Ari Kallio: Järjetöntä väkivaltaa
Klenkka, klenkka, klenkka... kaikui usein oikein kuorossa koulun pihalla vuosikymmeniä sitten. Hermostuneena kiusattu lonkkavikainen luokkatoverini iski veistotunnilla puukolla selkään yhtä kiusaajaansa. Onneksi mitään vakavampaa vammaa ei syntynyt.
Esimerkki osoittaa että poikkeavien kiusaaminen voi saada aikaan todella vakavia seurauksia. Jokaisen tulee antaa olla sellainen kuin on vaikka kyseessä olisi itse tietoisesti valittu erilaisuus. Torjumalla poikkeavat yksilöt torjumme helposti myös yhteiskunnan tasolla kehitykselle tärkeän kriittisen ja uutta luovan ajattelun. Valitettavasti Suomen kouluissakin panostetaan lähinnä kaavamaisiin opintosuorituksiin ihmisenä kasvamisen sijasta mikä on ainoa tie yhteiskunnan kestävään kehitykseen.
Kiusaajana voi olla yhteiskuntakin, johon viittaavat mm Jokelan surmatöiden tekijän nettipalsta. Lisääntyviä suorituspaineita on niin koulussa kuin työelämässä. Myös lisääntyvät pätkätyöt, toimeentulovaikeudet ja ympäristön saastuminen huolestuttavat monia. Toivottomuuden kasvua osoittaa huumaavien aineiden käytön jatkuva lisääntyminen. Mikään ei oikeuta tappamaan toisia, mutta epätoivo voi saada surullisia seuraamuksia. Kaikenlainen järjetön ilkivalta ja omaisuuden tuhoaminen lisääntyy muutenkin kuten Ruotsissa, jossa viime vuonna sytytettiin viisisataa koulupaloa.
Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita. Lehdistä saa usein lukea miten joku on taas tapettu, käyttäen myös tarpeettoman paljon väkivaltaa: tökitään uhri täyteen reikiä, katkotaan sormet, sidotaan puuhun kuolemaan tai tehdään rituaalimurha vaikka samurai-miekalla ja lopuksi uhri paloitellaan.
Vakavista väkivaltarikoksista saa usein vain muutaman vuoden tuomion. Moni vaatiikin jo pidempiä rangaistuksia. Suljetuissa oloissa ne lisäävät kuitenkin stressiä aiheuttaen usein pysyvän ärsykekynnyksen laskun mikä tekee rangaistuista entistä vaarallisempia.
Seuraamuksia on perusteltua silti pidentää, mutta avolaitoksissa jossa jokaisella tulisi olla työtä ja oma asunto, jossa saisi elää itsenäisesti. Näin aktiivisuus ja elämänhallinta lisääntyy. Paikaksi sopisi onnistuneen Norjan kokeilun mukaisesti saari, josta on vaikeaa karata. Vaikka valvontakustannukset kasvavat, säästöä syntyy uusintarikollisuuden vähetessä.
Vaikka tehty rikos voi olla puistattava sen tekijälläkin on tunteet. Eräs vankilapappi kertoi ettei pitkän uransa aikana ole tavannut ainuttakaan murhamiestä, joka ei olisi katunut tekoaan. Tässä on myös kasvun ja ”parantumisen” mahdollisuus.
Vanhempien vastuuta ei voi koskaan liikaa korostaa, mutta valitettavasti monet ovat eksyksissä tässä rahan yhteiskunnassa joko luomassa vain uraa tai syrjäytyneenä. Yleisimpiä rikosten syitä onkin köyhyydestä johtuva syrjäytyminen mikä vain lisääntyy nykyisellä talouspolitiikalla.
Yhteiskunnan tila on huolestuttava. Homo est homini lupus - ihminen on ihmiselle susi, totesi roomalaiskirjailija 2000 vuotta sitten. Onko oikeastaan mikään muuttunut kuin tekniikka ympärillämme?
Kirjoittaja on turkulainen valtiotieteen maisteri.
(TS kirjoittajavieras, 15.12.2007)
PS 19.4.12 Tämä kirjoitukseni tuntuu nyt jopa vielä ajankohtaisemmalta kuin viisi vuotta sitten kun sen kirjoitin. Se on edelleen suositumpia blogikirjoituksiani. Lähes viikoittain on taas joku perheen isä tai äiti täällä Suomessa tappanut koko perheensä. Ja Norjassa on menossa oikeudenkäynti joukkomurhaaja Anders Breivikiä vastaan.
