Ahdinkomme syynä kulutushysteria

 EU-jäsenyyden luvattiin lisäävän talouskasvua, nostavan kaikkien elintasoa, parantavan ihmisoikeuksia ja takaavan rauhan Euroopassa. EU-maat kuitenkin velkaantuvat ja sosiaaliturvaa leikataan. Nykyteknologian piti myös vapauttaa ihminen työn orjuudesta, mutta työaikaa pidennetään..

Valtioiden välinen rauha lieneekin ainoa lupaus mikä on pitänyt, mutta kansalaisten eriarvoisuuden kasvu saattaa jo lähitulevaisuudessa uhata rauhanomaista kehitystä. Tilanteen vakavuutta erityisesti eteläisessä Euroopassa kuvastaa se, että Punainen risti on julistanut Euroopan nälkäkriisialueeksi.

Syynä eriarvoistumiseen on talousliberalismi, päällepäsmärinä WTO joka ei kunnioita työelämän oikeuksia. Mutta me ihmiset olemme tietysti nuo kaikki rakenteet luoneet.

Syytä löytyy myös siitä, että suomalaisten ostovoiman on annettu lisääntyä 2000-luvulla peräti 27 prosenttia (MTV3 uutiset 27.9.). Tämä perustui uskoon nopean kasvun jatkumisesta, jolla maksettaisiin velkoja. Oltiin varomattomia, mutta perussyy on silmät sokaiseva kulutushysteria. Syntipukkeina maan hallituksen ohella myös ay-liike ja työnantajat.

Jos puoletkin tuosta määrästä olisi kerätty vähitellen veroina, meillä menisi nyt paljon paremmin. Näin toimien ei olisi syntynyt myöskään mitään katastrofitunnelmaa kuntien velvoitteiden vähentämisestä ja hyvinvointipalvelujen leikkauksista kuten nyt kun jälkikäteen joudutaan korjaamaan tehtyjä virheitä.

Mutta olisiko lopulta niin kauheaa, jos joutuisimme palauttamaan yksityisen kulutuksen toistaiseksi jopa vuoden 2000 tasalle – kunhan pidämme huolta siitä, ettei kaikkein köyhimmiltä leikata. Onhan Suomi sentään maailman vauraampia maita, ja emmehän me tuolloinkaan olleet mitään keppikerjäläisiä.

Enemmistöllä meistä on kyllä varaa vähentää huomattavasti kulutustaan. Sitä osoittaa esimerkiksi se, että ulkomaanmatkat ovat Tilastokeskuksen mukaan lisääntyneet vuoden 2000 2,4 miljoonasta viime vuoden 5,8 miljoonaan.

Voidaankin perustellusti kysyä, pitääkö valtion velkaantua kun yksityinen kulutus on korkealla tasolla? Verottamalla kansalaisia huomattavasti enemmän voitaisiin säilyttää ennallaan sosiaaliturva, jota useimmat meistä tarvitsevat kun sairastuvat, vanhenevat tai jäävät työttömäksi.

Tässä esitetyllä tavalla ei toimita kuitenkaan juuri missään koko maailmassa. Yleensähän aina laman ja talousvaikeuksien aikana leikataan sosiaaliturvaa. Juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Voi todellakin kysyä ihmetellen, miksi?

Tarvitsemmekin uuden ryhtiliikkeen, jossa taloudesta tehdään jälleen ihmisen palvelija. Se edellyttää samalla rakenteellisia muutoksia EU:ssa. Mutta se edellyttää myös kansalaisilta vaatimattomampaa elämäntapaa. Kaiken lisäksi luontokaan ei kestä loputtomiin nykyistä menoa.                Lukijan kolumni | Turun Sanomat 8.10.2013