sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Euroopan neuvosto kehottaa Suomea nostamaan perusturvaa



Suomi on joutunut Euroopan neuvoston tarkkailuun sen sosiaalisen 

peruskirjan rikkomisesta, ja sen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan 

parannuksista kunnes ne täyttävät vaatimukset. Tämä on häpeä maalle, joka 

pitää itseään hyvinvointiyhteiskuntana.

   
Euroopan neuvoston mukaan perusturvan tulee olla vähintään 50% 

mediaanitulosta, Suomessa 970 euroa kk eikä se saisi ehdottomasti alittaa 

40% eli 776 euroa.

Esimerkiksi työmarkkinatuki on ilman korotuksia 705 ja takuueläke 746 

euroa kk alittavat tuon minimin. Toimeentulotukikin jää usein sen alle. *

 
Puolueet ovat melko hiljaa asiasta esittäen siihen enintään 10-15 euron 

korotuksia* ja usein mainitsematta mikä taho niitä vaatii. Syytä häpeään 

onkin leipäjonojen jatkuvasti kasvaessa.


Sanotaan, että palkkoja ei voi enempää leikata, sillä ne ylläpitävät kulutusta 

ja työllisyyttä. Ostovoima ei kuitenkaan mihinkään häviä jos rahaa 

siirretään 

hyvätuloisilta vähävaraisille. Kulutuksen rakenne vain muuttuu 

perustarpeiden suuntaan. Jos jostain häviää työpaikkoja, niitä tulee 

vastaavasti toisaalla lisää.

Köyhyyden poistamisessa parasta olisi nostaa minimitason palkkoja ja 

vähentää työttömyyttä ja poistaa se jopa kokonaan.


10% työttömyyden nollaaminen vaatisi keskimäärin 10% brutto- mutta 

paljon pienempää nettopalkkojen laskua. Tämä edellyttäisi työnantajilta 

vastaavaa työllistämisvelvollisuutta.
-
Palkkojen lasku parantaisi samalla ulkomaista kilpailukykyämme.


Kun muitakin tuloja leikattaisiin voi vain hämmästellä miten pienellä 

marginaalilla ihmisiä pidetään työttömänä!


Työllistämistä helpottaisi myös työn tarjonnan vähentäminen vähentämällä 

maahanmuuttoa. Se parantaisi myös jo maassa olevien maahanmuuttajien 

erittäin heikkoa työllisyystilannetta.

 
Jos eriarvoisuutta vähennetään nykyistä enemmän suoraan hyvin 

toimeentulevien kansalaisten kukkarosta samalla vähenee valtion velanotto 

huomattavasti. Tasaisempi tulojako vähentää myös syrjäytymistä, 

aiheuttaen 

säästöjä sosiaalimenoissa. -Jos nykymeno saa jatkua voi yhteiskuntarauha 

vähitellen vaarantua meillä Suomessakin.


Vaikka taloustilanne on huono Suomi on maailman vauraimpia maita.  

BKT:kin on asukasta kohti jo neljänneksen korkeampi kuin vuonna 2000, 

joten varaa olisi ottaa hieman takapakkia kulutuksessa ja tasapainottaa 

valtion talous. Selviämme tästäkin aallonpohjasta, mutta siihen tarvitaan 

yhteisvastuuta ja yhdessä yrittämistä.


Mutta tämä onnistuu vain jos hyvin toimeentuleva enemmistö - jolla on 

demokratiassa valta - suostuu maksamaan nykyistä enemmän veroja eikä 

jopa lähde veropakolaisiksi ulkomaille. Pois lähtijöille pitäisikin asettaa 

jäähyväisvero, jolla he maksavat takaisin saamiaan julkisia palveluja.


- Kaikkein köyhimmille lisää annettaessa se usein otetaan sosiaalibudjetista 

vähemmän köyhiltä. Tämä ei ole reilua. Oikeudenmukaisinta olisi verottaa 

lisää lapsettomia hyvin toimeentulevia.
* Yle nettiuutiset 11.2.15, TS 30.3.15



TS 8.4.15 :

Eestin uusi hallitus nostaa minimipalkkaa. Se on tarkoitus nostaa neljässä 

vuodessa 38:sta 45 prosenttiin keskimääräisestä palkasta. Sama uutinen 

kertoo että mm alkoholi- , tupakka- ja polttoaineveroa veroja korotetaan.

Minimipalkan korotukseen lienee sama syy kuin Suomen perusturvan 

korotuksilla, koska halutaan nosta se yli 40% keskimääräisestä palkasta. 

Tarkoittanee jotain samaa kuin Euroopan neuvoston ehdoton minimi 

mediaanitulosta.

Onko todellakin niin, että sosiaalisista juhlapuheista huolimatta 

talousliberalismin ja oman onnensa seppä ajattelun läpikyllästämään EU:n 

politiikkaan on tulossa jonkinlainen muutos inhimillisempään suuntaan, vai 

mistä tässä on kyse? Vai onko asia niin kuten jo epäilin että halutaan vain 

leikata pois hännänhuiput ja kustantaa uudistus laskemalla vähän tuon 40 % 

yläpuolella olevien tuloja vielä lähemmäksi sitä kunhan ne juuri ja juuri 

täyttävät Euroopan neuvoston kriteerit. Tämä olisi todellakin vastuutonta ja 

moraalitonta.


Toivottavasti veronkorotuslinja Eestin malliin tässä voittaa. Mutta sekin on 

osittain ongelmallista sillä monet köyhät polttaa paljon tupakkaa ja juo 

viinaa. Parasta sen lisäksi olisi todellakin nostaa reilusti hyvin 

toimeentulevien veroja vaikka laittamalla alviin progressio tuotteiden 

ylellisyysulottuvuudella. Tarkoitan tällä että mitä vaatimattomampi tuote 

on   ominaisuuksiltaan sitä alhaisempi sen verotus olisi suhteeellisesti. Näin 

voitaisiin vähitellen keventää huomattavasti palkkaverotusta mikä sekin on 

yksi syy estää uusien työpaikkojen syntyä.



Ja vielä TV:n vaalikeskusteluista siellä sai kuulla että kymmenenprosentin 

työttömyys maksaa vuodessa 4,5 miljardia! Sen sanoi Soini tai Rinne en 

muista kumpi. -Väitän etä tuo luku on kaikkine syrjäytymisen 

kustannuksineen pitemmällä aikavälillä vieläkin suurempi.

Olemme todellakin vähitellen turtuneet työttömyyden kasvuun, Samalla on 

päässyt unohtumaan se, että juuri suuri työttömyys olkoo se sittne 5 tai 10 % 
 velkaannuttaa yhteiskuntaa. Pitäisi todellakin ymmärtää että meillä ei ole 

inhimillisestä näkökulmasta oikeutta maksattaa huonompia aikoja tai vaikka 
enemmistön korkeaa kulutustasoa jättämällä vähemmistö työttömäksi, joka 

saa kulutuksensa roimalla laskulla pitää huoli siitä että enemmistön kulutus 

pysyy korkeana lamankin aikana. Tällainen ajattelu on julmaa.


Palkkataso pitäisi sopia sellaiseksi , että kaikilla on aina työtä huonona 

aikana huonommilla palkoilla ja hyvinä aikoina paremmilla. Juuri tämä olisi 
todellista hyvinvointiyhteiskuntaa.


Ja näin helppoa olisi todellakin päästä eroon velkaantumisesta, vaikka sitä ns 

talousoppineet eivät tunnukaan valitettavasti ideologisista syistä 

ymmärtävän.


Pitää myös muistaa että kun saamme 400 000 työtöntä töihin saamme myös  

saman verran lisää käsipareja tätä yhteiskunta rakentamaan, se vähentää 

myös monien jo töissä olevien liiallista työtaakkaa, parantaa tuotteiden 

laatua kun on enemmän aikaa suunnitella ja tehdä huolellisesti työtehtäviä. 

Tämä todellakin lisäisi Suomen ulkomaista kilpailukykyä.


Ei kommentteja: