Onko ehdotetussa työajan pidentämisessä mitään järkeä

Työaika on vaihdellut vuosituhansien aikana huomattavasti. Keräilijä-

metsästäjät työskentelivät normaalisti vain 3-4 tuntia päivässä, ja 

vapaa-aikaa riitti paljon erilaisiin peleihin ja leikkeihin, mutta eläminen 

luonnon armoilla oli paljon epävarmempaa kuin nykyään. Eikä nälkä 

kuolemakaan ollut harvinaista.

Tänä aikana tietämättömyydestä ja alkeellisuudesta huolimatta kaikilla oli 

arvo sinänsä ihmisenä ei vain tuotantokoneena kuten nyt talousliberalismin 

aikana.

Ihmisarvo ei perustunut pelkästään markkina-arvoon työmarkkinoilla vaan 

saatu saalis jaettiin usein tasan jokaisen perheen pääluvun mukaan , ei sen 

mukaan kenen perheessä on esimerkiksi paras metsästäjä. Poikkeavia 

yksilöitä voitiin tietämättömyydestä johtuen kuitenkin kohdella 

äärimmäisen julmasti. Mutta koska yhteisö, kun mm automaatiota ei ollut 

vielä keksitty, tarvitsi jokaisen työpanosta, jokainen sai myös tuntea 

kuuluvansa johonkin, olevansa tarpeellinen yhteisön jäsen.

Tässä keskeisen tärkeä syy jakaa tulot ja/tai työaika siten että kaikille riittää 

töitä. Sen nykyajan yhteiskunta on täysin unohtanut! -Ihminen ei elä 

pelkästään leivästä

Peltoviljelyyn siirryttäessäkin työtä riitti työpäivät pitenivät kuitenkin jopa 

auringon noususta laskuun asti, mutta pimeään vuodeaikaan oli paljon 

vapaata koska hyvää valaistusta ei ollut. Päreen valossa työskentely oli 

hankalaa.

Mutta enteitä tulevasta suuresta muutoksesta saatiin aistia kun Ruotsin 

kuningas Kustaa III lyhensi ns ”Hyödyn aikana” Joulun neljä vapaapäivää 

vain kahteen vuonna 1774 . Perusteena oli palveluväen liika laiskottelu 

pyhien aikaan.

 

Hyödyn aikakausi 1700 luvulla noin oli paljolti samaa kuin nyt 

talousliberalismi, eli kaikkea ajateltiin lähinnä vain taloudellisen hyödyn 

näkökulmasta. Erona kuitenkin oli se, että silloin haluttiin maksimoida 

vientiä ja tuontikielloin ja rajoituksin minimoida tuontia.

Palvelusväestäkin haluttiin ottaa kaikki mahdollinen irti, vapaa-aika oli 

muka vain laiskottelua ei virkistäytymistä varten. Aivan kuten moni 

työnantaja nykyään tuntuu ajattelevan. Vähän kärjistäen että ihmisen tärkein 

tehtävä on toimia tuotantokoneena.

Mutta teollistumisen alkuajat olivat ehkä pahinta ihmisyyden riistoa, 

työpäivät olivat usein14-16 tuntia päivässä ja työolosuhteet usein 

hirvittävän huonoja ja palkat usein minimaalisia Mutta lukutaidon 

yleistyessä työväki alkoi vaatia työajan lyhentämistä, Suomessakin alettiin 

1800 luvun lopulla lakkoilemalla vaatia työajan lyhentämistä silloisesta 

usein 12 tunnista. Rakennustyöväellä oli muistaakseni 1898 lakko, jolla 

vaadittiin 11 tunnin työpäivää.

Tuon ajan ihanteellisuus herättää suorastaan kateutta. Silloin oltiin valmiit 

paljon suurempiin uhrauksiin tavoitteiden saavuttamiseksi kuin nykyään. 

Lukekaapa vaikka noiden lakkokenraaleiden tekstejä. Nyt juostaan 

pääasiassa vain tarjousten perässä ja matkustellaan. Ja kauhistellaan 

maailman menoa, jolle ei uskota olevan enää vaihtoehtoa. Kyllä on mutta 

ihmiset ovat suurella joukolla korvanneet ajattelun kuluttamisella.

Kun 1980-luvulla siirryttiin pekkaspäivineen 37,5 tunnin työviikkoon , niin silloin oli vielä jäljellä ihanteellisuutta. Alettiin ehdotella 6 tunnin työpäivään siirtymistä mm työttömyyden vähentämiseksi ja olihan monien mielestä 8 tunnin työpäivä hieman liian raskas.

Oikeastaan työaika on nyt paljon pidempi kuin ennen sotia, jolloin naiset 

olivat kotona hoitamassa lapsia ja miehet töissä 48 tuntia viikossa. -Tämä 

selittää osaksi liian pientä syntyvyyttä. Ei jää riittävästi aikaa lastenhoitoon. 

Pienten lasten vanhempien työaikaa pitäisikin lyhentää maksajina erityisesti 

ne joilla ei ole alaikäisiä lapsia.

 

Automaatio vähentää ihmistyön tarvetta. Työnantajat vaativat kuitenkin työajan 

pidentämistä kilpailukykymme parantamiseksi. Sipiläkin ehdotti työajan pidennystä pekkaspäivät 

poistamalla, mutta työntekijäpuoli torjui ehdotuksen, ja yli puolet suomalaisista vastustaa sitä.

Syy automaation lisäämiseen on kalliin ihmistyön vähentäminen, 

pääseminen eroon vaarallisista ja raskaista töistä sekä ihmisten elämän 

helpottaminen lyhentämällä työaikaa.

 

Työajan pidentämispyrkimysten syynä on kehitysmaiden epärehti kilpailu 

työelämän loukkauksineen. Siihen pitäisi puuttua WTO:ssa. (kts mm 

plokirjoitukseni ”Suojatullit takaisin”)

Olisi järjetöntä siirtää historian kelloa taaksepäin pidentämällä työaikaa. On 

hyvä muistaa, että vähän yli 100 vuotta sitten Suomessakin teollistumisen 

alkuvaiheissa oli 12 tunnin työaika yleinen.

Erityisen järjetöntä on pidentää työaikaa runsaan työttömyyden aikana. 

Pitäisi työllistää työttömiä. Rahat siihen saataisiin laskemalla palkkoja ja 

muita tuloja. Työttömyyskorvausten rahoitus velkarahalla tulisi kieltää 

lailla.

 

Työajan lyhentämistä puoltavia tutkimustuloksia löytyy paljon: 

Työntekijän 

väsymys ja virheet lisääntyvät jo 5-6 tehokkaan työtunnin jälkeen. Työajan 

ylittäessä 40 tuntia viikossa työtapaturmat ja sairastelu lisääntyvät. Työ 

sujuu parhaiten kun jokaista työtuntia kohti on vartin tauko. 10 minuutin 

torkutkin työaikana nostavat vireystilaa.

 

Eräissä työajan lyhennys kokeiluissa on havaittu että työajan lyhentäminen 

8:sta 6:teen tuntiin ei vähennä juuri lainkaan tuotantoa.

 

Suuri osa työntekijöistä valittaa että kiireet ja stressi työssä ovat viime 

vuosina lisääntyneet. Kyse on myös siitä jaksetaanko tehdä työtä eläkeikään 

asti. Tämäkin puoltaa työajan vähittäistä lyhentämistä.

Koneistuminen ja automaatio on vähentänyt huimasti ihmistyön tarvetta. 

1900-luvun aikana työn tuottavuus lisääntyi Suomessa 14 kertaiseksi 

*. Siis 

yhdessä työtunnissa saadaan aikaan 14 kertaa enemmän tavaraa ja 

palveluita. 

Automaation edetessä kiihtyvällä vauhdilla työttömyys ei poistu edes 

nopealla talouskasvulla ellei työaikaa lyhennetä.

 

Mutta jos työllistetään kaikki työttömät nykyisellä palkkasummalla niin 

kiire työpaikoilla vähenee, työn laatu paranee ja jää enemmän aikaa 

tuotekehittelyynkin. -Näin voimme ajan mittaan lisätäkin pekkaspäiviä.

Tosiasiassa automaation eteneminen lopettaa lähivuosikymmeninä 

kokonaan monet teollisuuden ammatit. Niistä voidaan tietysti siirtää väkeä 

palveluihin. Mutta työajan lyhentämien vaikka jo ehdotettuun kuuteen 

tuntiin päivässä on kyllä perusteltua jo ihmisten hyvinvoinnin takia.

 (kts plokikirjoitukseni: ”Automaatio etenee työvoimapulaa ei tule”)

On todellakin hämmästyttävää, ettei asiasta käydä lainkaan julkista 

keskustelua. Mutta erityisesti kehitysmaissa jossa työpäivät voivat olla 12 

tuntisia pitäisi kiireesti lyhentää ja paljon työaikaa.

Tämän estää timantinkova kilpailu markkinoilla, jossa työelämän 

oikeuksilla ei ole valitettavasti juuri mitään painoarvoa Kiitos WTO:n jossa 

työelämän rikkomuksia ei sanktioida mitenkään!

Työaikaa pitää todella alkaa vähitellen lyhentämään kehittyneissä maissa ja 

kehitysmaissa nopeasti useimmilla tunneilla ja vastaavasti vähentää 

työttömyyttä ja kustantaa se em tavalla, sekä vähentää järjetöntä kiirettä 

kaikkialla. Siitä pitäisi tehdä kansainvälinen sopimus. Muuten ihmiset 

kilpailevat itsensä ennenaikaiseen hautaan kaikkialla maailmassa.

Tämä järjettömän kovan yhä kiihtyvän kilpailun seuraus nopea tuotannon 

kasvu voi merkitä lopulta ekokatastrofin muodossa ehkä koko ihmiskunnan 

tuhoa. -Nyt on yhdestoista hetki hidastaa vauhtia. Lyhennetään kaikkien 

työaikaa ja kaikkialla maailmassa.

Vaikka taloudellinen elintaso hiukan laskisikin elämästä tulee enemmän 

elämisen arvoista. Mennään vaikka pyöräretkelle, ongelle , koukkimaan 

puutarhaan, luetaan mukava kirja tai vietetään hauska ilta ystävien seurassa. 

Se ei välttämättä maksa mitään. Mutta on lopulta paljon mukavampaa kuin 

loputon puurtaminen töissä, jotta saisimme hankittua yhä enemmän 

kaikenlaista roinaa jota meillä on jo muutenkin aivan liikaa 

nurkissamme.

* Yle uutiset 20.5.15

* Hakusana: ”Työn tuottavuuden lisääntyminen Suomessa.”