Posti
perustettiin Suomeen vuonna 1638. Enimmillään
posteja oli
Suomessa
4700 vuonna 1970. Nyt niiden määrää on
päätetty vähentää 2018 mennessä
koko maassa 21:een.
Varsinais-Suomen ainoaksi postimyymäläksi jää
Turun
Eerikinkadun posti. Tässäkin uudistuksessa suositaan Helsinkiä
jonne jää 6
oikeaa postia. Asiamiesposteja on 1500, mutta
niitäkin on monien mielestä
liian harvassa.
Postimyymälöiden
vähentämistä perustellaan kirjeiden
vähenemisellä, samalla
kuitenkin pakettiposti lisääntyy nettikaupan
lisääntymisen
mukana.
Postin
alasajo alkoi 1990 kun se muutettiin valtion keskusvirastosta
liikelaitokseksi, sen jälkeen osakeyhtiöksi ja Oyj:ksi.
Tässä lienee
laajemmissa puitteissa kyse myös pyrkimyksestä
lähes kaiken julkisen
palvelun yksityistämiseen koska sitä
pidetään tehottomana.
Postin
nimikin muutettiin Itellaksi. Nimi oli epäsuosittu eihän siitä
tunnista
postia postiksi.
Nimenmuutoksen
tarkoitus lieneekin ollut valmistella
yksityistämistä. Lopulta
järki voitti ja alkuperäinen nimi palautettiin.
Yksityistämistä
valmisteltaessa myös monien muiden valtion laitosten
nimiä
muutettiin siten ettei niiden toimialaa nimestä tunnistanut.
Esimerkiksi
entinen TVH muuttui lopulta Destiaksi ja myytiin viime
vuonna
suomalaiselle sijoitusyhtiö Ahlström
Capitalille. Ja ulkomaille
myynti
lienee seuraavana vuorossa. Alkuaan TVH piti kunnossa mm
valtakunnan tiestöä omakustannushintaan koko kansan hyväksi, nyt
liikenneväylien ylläpidosta yksityinen firma saa voittoa. Ei ole
kovin
viisasta valtiotalouden kannalta. Jo vanha sanalasku sanoo,
ettei lypsävää
lehmää kannata myydä pois.
Tässä
kaikessa on unohdettu, että julkisen sektorin perustehtävän
tulisi olla
tuottaa ilmaiseksi subventoituna
tai ilman voittoa hyviä palveluja
kaikille
maksukyvystä ja asuinpaikasta riippumatta. Markkinoita
toki tarvitaan,
mutta kestävä yhteiskunta tarvitsee aina
selkärangakseen julkiset palvelut.
Erityisen
tärkeää julkisen sektorin olisi tuottaa peruspalveluja ja
kaikkea
perustarpeisiin liittyvää, niissä eivät markkinat toimi
parhaalla
mahdollisella
tavalla. So mitä enemmän kyse on jostain
muusta sitä paremmin se sopii
yksityisille firmoille.
Kun palveluja yksityistetään,
maksullistetaan ja markkinahinnoitetaan
yhteiskunnan vastuu
kansalaisista aina vääjäämättä vähenee. Nykyään
vallalla
olevan talousliberalismin
perustajan Margaret Thatcherin kuuluisa lausahdus: ”Yhteiskuntaa
ei ole, on
vain markkinat” sopiikin hyvin tähän päivään.
Myös
Postin nykymenoon sopii unohtaa entiset yhteiskunnalliset
velvoitteet. Postipalvelut heikkenevätkin jatkuvasti. Ennen posti
tuli kotiin
postiluukusta, sitten portinpieleen ja nyttemmin usein
kauemmas
kadunvarteen. -Lopulta sen ehkä saa noutaa itse
postista entisen Poste
Restanten tapaan ellei halua erikseen maksaa
postinkantajan palveluista!
Nykykehityksellä
kaukana ei liene sekään aika, että postin hinta lasketaan
kilometritaksalla. Tämä osaltaan auttaisi tyhjentämään
syrjäseudut
asukkaista. Tämä kehitys
lienee nykyään ainakin passiivisesti valtiovallan
hyväksymää.
Pakkaantuuhan vähitellen suuri osa suomalaista Helsingin
seudulle.
Näissä loputtomissa
uudistuksissa häviää myös paljon työpaikkoja kuten
nyt
300
Postin YT-neuvotteluissa. Yksi keskeinen syy
postin alasajossa lieneekin voiton
maksimointi. Omistajan pitää
saada parempaa tuottoa.
Palveluja
pitää tietysti aina järkeistää. Postin uudistusten
vastustuksessa on
kuitenkin kyse myös siitä, että ihmiset
haluavat yhteiskunnassa yleensäkin
olevan jotain pysyviä
instituutioita. Että kaikki ei olisi loputonta
kilpailutusta ja
muutosten suoranaista vyörytystä mikä tuntuu olevan
suorastaan
itsetarkoitus. Se loisi yhteiskuntaan turvallisuutta ja jatkuvuuden
tunnetta. - Loputon markkinoittaminen johtaakin ajan mittaan
umpikujaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti