Puheenvuoro kansalle

Julkaistu 10.6.2005 4:00:22
TS/Kirjoittajavieras

Ari Kallio: Puheenvuoro kansalle

Ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät EU:n perustuslain. Vaalitulos oli vastalause koko nykypolitiikalle, johon perustuslaki paljolti perustuu. Halutaan Eurooppaa, jossa sosiaaliturvaa ei jatkuvasti leikata, jossa kaikkea ei kilpailuteta ja yksityistetä ja josta työpaikat eivät karkaa pois. Myös julkista sääntelyä kaivataan lisää.
Vaikka asiantuntijapiireissä uskotaan, ettei paluuta menneisyyteen enää ole, EU on kuitenkin huomattava toimija vapaakaupassa ja voisi halutessaan vaikuttaa sen sääntöjen muuttamiseen sosiaalisempaan suuntaan kansalaisten toiveiden mukaan.
Hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen keskeinen ehto on, että vapaan ay-liikkeen ja lakko-oikeuden kieltäville ja ympäristöstä piittaamattomille maille asetetaan rangaistustullit. Kustannuseroilta suojautumiseen eivät riitä myöskään aina muutaman vuoden siirtymäajat, tarvitaan jopa vuosikymmeniä.
Yhtä välttämätöntä on kotoperäisen työttömyyden nopea poistaminen joka ei ole onnistunut edes talouskasvun avulla koska kyseessä on ensisijaisesti tulonjakokysymys. Työttömyys voidaan poistaa nopeasti tulojen uusjaolla palkkaamalla koko työvoima nykyisellä palkkasummalla. Kustannusvaikutus muutama prosentti nettopalkoista työttömyyden poistumisen lieventäessä verotusta. Keinottelu ja suurten voittojen sekä ympäristöhaittojen lisäverotuksella kohennettaisiin julkisia palveluja.
Tämänkaltaisilla uudistuksilla olisi laajaa kannatusta. Mielipidekyselyjen mukaan enemmistö kansalaisista on valmis taloudellisiin uhrauksiin, jos ne todella käytetään työttömyyden poistamiseen ja julkisten palvelujen parantamiseen. Outoa on se, että tällaisiin vuosien mittaan jatkuvasti toistuviin tutkimustuloksiin eivät vallassaolijat ole juurikaan reagoineet. Muut kuin markkinaehtoiset uudistukset eivät tunnu EU:n eliittiä juuri kiinnostavan, se on sitoutunut talous-liberalismiin oppeihin.
Suurin virhe mitä nyt voidaan tehdä on Ranskan ja Hollannin syrjiminen, ovathan perustuslain vastustajat enemmistönä jo monessa EU:maassa. Parasta olisi että pohdittaisiin ennakkoluulottomasti miten rakentaa uusi talousjärjestelmä äänestyksessä hylätyn tilalle. Missä todellakin on meille luvattu uusi uljas Eurooppa, jonka piti EU:n yhdentymisen avulla tuottaa hyvinvointia kaikille?
Järkevää tässä tilanteessa ei ole myöskään kansanäänestysten peruuttaminen kun pelätään että kansa voi äänestää väärin! Ehkäpä Suomessakin annettiin asia eduskunnan päätettäväksi juuri siksi.
Demokratiassa valta kuuluu kansalle, jonka tulisi aina viime kädessä määrätä kehityksen suunta. Vain sen ääntä kuulemalla voidaan nyt välttää kriisin syveneminen, jopa koko EU:n hajoaminen. Hyvänä ohjenuorana tässä olisi Ranskan vallankumouksen tunnuslause, kestävän yhteiskunnan paras määritelmä: liberte, egalite, fraternite.

Kirjoittaja on turkulainen valtiotieteen maisteri.