Olen 60 vuotias valtioteen maisteri, vasemmanlaidan maailmanparantaja, jonka suurinta huvia on lapsesta asti ollut ympäröivän maailman tarkastelu.
Jo pikku lapsena minua kiinostivat kaikenlaiset ötökät, opetin muurahaisia uimaan (kylläkin huonolla tuloksella) ja talloin niitä Turussa kotitaloni viereisen Tervahovinkadun jalkakäytävän asvaltille suurin joukoin oikein tarkoituksella, oikein hypin niiden päälle, jotta mahdollisimman monta kuolisi, ja aamupäivisin metsästettiin puuseen seinillä olevia sontakärpäsiä, joten minussa lienee vähän myös joukkomurhaajan vikaa.
Myöhemmin asuin Tervahovinkadun päästä alkavalla Valtaojantiellä, jossa Vähäheikkilän koulun kenttä oli mielipaikkojani, siellä potkittiin jalkapalloa, luisteltiin pelattiin jääkiekkoa. Minulla myös kuula, kiekko ja keihäs jota viskeltiin ahkerasti. Kaiken hauskuuden uhkasivat iltaisin pilata suuret hyttysparvet joita välillä intouduin listimään kuoliaaksi.
Jo pikku lapsena minua kiinostivat kaikenlaiset ötökät, opetin muurahaisia uimaan (kylläkin huonolla tuloksella) ja talloin niitä Turussa kotitaloni viereisen Tervahovinkadun jalkakäytävän asvaltille suurin joukoin oikein tarkoituksella, oikein hypin niiden päälle, jotta mahdollisimman monta kuolisi, ja aamupäivisin metsästettiin puuseen seinillä olevia sontakärpäsiä, joten minussa lienee vähän myös joukkomurhaajan vikaa.
Myöhemmin asuin Tervahovinkadun päästä alkavalla Valtaojantiellä, jossa Vähäheikkilän koulun kenttä oli mielipaikkojani, siellä potkittiin jalkapalloa, luisteltiin pelattiin jääkiekkoa. Minulla myös kuula, kiekko ja keihäs jota viskeltiin ahkerasti. Kaiken hauskuuden uhkasivat iltaisin pilata suuret hyttysparvet joita välillä intouduin listimään kuoliaaksi.
Koulussa minua kiinnosti eniten maantieto, luonnontieto ja historia sain niistä hyviä numeroitakin ja vähitellen iän karttuessa mukaan tuli myös kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja aloin opiskella Turun yliopistossa yhteiskuntatieteitä.
Olen vasemman laidan kulkija ja varsinainen toisinajattelija. Myös toisinajattelijoiden joukossa tunnen olevani usein eri mieltä kuin muut: yksinäinen oman tien kulkija, joka ei kunnioita mitään ismejä.
Minäkin kuitenkin uskon johonkin pelkistetysti sen voi ilmaista seuraavasti: uskon samalla sekä markkinoihin, että suunnitelmatalouteen, niitä tarvitaan sopiva annos kumpaakin hyvän ja vastuullisen yhteiskunnan rakennuspuiksi. Hieman pelkistäen: perusturva, energia ja suuryritykset, niihin sopii mielestäni parhaiten yhteiskunnallinen demokraattinen ohjaus.
Suurteollisuudessa osake-enemmistön tulisi olla kunnilla, valtiolla ja osuustoimintaliikkeellä, yksityisomistuksen tulisi jäädä alle puoleen. Yksityinen osake-enemmistö voisi olla johonkin määrättyyn summaan asti, jonka ylittäväosa tulisi aina kunnilta, valtiolta tai osuustoimintaliikkeeltä.
Näin koska mielestäni on vaarallista antaa yksilöille liikaa taloudellista valtaa, joka on myös aina poliittista valtaa. Liian suuri yksityinen yrityspääoma enemmistöasemassa on vaaraksi demokratialle.
