TYÖELÄMÄN OIKEUDET JA PUUTTEELLINEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄ-DÄNTÖ VÄÄRISTÄVÄT KILPAILUA - ja työpaikat karkaavat sinne missä näitä oikeuksia vähiten kunnioitetaan, mitä pitäisi tehdä?

1) YK: ihmisoikeuksien julistus ja YK:n sosiaalisopimukset edustavat maailman kansojen korkeinta yhteistä tahtoa, jolle mm Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan mielestä kaikkien kaupan sopimustenkin tulisi olla alisteisia, kuitenkin työelämän perusoikeuksia rikotaan WTO:n passiivisella tuella monissa maissa karkeasti mm seuraavissa kohdin :

- ammatillinen järjestäytyminen
-palkka
-työaika
-työolosuhteet
-pakkotyö
-lapsityövoima

2) laiton piraattituotanto, jonka piirissä korostuvat kaikki em. ongelmat, jossa lisäksi tuotteiden laatuvalvonta on erityisen heikkoa ellei aivan olematonta.

3) Ympäristölainsäädäntö on myös puutteellista monissa maissa mikä lisää niiden kilpailukykyä, esim Kioton ilmastosopimus johon mm. USA ei ole liittynyt.

4) Keinotekoisen alhaiset valuuttakurssit, jota käyttää monien asiantuntijoiden mukaan mm Kiina. Osittain myös tästä syystä Kiina imuroi työpaikkoja kehitysmaistakin

5) Suuri joukko monikansallisia firmoja joiden kotipaikka on länsimaissa toimii Kiinassa vieden sieltä runsaasti em. epäreilulla tavalla tuotettuja tuotteita omiin kotimaihinsa rikastuttaen näitä firmoja suunnattomasti mm. omien kotimaidensa työllisyyden kustannuksella. Tämä aiheuttaa valtaeliitin piirissä haluttomuutta korjata siitä syntyneitä ongelmia mm. koska pääomapiirit rahoittavat monien suurten puolueitten vaalikampanjoita.

6) Näitä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä rehdin kaupan sääntöjä eivät monet maat kunnioita usein jopa WTO:n tuella, kieltäähän WTO suojatullien/rangaistustullien käytön mm työelämän oikeuk-sia rikkovia maita vastaan. Tämä laskee kustannuksia ja vääristää siten kilpailua, mitä tehdä? WTO perustelee kantaansa sillä, että nämä oikeudet kehittyvät parhaiten vapaakaupan lisääntyessä ja kaupan kasvaessa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, pikemminkin päinvastoin.

Miten saada aikaan sanktiot työelämän perusoikeuksia rikkovia ja ympäristöstä piittaamattomia maita vastaan. Onhan yleensäkin lainsäädännön toimeenpanossa keskeisellä sijalla sanktiot, jotka painostavat lakien noudattamiseen. -Mitä siitä tulisi jos esimerkiksi kullakin urheilujoukkueella olisi kilpailuissa omat sääntönsä, tämä on kuitenkin WTO-kaupan nykytilanne varsinkin työelä-män oikeuksien ja ympäristöasioiden kohdalla!

7) Jos parlamentaarisin keinoin ei voi saavuttaa tavoitteita voisiko ay-liike vauhdittaa ratkaisuun pääsyä työtaistelutoimin esim. halvemman kustannustason maahan siirretyn tuotantolaitoksen tuotteiden vienti maailmalle voidaan estää laivojen lastinpurkauslakolla.

7) voisivatko ay-liike ja kansalaisjärjestöt yhtyä tällaisiin näkemyksiin, olla yhteistyössä tässä asiassa, ja miten?

Ari Kallio: HEIKOT TYÖELÄMÄN OIKEUDET JA PUUTTEELLINEN YMPÄRISTÖ-
LAINSÄÄDÄNTÖ VÄÄRISTÄVÄT KILPAILUA

Vaikka vapaakaupan lisääminen on maailman vapaakauppajärjestö WTO:n tavoitteena kaikkialla maailmassa, monet maat rakentavat kuitenkin lisää kaupan esteitä tuontitullien, -kiintiöiden ja vientitukien avulla, syynä työllisyys ja teollisuuden säilyttäminen omassa maassa. Neuvottelut kaupan esteiden poistamisesta jumiutuivat paljolti kiistaan maataloustulleista, mutta perimmäisenä syynä ovat koko vapaakaupan ongelmat ja kilpailun vääristymät. Ellei WTO pysty sopimaan kiistojaan on mahdollista että vähitellen siirrytään yhä enemmän bilateraaliseen vapaakauppaan. Sitä osoittaa mm. USA:n Chilen ja Singaporen kanssa viime syksynä solmimat vapaa-kauppasopimukset. Myös alueellisten vapaakauppa-alueiden muodostaminen voi lisääntyä, esi-merkkinä Intian, Thaimaan, Burman, Sri Lankan, Bhutanin ja Nepalin äskettäin solmima vapaakauppa-sopimus. Neuvotteluja USA käy mm. Australian ja Marokon sekä Etelä-Afrikan tul-liunionin kanssa, suunnitteilla on lisäksi joukko muita sopimuksia. Tämä kaikki voi olla vain kor-viketta WTO:lle, mutta kyseessä voi olla myös sen kiistoja heijastava syvempi muutosprosessi. (1)

WTO ei hyväksy työelämän perusoikeuksien käyttöä protektionistiseen tarkoitukseen

Vapaata ammatillista järjestäytymistä ei sallita monissa kehitysmaissa. Ay-aktiiveja uhkaa työstä irtisanominen, väkivaltainen kuolema tai vankila. WTO:n jäsenmaa Kiinassa tavallinen rangaistus ammattiyhdistyksen perustamisyrityksestä on 15 vuotta pakkotyötä! Työntekijöitä kohdellaan monissa kehitysmaissa erittäin huonosti, jopa työhuoneen ulko-ovi voi olla lukittuna, työpäivät usein 12 tuntia ja enemmänkin, työviikko on usein 7 päiväinen, työsuojelusta ei juuri piitata, pal-kat ovat minimaaliset, esim Kiinassa tavallinen palkka on 2-3 dollaria päivässä. Halpaa lapsityö-voimaa käytetään runsaasti. Sosiaali- ja ympäristölainsäädäntöä ei juuri ole tai sitä ei noudateta. (2)

On vaikeaa ymmärtää miksi demokraattiset valtiot, joissa kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu ammatillinen järjestäytyminen, ovat perustaneet WTO:n, joka edellyttää jäseniltään tuon oikeuden kunnioittamista mutta ei käytännössä kuitenkaan sitä vaadi! WTO ei hyväksy työelämän perusoikeuksien käyttöä protektionistiseen tarkoitukseen koska sen mukaan vapaakaupan luoma talouden kasvu edistää parhaiten näiden perusoikeuksien noudattamista. (3) WTO toimii kuitenkin epäjohdonmukaisesti koska se sallii eräissä muissa tilanteissa protektionismin, esimerkiksi EU-maat saivat WTO:lta luvan käyttää rangaistustulleja USA:n terästullien poistamiseksi.

Sanktioiden puuttuminen WTO:n työelämän sääntöjen rikkomuksista on todella outoa, sillä se ve-sittää tehokkaasti työjärjestö ILO:n pyrkimyksiä. Mitä merkitystä on yleensäkään laeilla ja säännöillä jos niiden rikkomisesta ei ole määrätty niiden noudattamiseen painostavia sanktioita?

Työelämän perusoikeuksien määrittämisen WTO on jättänyt ILO:lle, jolle se lupaa kaiken tarpeellisen tuen tämän asian hyväksi tehtävälle työlle. (3) ILO antoikin vuonna 1998 julistuksen työelämän perusoikeuksista, joita ovat mm. yhdistymis- ja sopimusvapaus sekä lapsityövoiman käytön kieltäminen. Julistuksen puolesta äänesti 273 tyhjää äänesti 43, kukaan ei äänestänyt vastaan. Monien tyhjää äänestäneiden kehitysmaiden perusteena oli pelko, että yksimielinen sopiminen johtaisi työelämän oikeuksilla perusteltavaan protektionismiin! (4)

Talouskasvu ei ole lisännyt työelämän oikeuksia WTO:n toivomusten mukaisesti. Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n, (jonka jäseniä SAK, STTK ja Akava ovat) mukaan ammattiyhdistysliikkeen saavutukset ovat uhattuna kaikkialla maailmassa. Myös työelämän oikeuksia loukkaavien maiden määrä on kasvanut viime vuosina. Monissa niistäkin maista, jotka ovat hyväksyneet WTO:n työelämän oikeuksien julistuksen, näitä periaatteita rikotaan karkeasti puhumattakaan maista jotka eivät ole julistusta hyväksyneet. (5)

