Voitettujen puolustaja

TS/Kirjoittajavieras: Voitettujen puolustaja
Ari Kallio

Kohukirjoituksen punavankien huonosta kohtelusta tehnyt Hjalmar Linder oli sekoitus humanistia ja ylellistä elämää viettävää kartanonherraa. Asuessaan nuorena Pietarissa hän velkaantui uhkapeleissä, josta syntyi hänelle elinikäinen ongelma. Hänestä tuli kuitenkin Suomen rikkain mies.

Liikemiehenä hän oli kova ja luonteeltaan äkkipikainen kohdellen alaisiaan joskus huonostikin jos häntä ei toteltu. Samalla tuo kärpännahkatakissaan autolla ajellut mies oli uudistushenkinen humanisti. Hän tarjosi työväelleen 8-tuntisen työpäivän, ilmaislääkkeet ja -hoidon sekä palkan sairasloma-ajalta. Tämä kaikki ennen kuin laki sitä vaati. Hän rakennutti myös hyvät asunnot työntekijöille.

Linder pakeni sisällissotaa Ruotsiin peläten, että hänet voidaan tappaa, olihan hänellä valtaisa omaisuus, maatakin 60 000 hehtaaria. Monelle kartanonherralle ja heidän omaisuudelleen kävikin huonosti. Linderin omaisuuteen ei kuitenkaan koskettu koska häntä arvostettiin.
l
Jos työnantajat olisivat yleensä toimineet kuten Linder, ja työoloja olisi ajoissa kohennettu työväen perusteltujen vaatimusten mukaisesti, olisi Suomi saanut kehittyä rauhassa itsenäisyyden alkuvuotensa.

Yrittäjäpiireissä työväelle liian avokätisenä pidettyä Linderiä vieroksuttiin. Hänen menestyksensä kuitenkin osoitti, että hyvät työolosuhteet ovat yritykselle voimavara mikä sopisi esimerkiksi nykyaikaankin.

 Suuri kauhistus oli hänen vierailunsa vankileirillä ja niiden olojen jyrkkä arvostelu, häntä alettiin suorastaan vihata. Masentuneena hän myi pois omaisuutensa Suomessa ja siirtyi Ruotsiin, jossa hän epäonnistuneissa kaupoissa menetti lähes koko omaisuutensa. Hän siirtyi Algerian huvilalleen miettimään elämäänsä ja teki Ranskan matkalla itsemurhan 59-vuotiaana vuonna 1921.
l
Linder oli uudistaja myös tekniikan alalla, mitä osoittaa muun muassa se, että hän rakennutti Lohjan tehtaalleen 11 kilometriä pitkän Suomen ensimmäisen sähkörautatien 1907. Hän hankki eräiden arvioiden mukaan Suomen ensimmäisen auton 1898. Hänellä oli muun muassa legendaarinen Rolls Royce Silver Ghost. Hän omisti peräti 85 metriä pitkän huvijahdin, matkusteli paljon sekä järjesti ylellisiä juhlia ja metsästysretkiä. Hän jätti jälkensä myös taidemaailmaan lahjoittaen Helsingin yliopistolle taideprofessuurin ja Suomen taideyhdistykselle taideteoksia joiden joukossa oli Rembrandteja ja Reynoldseja.

Voidaan myös väittää, että Linderin humanismi oli vain peiteltyä realismia. Hän halusi lopettaa vankileirit saadakseen takaisin työvoimansa. Kuten eräs sahanomistaja, joka sai pelastettua osan työntekijöistään viime hetkellä kunnan punikkien ollessa jo järven jäällä teloitusplutoonan edessä, sovittiin, että ammutaan vain joka kymmenes. Kuka työt tekisi, jos kaikki ammutaan hän tokaisi!

Oli miten oli; Linder, joka ensimmäisen maailmansodan aikana rikastui melkoisesti keinotteluillaan kykeni näkemään myös yhteiskunnan nurjan puolen. Hän oli esimerkillinen kansalainen joka nousi rohkeasti puolustamaan voitettujen ihmisarvoa. Siitä historia tulee hänet muistamaan.

Kirjoittaja on turkulainen valtiotieteen maisteri.
Julkaistu 28.6.2008 2:30:51