Mutta kuten sanoin kannatan suunnitelmalmatalouden ohella myös markkinoita: Kyllä minä ostan polkupyöräni siitä liikkeestä, josta haluamani pyörän saan halvimmalla. Ei ole hyvä asia jos jotain tuotetta tuottaa vain yksi tuottaja, laatu kärsii usein kilpailun puutteessa. Mutta myös liian kova kilpailu, mikä meillä on tällä hetkellä heikentää myös laatua koska moni yrittää epätoivoisesti epärehellisin keinoinkin selvityä kilpailussa.
Liika markkinoiden painotus tuo markkinoille myös liikaa erilaisia tuotteita. Siitä seuraavat pienemmät tuotantomäärät tuotetta kohti lisäävät myös suunnittelukustannuksia ja hävikkiä tuotetta kohti. Se nostaa siten myös elinkustannuksia. Suuri tavarapaljous erilaisia tuotteita houkuttelee kulutushysteriaan. Luonto kärsii tästä jo nyt melkoisesti.
Liika markkinoiden painotus tuo markkinoille myös liikaa erilaisia tuotteita. Siitä seuraavat pienemmät tuotantomäärät tuotetta kohti lisäävät myös suunnittelukustannuksia ja hävikkiä tuotetta kohti. Se nostaa siten myös elinkustannuksia. Suuri tavarapaljous erilaisia tuotteita houkuttelee kulutushysteriaan. Luonto kärsii tästä jo nyt melkoisesti.
Eräiden selvitysten mukaan energian ja raaka-aineiden kulutus tulisi puolittaa, jotta ihmiskunnalla olisi tulevaisuutta. Tämä voisi onnistua mm tehostamalla energian käytön hyötysuhdetta, tehostamalla raaka-aineiden käyttöä ja kierrätystä tuotantoa ei tarvitsisi samassa suhteessa vähentää sekä vähentämällä turhaa kulutusta.
Kulutus vähenisi myös lisäämällä vapaa-aikaa palkankorotusten sijaan. Tämä olisi myös inhimillinen ratkaisu monille tehoyhteiskunnan oravanpyörässä elävälle.
Markkinoita tietysti myös aina tarvitaan mutta aivan erityisesti ihmiselämää ja -kohtaloita ei saa jättää markkinoiden armoille. Yhteiskunnan tulee tarjota kunnon perusturva kaikille jäsenilleen: se on mahdollista vain tulojen uusjaolla, pientämällä reippaasti jo liian suuriksi kasvaneita tuloeroja. Minun ihanneyhteiskunnassani ei ole lainkaan työttömyyttä, jokaisella terveellä aikuisella on velvollisuus tehdä työtä ja yhteiskunnalla viimekädessä velvollisuus tarjota sitä kaikille ja palkalla jolla voi elättää tavallisen kokoinen perhe. Rahoitus tulojen uusjaolla. '
Jos jatkamme nykymalliin tuloerojen kasvaessa jatkuvasti ja köyhimpien Suomessakin reaalisestikin köyhtyessä väkivalta vääjäämättä edelleen lisääntyy ja mm yhä useammin saamme kuulla miten taas joku ravintolailta päättyi ammuskeluun.
Mutta myös rikkaampiem elämä vaikeutuu, he joutuvat turvallisuutensa takaamiseksi yhä useammin elämään eristetyillä alueilla, muureineen ja vartioineen, onko sekään ihmisarvoista elämää kun saa mm pelätä koska taas joku ryöstää lapsen koulu matkalla, jotka nekin täytyy yhä useammin hoitaa vartijan avustuksella.
Peruskysymys tässä kaikessa on, miksi ja mitä varten materialismi on saanut yhteiskunnassa sellaiset mittasuhteet kuin nykyään. Miksi niin kovin moni ihminen tuntuu saavan tyydytyksen vain korkeasta kulutustasosta tuntematta juuri vastuuta muista ihmisistä ja maailmanmenosta. Kunpa osaisin tähän vastata.
Jatkuu seuraavalla kerralla, ja seuraavissa jutuissani, tämä on vasta alkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti