Nimi paperiin tai Puna-armeija hoitaa asian!

Liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtajan Andrei Zdanovin tylyllä kehotuksella ”Nimi paperiin tai Puna-armeija hoitaa asian” Suomi allekirjoitti tarkalleen 75 vuotta sitten (16.12.1944) 300 miljoonan dollarin sotakorvaussopimuksen Neuvostoliitolle.

Sotakorvaukset saatiin maksettua vuonna 1952. Niiden 

 osuus oli Yle radion aamu-uutisten 16.12.2014 mukaan vuosittain keskimäärin 40% Suomen valtion budjetista ja Wikipedian mukaan 15-16% , joten kyse oli Suomelle asetetusta kohtuuttoman suuresta ja kaikenlisäksi täysin epäoikeudenmukaisesta velvoitteesta, jota terästettiin uhkauksella miehittää koko Suomi ellei sotakorvauksiin suostuta.

Sotakorvauksia joutuivat maksamaan kaikki Natsi-Saksan kanssa liitossa olleet maat. Välttyäkseen sotakorvauksilta Suomi väitti ettei se ollut liitossa Saksan kanssa vaan kävi erillissotaa. Tätä ei uskottu.

Tuntuu kyllä vähän ihmeelliseltä, että Suomi ei myöntänyt olleensa Saksan liittolainen, olihan täällä enimmillään 300 000 saksalaissotilasta. Oli typerää kieltää liittolaisuus, sillä mitä pahaa siinä oli. Yrittihän Suomi liitossa Saksan kanssa hankkia takaisin meiltä isomman oikeudella väkivalloin Talvisodassa viedyt 400 000 suomalaisen rakkaat kotiseudut.

Tässä on hyvä muistaa myös, että Talvisodan takia Kansainliitto erotti NL:n jäsenyydestään!

Suomen liittolaisuus Saksan kanssa ei todellakaan perustunut juutalaisten tuhoamiseen, ja vaikka moni valtaeliitin jäsen täällä halusikin tuhota koko Neuvostoliiton ideologista syystä, niin varsinainen ponnin hyökkäykseen oli saada menetetty Karjala takaisin, ja monen mielestä tietysti korkojen kera.

Mitä erityisen rikollista tässä oli, suunnittelihan Stalin samaan aikaan koko Suomen ja ilmeisesti myös koko Euroopankin valtausta.

Se tässä kaikessa on outoa, että sotakorvauksien 

maksamista 100%:sti tunnutaan Suomessa usein ikään kuin ylpeilevän samalla kun esim Wikipediassa kerrotaan, että mikään muu maa ei niitä kakkia suostunut maksamaan. - Mitä ylpeilemisen aihetta on maksaa erittäin raskaat vääryydellä meille asetetut korvaukset!

Perusteena mm se että niiden maksaminen kehitti nopeasti Suomen teollisuutta on typerä, sillä noilla sotakorvauksina toimitetuilla tuotteilla olisi ollut suuri käyttöarvo sodanjälkeisessä puutteessa ja köyhyydessä eläneelle kansakunnalle.

Pahinta kaikessa on että Valvontakomissiossa oli tietysti 

myös Iso-Britannian edustajia, jotka joskin passiivisena hyväksyivät NL:n toimeen paneman Suomen ryöstämisen. Toisaalta 1947 Pariisin rauhansopimusta solmittaessa Britannia kohteli Suomea erittäin tylysti vaatien sen rankaisemista Saksan liittolaisuudesta ja alueluovutukset NL:lle sopi hyvin heillekin. (Tässäkin syy olla luottamatta Natoon, jonka jäsen se nykyään on)

Pahinta kaikessa on, että Suomi ilmoittaa ettei sillä ole   

aluevaatimuksia Venäjälle. Se on kyllä tiedossa ettei Suomelle ole keinoja saada niitä takaisin ellei Venäjä halua alueita antaa takaisin, mutta asiasta pitäisi kuitenkin sitä toistuvasti muistuttaa vaikka idänkauppamme siihen tyrehtyisikin. Se että Venäjä aluevaatimuksiemme takia hyökkäisi Suomeen on kyllä aika kaukaa haettu ajatus, sillä siitä saattaisi syntyä jo laajamittainen sota Euroopassa onhan se juuri vallannut Krimin ja Itä-Ukrainan alueitakin sillä lienee mietintämyssyn alla. Vaikka sillä on myös perusteltuja syitä näihin toimiinsa.

Natokaan ei enää kyllä nielisi lisäalueiden valtauksia, jo sillä perusteella että Venäjä laajenisi liikaa, siinä suurvallat ovat tarkkoja ja usein liittoutuvat ja sodalla estävät jonkun maan liiallisen laajenemisen, kilpailevathan ne rajallista resursseista. Pienten maiden kohtalosta ne eivät sinänsä paljoa piittaa.

Putinin mielestä Talvisodan aloittaminen oli Stalinin virhe. Samalla hän kuitenkin sanoi Haloselle Kremlissä 2000, vaikka tämä ei mitään vaatimuksia esittänytkään, että Karjalan takaisin vaatiminen heikentäisi maidemme välisiä suhteita.(kts plokikirjoitukseni ”Putin ja talvisota”)

Jo tämän puheen perusteella Venäjän pitäisi pyytää anteeksi Suomelta, ja maksaa takaisin kaikki saamansa sotakorvaukset sekä maksaa Suomelle sotakorvauksia Karjalan palauttamisen ohella.

Tämä voi tuntua monista suorastaan naivilta esitykseltä. 

 Mutta näin olisi kyllä järkevää toimia. Vääryyksistä hallituksen taholta virillisesti vaikenemalla me omalta osaltamme annamme jatkua tuon ikiaikaisen järjettömän tavan, että sodassa hävinnyt maksaa sotakorvaukset. Riippumatta siitä onko sen kimppuun hyökätty vahvemman oikeudella ilman perusteltua syytä tai onko se vastaavasti aloittanut sodan saadakseen takaisin siltä vääryydellä ryövätyt maat.