keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Jäämeren rata lisäisi Suomen kilpailukykyä



Vaikka menetimme Petsamon, Suomen raja on edelleen lähellä Jäämerta, 

lähimmillään vain 11 km Norjan Neiden vuonon perukasta ja 

Kirkkoniemen 

satamakin on vain 38 km rajasta.


Suomen hallitus ymmärsi jo vuonna 1939 Jäämeri radan tarpeellisuuden, 

mutta sota ja Petsamon menetys esti rakennustöiden aloittamisen.


Jäämeren merkitys talouselämälle lisääntyy jatkuvasti ilmaston lämmetessä, 

6500 km pitkästä Koillisväylästä tulleekin vähitellen tärkeä meriväylä 

Aasian ja Euroopan välille. Myös sen öljy- ja kaasuesiintymien 

hyödyntäminen lisääntyy. Vuonna 2013 Koillisväylän läpi ajoon sai luvan 

jo 600 alusta.


Viime vuosikymmenien aikana jäät ovat ohentuneet kolmesta metristä alle 

kahden. Vuodesta 1978 vuoteen 2013 arktisen jään minimilaajuus on 

vähentynyt 8:sta 5 milj. km2:iin. Koillisväylää voikin käyttää kaupalliseen 

merenkulkuun jo kesäkuusta joulukuuhun. Matka sujuu jopa ilman 

jäänmurtaja apua. Suomessa onkin kehitteillä tätä varten uusia 

laivanrunkomalleja, potkurityyppejä ja vahvempaa terästä.


Aikaa kuluu Suomen Kemistä Suezin kautta Kiinan Sanghaihin 40 päivää, 

mutta Kirkkoniemeltä Koillisväylää vain runsaat 20. Matka sitä pitkin 

onkin 

lähes puolet lyhyempi. Kilometrilukuja löytyi Hampurin - Sanghain väliltä, 

koillisväylää 12833 km ja Suezin kautta 21168 km


Jäämeren radan suosituin linjausvaihtoehto on 1,5-2 miljardin hintaiseksi 

arvioitu 500 km pituinen Rovaniemi – Kirkkoniemi. Radasta olisi suurta 

hyötyä merenkululle, laivarakennus-, kaivos-, puunjalostus- ja 

metalliteollisuudelle sekä matkailulle, ja aivan erityisesti Lapin 

työllisyydelle ja asuttuna pysymiselle.


Jotta Jäämeren läheisyyden hyöty maksimoituisi kannattaisi radan varrella 

lisätä teollisuutta nostamalla mm alueen kaivos- ja puunjalostusteollisuuden 

jalostusastetta. Mutta radasta on hyötyä Etelä-Suomea myöten. Jos 

jäämerirata yhdistetään Baltian rataverkkoon siitä hyötyy huomattavasti 

Keski-Eurooppakin. Jäämeri vähentää Suomen osalta myös jäänmurto 

kustannuksia.


Rata olisi perusteltua rakentaa kriisiaikojen huoltovarmuudenkin takia, 

onhan Tanskan salmet helppoa sulkea laivaliikenteeltä. Niin tapahtui mm 

viime sotien aikaan, jolloin Liinahamarin satama Petsamossa toimi Suomen 

henkireikänä maailman merille.

 
Jos Jäämeri rata rakennetaan ja kun yhteyksiä Baltiasta Keski-Eurooppaan 

lyhentävä ja nopeuttava Rail Baltica toteutuu saadaan helposti alle 

20 tunnin 

yhteys Saksasta asti Jäämerelle. Tämä toteutuisi Rail Balticaan 

suunnitellulla 200 km keskinopeudella ja jos Suomeen saataisiin 

nopeudeksi vaikkapa 

150km h. Uusi nopea yhteys lisäisi kilpailukykyämme ja ulkomaisia 

investointeja Suomeen.

Nopeammat yhteydet lisäisivät myös Suomen matkailua Keski-Euroopasta. 

Jäämeri on varmasti monen mielestä hyvin eksoottinen matkan pää.


Matka-aika lyhenisi edelleen jos Suomenlahden alle rakennettaisiin 

rautatietunneli. Se olisi hyvä tehdä mahdollisimman pian, sillä 

kilpailijamme Ruotsi, jolla on jo siltayhteys Tanskaan suunnittelee salmen 

alitustakin. -Hanke on kallis, ehkä 10 mrd, mutta voitaneen paljolti 

kustantaa käyttäjämaksuilla.


Koska Jäämeren rata hyödyttää koko yhteiskuntaa sen rakentamiseen olisi 

perusteltua ottaa valtion lainaa vaikka velka onkin kasvussa. Sen 

kustannuksiin osallistuisivat varmasti valtion ohella ratavarren kunnat,  

elinkeinoelämä, Norja ja EU.  Suomen eläkerahastot voisivat ehkä lainata 

suuriakin summia  tai osallistua projektiin  radan osaomistajana.

Euroopan alueiden komitean suomalaisjäsen Ilpo Haalisto esitti Turun 

Sanomissa 20.10.15 moottoritien rakentamista Turusta Oulun kautta uutena 

linjauksena Kirkkoniemeen, ei kasitien pohjalle. Samalla voitaisiin rakentaa 

moottoritien viereen myös junaratavalmius hän esitti.


Haaliston mukaan kokonaiskustannus olisi noin 10 miljardia. 

Kustannuksiin 

osallistuisivat hänen mukaan myös tienvarren kunnat.

Haalisto maalailee samalla Suomelle laivatelakkaa ja kauppalaivastoa 

Kirkkoniemeen ja uskoo, että erityisesti Lapin kaivokset tarvitsivat 

rautatietä  Jäämerelle.

Ei kommentteja: