Telluksen pelastusoppia

Pariisin ilmastokokous päätti rajoittaa ilmaston lämpenemisen 

1,5-2 asteeseen. Toivottavasti sopimusta myös noudatetaan.  

Toivossa on  ainakin toistaiseksi hyvä elää.

Suomen ilmasto on lämmennyt 150 vuodessa yli kaksi astetta ja 

ennustetaan lämpenevän 2100 mennessä vielä  4-10 astetta 

riippuen 

miten tehokkaisiin toimiin sen estämiseksi ryhdytään. Jos 

maapallon lämpötila nousee 2 astetta, niin pohjoisilla 

leveysasteilla se nousee kaksi kertaa enemmän kuten Suomessa.

Tämä tarkoittaa eteläisimmässä Suomessa Tanskan, jopa Etelä-

Ranskan ilmastoa. Se voisi tuntua mukavalta. Huolestuttavaa on 

kuitenkin meriveden nousuennusteen 0.5 - 3 m yläraja.

 

Mutta niinkin voi olla jos  tuo lämpökausi toteutuu, niin sen 

jatkuttua muutaman miespolven, ei ehkä enää halutakaan luopua 

pitkistä kesistä ja leudoista talvista.

 

Syynä voi olla myös se, että ilmaston muuttuessa rajusti 

 huomattavan paljon ennen kuivat alueet saavat runsaasti sateita ja 

päinvastoin, maatalouden luonnonvaraisten eläimien ja kasvien ja 

monen muun asian sopeuttaminen (voi tulla myös sukupuuttoon 

kuolemisia) taas entiseen ilmastoomme voi tulla myös hyvin kalliiksi.

 

Kun vesi on noussut ehkä korkealle siihenkin ja sen aiheuttamiin 

suuriin kustannuksiin on jo totuttu. Jos vesi taas alkaa vaikka 

metrikaupalla laskea pitää esim. satamalaitureja laskea ja satamia 

siirtää jopa kilometrikaupalla ulommas jne, joten voi olla niinkin, 

että halutaan säilyttää ilmasto johon on jo totuttu. Toisaalta 

tiheästi asutuilla alueilla rannikoilla lisämaan saanti mereltä on 

kyllä mieluisaa.

Parasta olisikin jo ennalta estää kovin suuri ilmaston 

lämpeneminen

Toisaalta jos me ihmiset olemme yksin tai suurelta osin syyllisiä 

ilmaston lämpenemiseen, ja vaikka emme ehkä olisikaan vaan 

lähinnä aurinko ja sen lämpötilan vaihtelut, nyt on parasta kaiken 

varalta vähentää nopeasti päästöjä. Samalla vähenevät CO2:n 

ohella myös monet muut ympäristölle ja ihmisille hyvinkin 

haitalliset aineet.

Moni sitä juhliva tuntuu kuitenkin unohtaneen, että ihmiskunta ei 

vielä tällä pelastu. Suurena uhkana on myös väestönkasvusta 

johtuva luonnon moninaisuuden väheneminen.

Metsät vähenevät. Uhkana on erityisesti maailman keuhkojen  

sademetsien häviäminen , niitä muutetaan vauhdilla viljelysmaiksi  

lisääntyvän ihmiskunnan ruokkimiseksi. Tämä on huolestuttavaa 

myös siksi, että sademetsissä on 70 % maailman kaikista 

eliölajeista. Esimerkiksi 25 % nisäkkäistä on vaarassa kuolla 

sukupuuttoon jos nykymeno jatkuu.

Mutta jo yhden hyönteislajin, mehiläisten kuoleminen 

sukupuuttoon voi aiheuttaa ekokatastrofin vähentäessään 

ruoantuotantoa 30%. Syynä niiden joukkokuolemiin lienee 

tehomaatalous ja torjunta-aineet. Esimerkiksi tehotuotannon 

silmänkantamattomiin ulottuvat saman viljelyskasvin 

monokulttuurit voivat olla tähän osasyyllisiä.

 

Suuria ongelmia enteilee myös monin paikoin liikakäytöstä 

johtuva pohjaveden lasku sekä viljelysmaita tuhoava eroosio. Tässäkin usein syynä liian suuri väestöntiheys.

 

Väestön kasvua voidaan kuitenkin vähentää nopeasti jos sitä 

todella yritetään. Esimerkiksi Bangladeshissa syntyy enää naista 

kohti 2.4 lasta kun siellä vielä 1977 syntyi 6.6, Kiinassakin enää 

1.6, vähemmän kuin Suomessa. Koko maailmassa syntyy keskimäärin 2,7 lasta naista kohti.