Näihin kaikkiin tekojen erilaisuudesta huolimatta löytyy myös ehkä yhteinen nimittäjä, ihmisen yksinäisyys omien ongelmiensa kanssa. Jos Breivikiä olisi kuunneltu ja annettu tilaa riittävästi lehdissä esittää miksi hän haluaa vähentää maahanmuuttoa pieneen osaan nykyisestä hän olisi varmaankin pystynyt kanavoimaan sanomisensa rakentavammalla tavalla ilman väkivaltaa.
Breivik uskoo että nykytahdilla maa islamisoituu ja että norjalainen kulttuuri jää vähitellen vähemmistöön omassa maassaan. Tämä aiheuttaa hänelle ja monelle muullekin suurta huolta. Miksi tätä huolta ei lainkaan käsitelty oikeudessa, ikään kuin tuollaista uhkaa ei lainkaan olisi. Ainakin olisi pitänyt tilastoilla ja ennusteilla pyrkiä osoittamaan ettei sellaista uhkaa ole, jos yleensä sen ennustaminen on edes mahdollista.
Tai sitten sanotaan, että islam voikin tulla nykymenolla maassa enemmistöksi, mutta ei se meitä haittaa koska haluamme rakentaa monikulttuurisen maan. Mutta toisenlaisille ajatuksille tulisi siitäkin huolimatta antaa aina riittävästi tilaa kuten demokratiassa tulisi aina tehdä.
Näin ei tehty vaan häntä syytettiin tylysti äärioikeistolaiseksi kiihkoilijaksi, se on todella loukkaavaa. Hänellä oli kuitenkin nationalistina huoli rakkaan isänmaansa kansallisesta tulevaisuudesta.
Juuri tämä tyly torjunta lienee tehnyt hänestä epätoivoisen joukkomurhaajan, joka yritti herättää ihmisiä suurella mediatapahtumalla joukkomurhalla.
Mikään ei tietysti oikeuta tappamiseen, mutta pitkäaikainen epätoivoisuus ja ympäristön jyrkkä torjunta aiheuttaa usein surullisia seuraamuksia.
Pitkäaikaisesta kanssaihmisten ja yhteiskunnan torjunnasta on usein kyse myös tavallisemmissa veritöissä. Jokseenkin kaikissa yhteiskunnissa vaaditaan yksilöiltä melko samankaltaista käyttäytymistä, erilaisuus enemmän tai vähemmän torjutaan.
On kielellisiä, etnisiä, sukupuolisia, ideologisia tai vain poikkeavasta ulkomuodosta ja sairauksista johtuvia vähemmistöjä jne
Olemme kaikki jotenkin erilaisia, joku tietysti aina muita enemmän. Ketään ei kuitenkaan saisi jättää yksin. Mutta yhteiskunnassa jossa suurin osa ihmisistä itseluottamuksen puutteessa pyrkii elämään kuten muutkin, erilaisuudesta saattaa muodostua melkoinen taakka. Kun on riittävän erilainen ei saa edes työtä. Erilaisuus saattaakin johtaa syrjäytymiseen ja syvään köyhyyteen. Ongelmiensa kanssa yksin painivilla yksilöillä on myös tavallista suurempi riski joko sairastua tai ajautua rikosten teille.
Järjetöntä väkivaltaa, mikä lisääntyy koko ajan, voitaisiin todellakin tehokkaasti vähentää rakentamalla tulojen uusjaolla (siihen ei tarvita edes talouskasvua) yhteiskunta jossa kaikilla on työtä ja toimeentuloa.
Työssä olevien kohdalla paras keino vähentää järjettömiä väkivaltarikoksia olisi työpaineiden vähentäminen: hidastetaan usein jo aivan liian kovaa työtahtia ja vähennetään jo liian kovaa kilpailua markkinoilla.
Tulos tai ulos ajattelu luo liikaa paineita monille työssä olijoille. Tämä yhteiskunta kilpailuttaa jäseniään lähes hengiltä. Eikä yhä useampi enää jaksa mukana sen oravanpyörässä. Ei ole ihme, että huumaavien aineiden ja lääkkeidenkin väärin käyttö lisääntyy jatkuvasti. Ne taas osaltaan ovat syynä moniin erityisesti väkivaltarikoksiin.