Tämä osoittaa, että monet hallitukset toimivat ajan hengen mukaisesti lähinnä vain talouselämän etujen ajajina ummistaen silmänsä perustuslakiensa velvoitteilta. WTO:n perustamisesta olisikin tullut päättää kansanäänestyksillä ottaen niissä samalla esille työelämän oikeudet. Näin ammatillisen järjestäytymisoikeuden toteuttaminen olisi varmasti tullut järjestön jäsenyysehdoksi, sillä onhan perusoikeuksilla keskeinen merkitys tavallisille kansalaisille.

Kaupan sopimusten tulisi olla alisteisia YK:n ihmisoikeuksien julistukselle

Hallitukset tuntuvat olevan neuvottomia suuria määriä työpaikkoja imuroivan Kiinan tilanteessa vaatien lähinnä vain omien maidensa kilpailukyvyn parantamista. Tämän johdosta kaikkialla maailmassa on syntynyt suuri joukko kansalaisjärjestöjä vaatimaan ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista vapaakaupassa. Tästä ovat osoituksena myös valtaisat WTO:n toimintaa kritisoivat mielenosoitukset. Suomen kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimenä toimivan Kehitysyhteistyön palve-lukeskuksen (Kepa) vaatimuksena WTO:n uudistamiseksi on kaikkien kaupan sopimusten alis-taminen YK:n ihmisoikeuksien julistukselle sekä YK:n ympäristö- ja sosiaalisen kehityksen so-pimuksille. Niiden tulee olla päätöksentekohierarkiassa ylimpinä koska ne määrittelevät ihmis-ten perusoikeudet ja kestävän kehityksen ehdot. Jos tästä periaatteesta luovutaan, koko demok-raattisen yhteiskunnan perusteet murtuvat! Painoarvoa Kepan näkemyksille antaa, että se edustaa lähes koko kansaa, onhan sen jäseninä yli 200 sosiaali-, ympäristö- kehitysyhteistyö-, poliittista- ja kirkollista järjestöä, esim. Maan ystävät, Metallityöväenliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Attac ja Kirkon ulkomaanapu.

Markkinoiden vapauttaminen on Kepan mielestä ”vaikeuttanut köyhien maiden tilaa ja lisännyt nälkää”. (6) Samankaltainen näkemys on maailmanlaajuisella Maan ystävät -järjestöllä, jonka Suo-men osaston mukaan ”Maailmankaupan vapauttaminen on ollut kehitysmaiden enemmistölle kiel-teistä ja kasvattanut tuloeroja sekä maiden sisällä, että niiden välillä.” (7)

Nykymuotoinen vapaakauppa uhkana demokratialle ja hyvinvointivaltiolle

Nykytilanteen jatkuminen on suurena uhkana kansanvallalle. Vaikka yritysmaailman edustajat il-moittavatkin olevansa demokratian ja ihmisoikeuksien kannattajia, ne ovat käytännössä innok-kaimpia sijoittamaan rahojaan juuri sinne missä työntekijöiden oikeuksia kaikkein räikeimmin lou-kataan, esimerkiksi juuri Kiinaan. Tämä houkuttelee yhä useampia maita rikkomaan työelämän oi-keuksia kilpailukeinona! Kyseessä on selvä kaupan este. Ainoa tehokas keino suojata omaa tuotan-toa ihmisoikeuksia loukkaavia ja ympäristönsuojelusta piittaamattomia maita vastaan on suo-ja/rangaistustullien käyttöönotto Jos näin ei toimita, Suomellakaan ei ole muuta mahdollisuutta kil-pailukeinona kuin veroasteen laskeminen, mikä on samalla vakava uhka hyvinvointiyhteiskunnalle.

Myös monet köyhät kehitysmaat ovat menettäneet suuren joukon työpaikkoja Kiinaan! Kuriosi-teettina mainittakoon, että jo yli puolet Meksikossa myytävistä perinteisistä meksikolaisista sombrerohatuista on valmistettu Kiinassa! Eräs syy tähän lienee Kiinan keinotekoisen alhaisena pidetty valuuttakurssi

Suojatulleja olisi perusteltua käyttää myös niitä vauraita maita vastaan jotka hankkivat kilpailuetua ihmisoikeuksia loukkaamalla, kuten esimerkiksi USA, jossa on erittäin heikko sosiaaliturva. Välin-pitämätöntä asennetta sosiaaliturvaa kohtaan osoittaa jo se, että se ei ole hyväksynyt YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artiklaa 25, mikä määrittelee riittävän toimeentulon ihmisoikeudeksi! –Kilpailukykyään parantaakseen USA ei ole liittynyt myöskään Kioton ilmastosopimukseen.
WTO vapaakauppa syynä tuloerojen kärjistymisen ja köyhyyden lisääntymiseen

Jos vapaakaupan hyötyjä mitataan koko maailman BKT:n kasvuna, se näyttää ehkä onnistuneen tavoitteissaan. Toisenlaisen kuvan asiasta saa jos mittarina käytetään vaikkapa kaupunkien slum-meissa asuvaa miljardia ihmistä ja tuon määrän odotettavissa olevaa kasvua jopa kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Neljäsosa maailman valtioistakin on pudonnut kehityksen kelkasta kurjistuen jatkuvasti. Edes nopean talouskasvun Kiina ei ole pystynyt juuri vähentämään eri-arvoisuutta alueellaan mikä uhkaa jo maan yhtenäisyyttä. (8), (9)

Huolestuttavasta kehityksestä huolimatta toivoa muutoksesta parempaan herättää talouselämän piirissä alkanut keskustelu yritystoiminnan eettisistä säännöistä. Tätä osoittaa mm. se, että torju-vasti ay-liikkeeseen suhtautunut Maailmanpankki on aloittelemassa yhteistyötä sen kanssa. Maail-manpankin työehtosopimusten taloudellisista vaikutuksista tekemän selvityksen mukaan vapaa ammatillinen järjestäytyminen nostaa palkkatasoa varsinkin matalapalkka-aloilla. Työssä käyvien köyhyys vähenee, sosiaalietuudet paranevat ja yritysten voitot pienenevät. Tutkimus osoittaa työelämän oikeuksien keskeisen merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. (10)

Muutosta enteilee sekin, että USA:ssa ay-liikkeen ohella yhä useammat talousasiantuntijat ovat alkaneet epäillä vapaakaupan hyödyllisyyttä maan taloudelle ja työllisyydelle. Näin myös politiikan piirissä. Demokraattien presidenttiehdokas John Kerry on luvannut ettei vahvistaisi presidenttinä uusia kauppasopimuksia, jos sopimuskumppanit eivät sitoudu riittävien työelämä- ja ympäris-töstandardien noudattamiseen, joiden noudattamista hän aikoo vaatia myös jo voimassaolevien sopimusten osalta. Presidentti Bush on taipumassa samaan USA:n ay-liikkeen ja kasvavan Kiinankaupan alijäämän painostamana, luvaten käyttää myös sanktioita tavoitteen saavuttamiseksi. – Jos lupaukset toteutuvat vapaakauppa muuttuu lähivuosina huomattavasti työelämän oikeuksia ja ympäristöarvoja kunnioittavampaan suuntaan. (11)

Ajattelutavan vähittäistä muutosta osoittaa myös EU:n painostustarkoituksessa aloittamat neuvot-telut Valko-Venäjän kanssa tullien korottamisesta perusteena maan huono työelämän oikeuksien tilanne, sekä mm europarlamentaarikko Reino Paasilinnan äskettäinen haastattelu, jossa hän ehdotti, että ”tullit ja ihmisoikeudet voisivat olla EU:n aseita”. Niitä maita vastaan, jotka hankkivat kilpai-luetua huonoilla palkoilla ja työelämän oikeuksien polkemisella määrättäisiin rangaistustullit. (12)
Miksei EU voisi aloittaa asiasta neuvottelut Kiinan kanssa vaikka yhteisvoimin USA:n kanssa?
- Se, että USA on ollut haluton puuttumaan tehokkaasti Kiinan epärehellisiin kilpailukeinoihin saattaa johtua myös siitä, että Kiinassa toimii suuri joukko Yhdysvalloissa päämajaansa pitäviä monikansallisia yhtiöitä, joilla on merkittävä osuus Kiinan USA:han suuntautuvasta viennistä! (13)

Lähteitä:
1) Presidentti George Bushin puhe USA:n sekä Chilen ja Singaporen vapaakauppasopimuksen allekirjoitustilai-< suudessa. George Bushin nettisivu 3.9.2003, Kolmannen maailman puheenvuoro Ylen radio-ohjelmassa 3.2.2004, Turun Sanomat 9.2.2004,
2) VAKL:n vuosiraportti 2002, Palkkatyöläinen 6.11.2001
3) WTO:n julistus työelämän perusoikeuksien osalta 20.12.96 4) ILO:n julistus työelämän perusoikeuksista 1998, KEY Finland, SAK:n, STTK:n ja Akavan Brysselin edustuston nettisivu 24.6.1998
5) Palkkatyöläinen 6.11.2001, VAKL:.n vuosiraportit 2001, 2002, 2003, VAKL:n musta kirja 2002
6) Kepan nettisivun taustatiedotteet 30.10.2001 ja Cancun, elokuu 2003
7) Maan ystävien nettisivu 2.10.2003
8) YK:n kehitysohjelma 2003, 9) FAO:n vuosiraportti 2003
10) Maailmanpankin selvitys ay-liikkeen ja kollektiivisten työehtosopimusten taloudellisista vaikutuksista 2003
11) Demokraattien esivaaliehdokkaiden ja presidenttiehdokas George Bushin nettisivut 3.9.2003,
Richard Mullerin kolumnit: TS 29.2. ja 5.4.2004 12)TS 8.2.2004
13) Pacesetter-lehti, USA:n paperi ja kemiantyöläisten liiton toimitsija Lowell Strader, (Juhani Artto Homepage 26.1.2004)

Heikot työelämän oikeudet vääristävät kilpailua ja luovat kaupan esteitä mm. seuraavista syistä:

Vapaata ammatillista järjestäytymistä ei sallita monissa kehitysmaissa. Ay-aktiiveja uhkaa työstä irtisanominen, väkivaltainen kuolema tai vankila. WTO:n jäsenmaa Kiinassa tavallinen rangaistus ammattiyhdistyksen perustamisyrityksestä on 15 vuotta pakkotyötä! Kolumbiassa on taas vaarallisinta olla ay-aktiivi, siellä tehdään eniten ay-aktiivien murhia koko maailmassa.

- Työntekijöitä kohdellaan monissa kehitysmaissa erittäin huonosti, jopa työhuoneen ulko-ovi on usein lukittuna varsinkin yövuoron aikana, työsuojelusta ei juuri piitata

- työpäivät kehitysmaissa usein 12 tuntia ja enemmänkin, palkat ovat silti minimaaliset. Esim Kiinan lelutehtaissa 250mk/kk (asunto ja ruoka luontaisetuina koska työntekijät jopa 16 tuntisten työpäivien takia ovat usein pakotettuja asumaan työpaikallaan. Kemijärven Salcombin työntekijät korvanneen kiinalaistehtaan palkat olivat eri lähteiden mukaan noin 20-25 Salcombin tasosta.

- työtä tehdään tutkituissa Kiinan lelutehtaissa 7 päivää viikossa, kesälomaa 4-7päivää vuodessa. Monissa muissakin kehitysmaissa tehdään 7 päivän työviikkoa

- Kiinassa työntekijöillä ei usein ole lainkaan oikeutta sairaslomaan näin on ainakin maan lelutehtaissa, joissa tuotetaan 80% maailman leluista! (2)

- Kiinassa on 5miljoonaa pakkotyötä tekevää vankia jotka tekee työtä erittäin huonoissa olosuhteissa pelkästään ruokapalkalla.

- Halpaa lapsityövoimaa käytetään kehitysmaissa runsaasti. Sosiaali- ja ympäristölainsää-däntöä ei juuri ole tai sitä ei noudateta.


Muita syitä Kiinan muiden maiden työpaikkojen imurointiin ja nopeasti kasvavaan vientiin:
Valuutan arvon keinotekoinen alentaminen lisännyt Kiinan vientiä tuntuvasti, tästä Kiinaa syyttää mm USA, jonka kauppataseen alijäämä Kiinan kanssa kasvaa nopeasti
USA on menettänyt globaalin vapaakaupan takia viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 3 miljoonaa työpaikkaa

Miksi se on lähinnä tyynyt kohtaloonsa ryhtymättä mihinkään konkreettisin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi? Vastaus tähän saattaa olla se, että merkittävä osa Kiinan viennistä USA:han tapahtuu USA:laisten Kiinassa toimivien yhtiöiden toimesta!!! Näin väittää Pacesetterlehdessä USA:n paperi ja kemiantyöläisten liiton toimitsija Lowell Strader (Paperiliitto Juhani Artto Homepage 26.1.2004)

Kiina ei vie työpaikkoja vain vauraista länsimaista vaan suurin joukoin myös kehitysmaista!, esim Meksikossa myytävistä perinteisistä meksikolaisista sombrero hatuista yli puolet on valmistettu Kiinassa!

Miksi tämä kaikki on mahdollista?

Koska demokraattiset valtiot, joissa kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu ammatillinen järjestäytyminen, ovat perustaneet WTO:n, joka edellyttää jäseniltään tuon oikeuden kunnioittamista mutta ei käytännössä kuitenkaan sitä vaadi!

WTO ei hyväksy työelämän perusoikeuksien käyttöä protektionistiseen tarkoitukseen koska sen mukaan vapaakaupan luoma talouden kasvu edistää parhaiten näiden perusoikeuksien noudattamista. (3) WTO toimii kuitenkin epäjohdonmukaisesti koska se sallii eräissä muissa tilanteissa protektionismin, esimerkiksi EU-maat saivat WTO:lta luvan käyttää rangaistustulleja USA:n terästullien poistamiseksi.

Sanktioiden puuttuminen WTO:n työelämän sääntöjen rikkomuksista on todella outoa, sillä se vesittää tehokkaasti kansainvälisen työjärjestö ILO:n pyrkimyksiä. Mitä merkitystä on yleensäkään laeilla ja säännöillä jos niiden rikkomisesta ei ole määrätty niiden noudattamiseen painostavia sanktioita?

Työelämän perusoikeuksien määrittämisen WTO on jättänyt ILO:lle, jolle se lupaa kaiken tarpeellisen tuen tämän asian hyväksi tehtävälle työlle. (3) ILO antoikin vuonna 1998 julistuksen työelämän perusoikeuksista, joita ovat mm. yhdistymis- ja sopimusvapaus sekä lapsityövoiman käytön kieltäminen. Julistuksen puolesta äänesti 273 tyhjää äänesti 43, kukaan ei äänestänyt vastaan. Monien tyhjää äänestäneiden kehitysmaiden perusteena oli pelko, että yksimielinen sopiminen johtaisi työelämän oikeuksilla perusteltavaan protektionismiin! (4)

Talouskasvu ei ole lisännyt työelämän oikeuksia WTO:n toivomusten mukaisesti. Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n, (jonka jäseniä SAK, STTK ja Akava ovat) mukaan ammattiyhdistysliikkeen saavutukset ovat uhattuna kaikkialla maailmassa. Myös työelämän oikeuksia loukkaavien maiden määrä on kasvanut viime vuosina. Monissa niistäkin maista, jotka ovat hyväksyneet WTO:n työelämän oikeuksien julistuksen, näitä periaatteita rikotaan karkeasti puhumattakaan maista jotka eivät ole julistusta hyväksyneet. (5)

Tämä osoittaa, että monet hallitukset toimivat ajan hengen mukaisesti lähinnä vain talouselämän etujen ajajina ummistaen silmänsä perustuslakiensa velvoitteilta. WTO:n perustamisesta olisikin tullut päättää kansanäänestyksillä ottaen niissä samalla esille työelämän oikeudet. Näin ammatillisen järjestäytymisoikeuden toteuttaminen olisi varmasti tullut järjestön jäsenyysehdoksi, sillä onhan perusoikeuksilla keskeinen merkitys tavallisille kansalaisille.

Kaupan sopimusten tulisi olla alisteisia YK:n ihmisoikeuksien julistukselle

Hallitukset tuntuvat olevan neuvottomia suuria määriä työpaikkoja imuroivan Kiinan tilanteessa vaatien lähinnä vain omien maidensa kilpailukyvyn parantamista. Tämän johdosta kaikkialla maailmassa on syntynyt suuri joukko kansalaisjärjestöjä vaatimaan ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista vapaakaupassa. Tästä ovat osoituksena myös valtaisat WTO:n toimintaa kritisoivat mielenosoitukset. Suomen kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimenä toimivan Kehitysyhteistyön palve-lukeskuksen (Kepa) vaatimuksena WTO:n uudistamiseksi on kaikkien kaupan sopimusten alis-taminen YK:n ihmisoikeuksien julistukselle sekä YK:n ympäristö- ja sosiaalisen kehityksen so-pimuksille. Niiden tulee olla päätöksentekohierarkiassa ylimpinä koska ne määrittelevät ihmis-ten perusoikeudet ja kestävän kehityksen ehdot. Jos tästä periaatteesta luovutaan, koko demok-raattisen yhteiskunnan perusteet murtuvat! Painoarvoa Kepan näkemyksille antaa, että se edustaa lähes koko kansaa, onhan sen jäseninä yli 200 sosiaali-, ympäristö- kehitysyhteistyö-, poliittista- ja kirkollista järjestöä, esim. Maan ystävät, Metallityöväenliitto, Attac ja Kirkon ulkomaanapu.

Markkinoiden vapauttaminen on Kepan mielestä ”vaikeuttanut köyhien maiden tilaa ja lisännyt nälkää”. (6) Samankaltainen näkemys on maailmanlaajuisella Maan ystävät -järjestöllä, jonka Suo-men osaston mukaan ”Maailmankaupan vapauttaminen on ollut kehitysmaiden enemmistölle kiel-teistä ja kasvattanut tuloeroja sekä maiden sisällä, että niiden välillä.” (7)

Nykymuotoinen vapaakauppa uhkana demokratialle ja hyvinvointivaltiolle

Nykytilanteen jatkuminen on suurena uhkana kansanvallalle. Vaikka yritysmaailman edustajat il-moittavatkin olevansa demokratian ja ihmisoikeuksien kannattajia, ne ovat käytännössä innok-kaimpia sijoittamaan rahojaan juuri sinne missä työntekijöiden oikeuksia kaikkein räikeimmin lou-kataan, esimerkiksi juuri Kiinaan. Tämä houkuttelee yhä useampia maita rikkomaan työelämän oi-keuksia kilpailukeinona! Kyseessä on selvä kaupan este. Ainoa tehokas keino suojata omaa tuotan-toa ihmisoikeuksia loukkaavia ja ympäristönsuojelusta piittaamattomia maita vastaan on suo-ja/rangaistustullien käyttöönotto Jos näin ei toimita, Suomellakaan ei ole muuta mahdollisuutta kil-pailukeinona kuin veroasteen laskeminen, mikä on samalla vakava uhka hyvinvointiyhteiskunnalle.

Suojatulleja on perusteltua käyttää myös niitä vauraita maita vastaan jotka hankkivat kilpailuetua ihmisoikeuksia loukkaamalla, kuten esimerkiksi USA, jossa on erittäin heikko sosiaaliturva. Välin-pitämätöntä asennetta sosiaaliturvaa kohtaan osoittaa jo se, että se ei ole hyväksynyt YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artiklaa 25, mikä määrittelee riittävän toimeentulon ihmisoikeudeksi! –Kilpailukykyään parantaakseen USA ei ole liittynyt myöskään Kioton ilmastosopimukseen.


WTO vapaakauppa syynä tuloerojen kärjistymisen ja köyhyyden lisääntymiseen

Jos vapaakaupan hyötyjä mitataan koko maailman BKT:n kasvuna, se näyttää ehkä onnistuneen tavoitteissaan. Toisenlaisen kuvan asiasta saa jos mittarina käytetään vaikkapa kaupunkien slum-meissa asuvaa miljardia ihmistä ja tuon määrän odotettavissa olevaa kasvua jopa kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Neljäsosa maailman valtioistakin on pudonnut kehityksen kelkasta kurjistuen jatkuvasti. Edes nopean talouskasvun Kiina ei ole pystynyt juuri vähentämään eri-arvoisuutta alueellaan mikä uhkaa jo maan yhtenäisyyttä. (8), (9)

Huolestuttavasta kehityksestä huolimatta toivoa muutoksesta parempaan herättää talouselämän piirissä alkanut keskustelu yritystoiminnan eettisistä säännöistä. Tätä osoittaa mm. se, että torjuvasti ay-liikkeeseen suhtautunut Maailmanpankki on aloittelemassa yhteistyötä sen kanssa. Maailmanpankin ammatillisen järjestäytymisen ja työehtosopimusten taloudellisista vaikutuksista tekemän selvityksen mukaan vapaa ammatillinen järjestäytyminen nostaa palkkatasoa varsinkin matalapalkka-aloilla. Työssä käyvien köyhyys vähenee, sosiaalietuudet paranevat ja yritysten voitot pienenevät. Tutkimus osoittaa työelämän oikeuksien keskeisen merkityksen hyvinvointiyhteis-kunnan rakentamisessa. (10)

Muutosta enteilee sekin, että USA:ssa ay-liikkeen ohella yhä useammat talousasiantuntijat ovat alkaneet epäillä vapaakaupan hyödyllisyyttä maan taloudelle ja työllisyydelle. Näin myös politiikan piirissä. Demokraattien presidenttiehdokas John Kerry on luvannut ettei vahvistaisi presidenttinä uusia kauppasopimuksia, jos sopimuskumppanit eivät sitoudu riittävien työelämä- ja ympäris-töstandardien noudattamiseen, joiden noudattamista hän aikoo vaatia myös jo voimassaolevien sopimusten osalta. Presidentti Bush on taipumassa samaan USA:n ay-liikkeen ja kasvavan Kiinankaupan alijäämän painostamana, luvaten käyttää myös sanktioita tavoitteen saavuttamiseksi. – Jos lupaukset toteutuvat vapaakauppa muuttuu lähivuosina huomattavasti työelämän oikeuksia ja ympäristöarvoja kunnioittavampaan suuntaan. (11)

Ajattelutavan vähittäistä muutosta osoittaa myös EU:n painostustarkoituksessa aloittamat neuvot-telut Valko-Venäjän kanssa tullien korottamisesta perusteena maan huono työelämän oikeuksien tilanne, sekä mm europarlamentaarikko Reino Paasilinnan äskettäinen haastattelu, jossa hän ehdotti, että ”tullit ja ihmisoikeudet voisivat olla EU:n aseita”. Niitä maita vastaan, jotka hankkivat kilpai-luetua huonoilla palkoilla ja työelämän oikeuksien polkemisella määrättäisiin rangaistustullit. (12)
- Miksei EU voisi aloittaa asiasta neuvottelut Kiinan kanssa vaikka yhteisvoimin USA:n kanssa?


Lähteitä:
1) Presidentti George Bushin puhe USA:n sekä Chilen ja Singaporen vapaakauppasopimuksen allekirjoitustilai-suudessa. George Bushin nettisivu 3.9.2003, Kolmannen maailman puheenvuoro Ylen radio-ohjelmassa 3.2.2004, Turun Sanomat 9.2.2004,
2) VAKL:n vuosiraportti 2002, Palkkatyöläinen 6.11.2001, Asia Monitor Resource Centerin (AMRC) ja Hong Kong Christian Industrial Committeen (todennäköisesti vuonna 1998) suorittama salainen 12:sta suuren kiinalaisen lelutehtaan työntekijöiden haastattelututukimus. (julkista avointa tutkimusta ei tehtaiden johto antanut suorittaa) tutkimus löytyy internetistä googlesta hakusanalla ”Kiinan ay-liike” ja siinä kohdasta ”Kiinan teollisuus syynissä”
3) WTO:n julistus työelämän perusoikeuksien osalta 20.12.96
4) ILO:n julistus työelämän perusoikeuksista 1998, KEY Finland, SAK:n, STTK:n ja Akavan Brysselin edustuston nettisivu 24.6.1998
5) Palkkatyöläinen 6.11.2001, VAKL:.n vuosiraportit 2001, 2002, 2003, VAKL:n musta kirja 2002
6) Kepan nettisivun taustatiedotteet 30.10.2001 ja Cancun, elokuu 2003
7) Maan ystävien nettisivu 2.10.2003
8) YK:n kehitysohjelma 2003
9) FAO:n vuosiraportti 2003
10) Maailmanpankin selvitys ay-liikkeen ja kollektiivisten työehtosopimusten taloudellisista vaikutuksista 2003
11) Demokraattien esivaaliehdokkaiden ja presidenttiehdokas George Bushin nettisivut 3.9.2003,
Richard Mullerin kolumnit: TS 29.2. ja 5.4.2004
12) TS 8.2.2004

Ari Kallio arijkallio@gmail.com