YK ennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on jo 11 

miljardia ihmistä.

Toivottomin alue on Afrikka, jonka väestön ennustetaan 

nelinkertaistuvan vuoteen 2100 mennessä! Myös Lähi-Idässä 

syntyy paljon lapsia. Tässä myös yksi syy 

turvapaikanhakijavyöryyn.

 

Ilmastosopimusta tehtäessä olisi samalla pitänyt puuttua myös 

väestönkasvuun: luku ja -kirjoitustaitoa kaikille, koulutustason 

nostaminen yleensäkin ja nopeasti vähentää tunnetusti 

lapsimäärää.

 

Ja kansaneläkejärjestelmä  maailman kaikkiin maihin, vaikka 

kehitysapua lisäämällä. Onhan tunnettua että lapsia tehdään 

paljon 

myös siksi, että vanhemmat varmistavat näin vanhuuden 

turvaansa.

 

Valitettavasti Suomenkin väestö kasvaa. Ennuste vuodelle 2050 on 

6.1 miljoonaa, syynä paljolti maahanmuutto, jolla tavoitellaan  

myös talouskasvua. Väestönkasvua ei tulisi kuitenkaan juuri 

missään enää sallia.

Vauraissa maissa pitäisi myös talouskasvu nollata, vain köyhissä 

maissa se on perusteltua sallia.

 

Kasvun nollaaminen tukee kestävää kehitystä jos samalla 

kehitetään teknologiaa parempien hyötysuhteiden 

saavuttamiseksi. 

Samalla tulee luopua kertakäyttökulttuurista ja pidentää 

huomattavasti tuotteiden kestoikää. Se synnyttää runsaasti 

erilaisia 

tuotekorjaamoja ja uusia työpaikkoja. Tätä kehitystä tukisi 

korjausten suuret verokevennykset. Suomessa voitaisiin poistaa esimerkiksi arvonlisävero.

Vauraissa maissa tulisi kieltää energian kulutuksen ja moottoriliikenteen kasvu. 

Näin tekniikan kehittyminen ja hyötysuhteiden vähittäinen paraneminen vähentäisi vähitellen päästöjä.

Rakennusten minimi-iäksi voitaisiin määrätä vaikka 100 vuotta.  

Niitä hyvin huoltamalla voi ikää helposti tästäkin vielä pidentää.

Raaka-aineiden tuotekehitys kohti ohuempia, halvempia, lujempia 

ja kauemmin kestäviä materiaaleja vähentää raaka-aineiden 

kulutusta. Näin estyy myös monien raaka-aineiden uhkaava 

loppuminen.

Näin saataisiin ilmaston lämpeneminen kokonaankin 

pysähtymään, jos ihmisten toiminta sen aiheuttaa.

Tämän kaiken seurauksena tavallisen ihmisen elämä vauraissa 

maissa jatkuisi kuten ennenkin. Kulutus ei nousisi mutta ei 

laskisikaan. Kenenkään ryhtyä kasvissyöjäksi tai 

syömään 

hyönteisiä, ellei niin halua ja lentääkin saisi yhtä paljon kuin 

nykyään, mutta kaiken kulutuksen määrä jäädyttäisiin

keskimäärin X:ksi.

 

Edellä mainitulla tavalla toimien, vaatimaton talouskasvu voinee 

taas joskus olla kestävällä pohjalla. Jo 1% vuosittaisella 

talouskasvulla vaurastumme 2.7 kertaisesti sadassa vuodessa.  Kun 

tarkemmin ajattelee, sekin on jo järjettömän paljon. Vähempikin riittäisi.

Mutta miksi kulutusta pitäisi lisätä, onhan 

suurimmalla osalla jo 

kaikkea riittävästi. Tasataan tuloeroja, poistetaan työttömyys ja 

köyhyys mikä on tulojakoasia ja lisätään vapaa-aikaa, se on 

parasta elämisen tason nousua.

 

-Ei siis nosteta  palkkoja vaan ulosmitataan tuottavuuden kasvu lisääntyvänä vapaa-aikana. Hyvänä 

apuna tässä on myös lisääntyvä automaatio. Jos työaikaa ei vastaavasti lyhennetä tuotanto lisääntyy 

kuormittaen ympäristöä päästöillään ja vieden yhä  enemmän tilaa luonnolta.