Me tarvitsisimme aina vain kiihtyvän taloudellisen kilpailun sijaan enemmän ihmisten, yritysten ja yhteisöjen välistä yhteistyötä. Tarvitsisimme toisenlaisen inhimillisemmän yhteiskuntajärjestelmän.
Mutta kyse ei ole yksin siitä, me tarvitsisimme myös vähemmän materiaalisen elämäntavan, jossa rahan ansaitseminen ei olisi yhtä korostetussa asemassa kuin nykyään, jossa meillä ihmisillä olisi enemmän aikaa ja vapaa-aikaa rentoutua, harrastaa ja olla toistemme kanssa.
PS 27.4.12
17-vuotiaan tytön tappoi puukolla Suomessa muutama päivä sitten mielisairauden takia avohoidossa ollut 40-vuotias mies. Jouduttuaan kiinni hän sanoi syyksi sen, että hän halusi päästä vankimielisairaalaan. Hän sanoi myös valinneensa uhrinsa vastaantulijoista satunnaisesti.
Tässä taas yksi uusi tapaus järjetöntä väkivaltaa joka tuntuu lisääntyvän jatkuvasti. Ennen oli suuri määrä ihmisiä mielisairaaloissa, mutta suurin osa noista sairaaloista lakkautettiin koska eristämistä pidettiin ihmisoikeuksia loukkaavana, mutta myös koska ideologisena valintana julkisia palveluja haluttiin ajaa alas. Luvattiin tilalle avohoitoa, mutta koska sekin on kallista avohoitopotilaat saavatkin paljolti vain valohoitoa kaduilla ja silloin tällöin lääkäriajan reseptien uusimista ja lääkityksen muuttamista varten. Ja seuraukset näemme järjettömän väkivallan lisääntymisenä.
Tässä on kyse myös syrjäytymisestä ja tuloerojen suuresta kasvusta. Vaikka keskimääräinen elintaso nousee jatkuvasti ihmisiä syrjäytyy yhä enemmän. Työttömiä on lähes 300 000 ja samalla sosiaalietuuksia heikennetään, jotta hyvin toimeentulevalla enemmistöllä menisi taloudellisesti vielä paremmin. Työttömyys on perimmältään tulonjakoasia, joka voitaisiin hoitaa pois jakamalla tulot siten, että kaikille riittää palkkarahoja. Näin ei kuitenkaan itsekkyydestä johtuen tehdä. Tässä eräs syy ihmisten sekoamiseen. Ilman työtä ja sen tuomia ihmissuhteita ja usein myös ilman riittävää toimeentuloa on suuri riskitekijä kaikenlaisen poikkeavuuden syntymiseen.
Totta kai myös hyvässä taloudellisessa asemassa olevat sekoavat ja tekevät järjetöntä väkivaltaa, mutta syrjäytyminen on suhteellisesti suurin riskitekijä.
Kovat työpaineet ovat myös lisääntyneet. Sen ohella materialistinen elämäntapa vaatii yhä enemmän rahaa. Moni velkaantuu halutessaan aina vain enemmän kaikkea. Tämä yhdistelmä selittää monia perhetragedioita aiheuttaessaan melkoista stressiä.
Automaation piti vapauttaa meidät työn orjuudesta, mutta näköjään toisin kävi. Automaatio mahdollistaisi työajan lyhentämisen mutta sitä aletaankin taas vähitellen pidentää globalisaation paineissa. Kiinan 12 tuntiset työpäivät ja työelämän oikeuksien puuttuminen yhdessä luovat paineita meilläkin pidentää työaikaa ja heikentää työelämän oikeuksia. WTO:ta pitäisikin muuttaa sellaiseksi että vapaakauppaa saisivat käydä vain maat, jotka kunnioittavat työelämän oikeuksia. Tuollaisia pyrkimyksiä ei poliittisella eliitillä valitettavasti ole länsimaissa koska se on niellyt taloudellisen liberalismin karvoineen päivineen. (katso plokikirjoitukseni "Suojatullit takaisin")
Jos työaikaa hieman lyhennettäisiin ja usein liian kovaa työtahtia hidastettaisiin, kaikille taattaisiin solidaarisella palkka- ja tulopolitiikalla työpaikka palkalla jolla tulee vähintään kohtuullisesti toimeen aivan varmasti kaikenlainen järjetön väkivalta vähenisi huomattavasti.
Kaikki järjetön väkivalta ei tietystikään liity toimeentuloon tai kariutuneisiin ihmissuhteisiin. Paljon siitä aiheutuu myös siitä että erilaisuutta on kovin monen vaikeaa hyväksyä. Se voi johtua kuten tämä plokikirjoitus alkaa: Klenkka, klenkka, klenkka... fyysisestä tai psyykkisestä poikkeavuudesta, joko synnynnäisestä tai itsevalitusta sellaisesta. Koulukiusattuja ovat olleet myös monet koulusurmien tekijät.
Kouluissa tulisikin ottaa suorastaan oppiaineeksi erilaisuus ja poikkeavuus, että sitä opittaisiin verrattomasti nykyistä paremmin sietämään. Olkoon kysymys sitten pukeutumisesta, harrastuksista, erilaisista aatteista, seksuaalisesta poikkeavuudesta, kielestä, ihonväristä tai uskonnoista.
Tämä ei tarkoita sitä, että maahanmuuttoa tulisi lisätä vaan vähentää pieneen osaan nykyisestä, jotta kaikki tänne tulevat voisivat saada työtä, onhan Suomessa lähes 300 000 työtöntä. Maahanmuuttajanuorista on syrjäytyneitä suhteellisesti viisi kertaa enemmän kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajien työttömyyskin on kolme kertaa suurempaa kuin kantaväestön.
Jos tähän asiaan ei puututa nopeasti alkaa ehkä lähivuosina Suomessakin ääri-islamistien pommit räjähdellä. Tähän ei yksin kotouttamisen tehostaminen auta vaan tarvitaan todellakin myös maahanmuuton rajua vähentämistä. Meillä on riittävästi työvoimaa kunhan vain työllistämme jokaisen, se vaatii varsinkin pitkäaikaistyöttömiä syrjivien asenteiden muuttamista.
Tässä ryhmässä on myös paljon nuoria niin kantaväestöä kuin maahanmuuttajataustaisia, jotka lopullisesti syrjäytyessään tulevat muodostamaan suuren uhkan yhteiskunnalle. Tältä taholta voi odottaa mitä tahansa järjettömiä tekoja. Me voimme yhdessä sen estää antamalla kaikille näille nuorille työtä palkalla, jolla voi elää ja elättää myös perheen. Se onnistuu tulojen uusajolla eli solidaarisella palkka- ja tulopolitiikalla.
Vaikka maahanmuutto supistettaisiin pieneen osaan nykyisestä (tämä ei tarkoita vihamielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan) jokaista ihmistä joka tässä maassa asuu tulee kuitenkin kohdella yhdenvertaisesti ja ennakkoluulottomasti.
Suuri riski järjettömään väkivaltaan ovat myös entiset vangit, joita ei juuri kukaan tunnu haluavan töihin tai huolivan vuokralaiseksi. Kerran rosvo aina rosvo ajatus tuntuu olevan monilla mielessä ja yhdestä linnareissusta saa monien mielessä elinkautisen tuomion epäillyttävänä kansalaisena, jolle ei anneta sijaa kunnon kansalaisten joukossa. Kun työtä ei löydy eikä asuntoa jää monille ainoaksi mahdollisuudeksi rikokset. Ja epätoivoisena voi syntyä todella rumaa jälkeä.
On kyse sitten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömästä, vangista, transvestiitista tai muslimista hänellä tulisi olla yhtäläinen oikeus kuin muillakin saada työtä ja hyvää kohtelua sellaisena kuin hän on työhistoriaan, rikosrekisteriin, vaateparteen, uskontoon ja ihonväriin katsomatta.
Jos ja kun tällaisen yhteiskunnan pystymme joskus rakentamaan kaikenlaiset psyykkiset häiriöt ja järjetön väkivalta vähenisivät pieneen osaan nykyisestä. Se olisi varmasti verrattomasti turvallisempi paikka elää kuin tämä nykyinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti