Julkaistu 23.4.2008 2:31:46
Vielä 1918 taustoista
Täydennän vielä 1917-18 tapahtumia käsitellyttä kirjoitustani 15.4. Vuonna 1917 elintarviketilanteen heikentyessä Suomessa valtio ryhtyi viljan pakko-ottoihin. Jauhojen ja leivän myyntiä alettiin säännöstellä ja kesäkuussa koko maassa otettiin käyttöön leipä- ja jauhokortit, leipäannos 200 grammaa päivässä, jota sitäkään ei voitu kaikkialla tarjota. Syynä huonon sadon lisäksi oli sodasta johtuvat toimitusvaikeudet. Mustasta pörssistä sai lisää mutta siihen tavallisella kansalla ei juuri ollut varaa. Monissa kaupungeissa olikin ruokamellakoita. Säännöstely Suomessa loppui vasta 1919 kun maahan sodan loputtua saatiin enemmän viljaa ulkomailta.
Punaisten syyllistäminen väärän ideologian kannattajina sotaan on kohtuutonta. Kommunismin syntyminen on aina seurausta suurista tuloeroista, nälästä ja kurjuudesta, johon ei ole saatu korjausta rauhanomaisin keinoin, joten Marxin lupaus ”kaikille tarpeidensa mukaan” alkaa innostaa.
Huonompinakin aikoina on mahdollista puuttua tulonjakoon, onhan aina niitä joilla on ylimääräistä jaettavaa. Vallassaolijat kuitenkin liian usein ummistavat silmänsä epäkohdilta. Demokratiakin, joka sinänsä on paras järjestelmä salliessaan yksilönvapauden, voi kuitenkin menettää oikeutuksensa kansalaisten mielissä jos se muuttuu vain mekaaniseksi enemmistövallaksi ilman yhteisvastuuta. Tämä on syytä pitää mielessä nykyäänkin.
Myös Venäjän tsaari Nikolai II oli osasyyllinen vallankumousoppien leviämiseen koska ei halunnut luopua yksinvallastaan ja suostunut perustuslailliseen monarkiaan. Hän oli hajottanut jo monta duumaa mielivaltaisesti milloin mistäkin syystä. Duuman mitta täyttyi maaliskuussa 1917 kun hän jälleen (ties kuinka monennen kerran) ilmoitti sen demokratiaa vaativalle lähetystölle, että ei luovu vallasta.
Alkoi vallankumous. Se olisi voitu varmaan välttää jos Nikolai II olisi jo rauhan aikana ymmärtänyt ettei teollistuvaa, kehittyvää yhteiskuntaa voi johtaa yksinvaltias. Mutta hän uskoikin saaneensa valtansa itse jumalalta. Tuosta kahden aikakauden törmäyksestä sai alkunsa kehitys, joka johti myös Suomen sisällissotaan.
Ari Kallio
Julkaistu 23.4.2008 2:31:46 Turun Sanomat
Lipposen ja Iisan historian tulkinnoista
Pekka Iisa arvosteli (TS 8.4.) Paavo Lipposen historian hallintaa. Käytetäänkö ilmaisua vapaus- kansalais- vai sisällissota on yhdentekevää, olihan se oikeastaan punaistenkin näkökulmasta vapaussotaa kun haluttiin päästä eroon nälästä ja kurjuudesta.
Lipponen on oikeassa, että Suomen työväestön ja torpparien tilanne oli 1900-luvun alussa melko huono. Allekirjoittaneenkin isoäiti söi Mellilässä usein pettuleipää ja torppariperheen kolmella lapsella oli vain yhdet kengät, joilla käytiin vuorotellen kiertokoulua. Talvella oltiin enimmäkseen sisällä, koska lapsille ei ollut varaa hankkia talvivaatteita. Saman tarinan olen kuullut monen vanhan ihmisen suusta.
Kun 1917 syksyllä työväestö ryösti eräänä yönä Turun kaupat syyksi sanottiin muun muassa ruoan ja kenkien hankkiminen lapsille. Sisällissodan aloittamisen pitäminen ”heikon johdon” erehdyksenä on jälkiviisastelua. Punaiset kuitenkin uskoivat aloittaessaan sisällissodan Leninin antamiin lupauksiin Venäjän armeijan tuesta, ja olihan Stalinkin käynyt syksyllä 1917 puhumassa Helsingissä Sdp:n puoluekokouksessa innostaen vallankumoukseen. Se olisi ehkä onnistunut jos Venäjä ei olisi hävinnyt sotaa Saksaa vastaan ja joutunut rauhansopimuksessa luopumaan punaisen Suomen tukemisesta.
1917-18 tapahtumiin oli syynä myös maailmansodasta aiheutuva sekasorto ja katovuosi. Mutta Suomen sisällissota olisi varmaan voitu välttää jos olisi löytynyt enemmän halukkuutta tuloeroja tasaaviin uudistuksiin. Maareformi (Lex Kallio), jolla torppareille ja maattomille jaettiin omaa maata, tapahtui hieman jälkijunassa vuonna 1922 kun pelättiin uutta kapinaa. Jos asiasta olisi voitu sopia aikaisemmin sisällissota olisi voitu varmaankin välttää.
Jos punaiset olisivat voittaneet sodan Suomen itsenäisyys olisi ilmeisesti menetetty. Samoin olisi käynyt jos Saksa olisi voittanut I maailmansodan. Saatiinhan saksalaisjoukkojen tuki ehdolla, että Saksa saa vaikutusvaltaa Suomen ulkopolitiikassa ja saksalaisyritykset vapaat toimioikeudet Suomessa.
Kaikkiaan pienen maan maan vaihtoehdot ovat aina vähissä suursodan aikana. Suomen säilyminen tuolloin itsenäisenä oli vain hyvää tuuria. Suomen kunniaksi on kuitenkin mainittava että se säilytti edes jonkinlaisen demokratian äärivasemmiston ollessa kielletty. Olihan sotien välisenä aikana suurin osa Euroopan maita enemmän tai vähemmän diktatuuriin taipuvaisia.
Ari Kallio
Julkaistu 15.4.2008 2:33:07
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti