Vaikka
menetimme Petsamon, Suomen raja on edelleen lähellä Jäämerta,
lähimmillään vain 11 km Norjan Neiden vuonon perukasta ja
Kirkkoniemen
satamakin on vain 38 km rajasta.
Suomen
hallitus ymmärsi jo vuonna 1939
Jäämeri radan tarpeellisuuden,
mutta sota ja Petsamon menetys
esti rakennustöiden aloittamisen.
Jäämeren
merkitys talouselämälle lisääntyy jatkuvasti ilmaston
lämmetessä,
6500 km pitkästä Koillisväylästä tulleekin
vähitellen tärkeä meriväylä
Aasian ja Euroopan välille.
Myös sen öljy- ja kaasuesiintymien
hyödyntäminen lisääntyy.
Vuonna 2013 Koillisväylän läpi ajoon sai luvan
jo 600 alusta.
Viime
vuosikymmenien aikana jäät ovat ohentuneet kolmesta metristä alle
kahden. Vuodesta 1978 vuoteen 2013 arktisen jään minimilaajuus on
vähentynyt 8:sta 5 milj. km2:iin. Koillisväylää voikin käyttää
kaupalliseen
merenkulkuun jo kesäkuusta joulukuuhun. Matka sujuu
jopa ilman
jäänmurtaja apua. Suomessa onkin kehitteillä tätä
varten
uusia
laivanrunkomalleja,
potkurityyppejä ja vahvempaa terästä.
Aikaa
kuluu Suomen Kemistä Suezin kautta Kiinan Sanghaihin 40 päivää,
mutta Kirkkoniemeltä Koillisväylää vain runsaat 20. Matka
sitä pitkin
onkin
lähes puolet lyhyempi. Kilometrilukuja
löytyi
Hampurin - Sanghain väliltä,
koillisväylää 12833 km ja Suezin kautta 21168 km
Jäämeren
radan suosituin linjausvaihtoehto on 1,5-2 miljardin hintaiseksi
arvioitu 500 km pituinen Rovaniemi – Kirkkoniemi. Radasta olisi
suurta
hyötyä merenkululle, laivarakennus-,
kaivos-, puunjalostus- ja
metalliteollisuudelle sekä
matkailulle, ja aivan erityisesti Lapin
työllisyydelle ja
asuttuna pysymiselle.
Jotta
Jäämeren läheisyyden hyöty maksimoituisi kannattaisi radan
varrella
lisätä teollisuutta nostamalla mm alueen kaivos-
ja puunjalostusteollisuuden
jalostusastetta. Mutta radasta on hyötyä
Etelä-Suomea myöten. Jos
jäämerirata
yhdistetään Baltian rataverkkoon siitä hyötyy huomattavasti
Keski-Eurooppakin. Jäämeri vähentää
Suomen osalta
myös jäänmurto
kustannuksia.
Rata
olisi perusteltua rakentaa kriisiaikojen huoltovarmuudenkin
takia,
onhan Tanskan salmet helppoa sulkea laivaliikenteeltä. Niin
tapahtui mm
viime sotien aikaan, jolloin Liinahamarin satama
Petsamossa toimi Suomen
henkireikänä maailman merille.
Jos
Jäämeri
rata rakennetaan ja kun yhteyksiä Baltiasta Keski-Eurooppaan
lyhentävä ja nopeuttava Rail Baltica toteutuu saadaan helposti
alle
20 tunnin
20 tunnin
yhteys Saksasta asti Jäämerelle. Tämä
toteutuisi
Rail
Balticaan
suunnitellulla 200 km keskinopeudella ja jos Suomeen
saataisiin
nopeudeksi vaikkapa
150km h. Uusi nopea yhteys
lisäisi kilpailukykyämme ja ulkomaisia
investointeja Suomeen.
Nopeammat
yhteydet lisäisivät myös Suomen
matkailua Keski-Euroopasta.
Jäämeri on varmasti monen mielestä
hyvin eksoottinen matkan pää.
Matka-aika
lyhenisi edelleen jos Suomenlahden alle rakennettaisiin
rautatietunneli. Se olisi hyvä tehdä mahdollisimman pian, sillä
kilpailijamme Ruotsi, jolla on jo siltayhteys Tanskaan
suunnittelee
salmen
alitustakin. -Hanke on kallis, ehkä 10 mrd, mutta
voitaneen paljolti
kustantaa käyttäjämaksuilla.
Koska
Jäämeren rata hyödyttää koko yhteiskuntaa sen rakentamiseen
olisi
perusteltua ottaa valtion lainaa vaikka velka onkin
kasvussa. Sen
kustannuksiin osallistuisivat varmasti valtion ohella
ratavarren kunnat,
elinkeinoelämä, Norja ja EU.
Suomen
eläkerahastot voisivat ehkä lainata
suuriakin summia tai osallistua projektiin radan osaomistajana.
Euroopan
alueiden komitean suomalaisjäsen Ilpo Haalisto esitti Turun
Sanomissa 20.10.15 moottoritien rakentamista Turusta Oulun kautta
uutena
linjauksena Kirkkoniemeen, ei kasitien pohjalle. Samalla
voitaisiin rakentaa
moottoritien viereen myös junaratavalmius hän
esitti.
Haaliston
mukaan kokonaiskustannus olisi noin 10 miljardia.
Kustannuksiin
osallistuisivat hänen mukaan myös tienvarren kunnat.
Haalisto maalailee samalla
Suomelle laivatelakkaa ja kauppalaivastoa
Kirkkoniemeen ja uskoo,
että erityisesti Lapin kaivokset tarvitsivat
rautatietä Jäämerelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti