Dosentti Taru Leppänen kirjoitti HS:n mielipideosastolla 24.10. peruskoulun musiikin oppikirjoista joiden sisällössä on hänen mielestään paljon koulun opetussuunitelmaan sisältyvän demokratian, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja monikulttuurisuuden vastaista.
Esimerkiksi Maamme laulussa ”maa kallis isien” ilmaisun voi tulkita loukkaavan sukupuolten välistä tasa-arvoa sen viitatessa perinteiseen miesvaltaiseen yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että vaikka on tapana puhua isänmaasta sitä ei pidä käsittää liian konkreettisesti löytyyhän kirjallisuudesta myös usein runollinen ilmaisu isänmaan äidinkasvoista, ja puhutaanhan myös äidinkielestä, mutta ei isänkielestä eikä sekään todellakaan tarkoita, että yhteiskuntamme suosisi naisia miesten kustannuksella.
Toisaalta jos miehillä on yhteiskunnassa määrättyjä etuoikeuksia, on niitä naisillakin, naisten ei ole pakko mennä armeijaan, minkä voisi kyllä tulkita aikamoiseksi tasa-arvoa rikkovaksi etuoikeudeksi, onhan siinä sota-aikana kyse myös perustavaa laatua olevasta ihmisoikeudesta, naisten oikeudesta elämään, mutta samalla miesten velvollisuudesta kuolla ja tappaa. Eikä missään koulun kirjassa ole mitään tästä epäsuhdasta.
Lippulaulussa taas ”isät veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan” korostetaan kyllä militaristisia arvoja, jossa ongelmia ei ratkota neuvotellen vaan lähinnä asein vahvemman oikeudella. Myös Maamme laulun vähemmän lauletuissa säkeissä on verisiä ilmaisuja.
Ja jos lippulaulun problematiikkaa kehitellään loogisesti eteenpäin voitaisiin samalla vaatia vaikka Suomen lipun poistamista koulujuhlista tai jopa Suomen lipun ristin korvaamista jollain uskonnollisesti neutraalilla tunnuksella voihan risti loukata uskonnottomia ja ei kristillisten uskontojen harjoittajia! Tämä olisi aivan järjetöntä. Tämä on meidän maamme ja suomalaisten enemmistön tulee saada päättää mitä lauletaan ja millä lipulla liputetaan. Jos se loukkaa vähemmistöjä, sitten se vaan loukkaa. Demokratiassa enemmistö päättää. Sen tulee tietysti ottaa mahdollisuuksien mukaan vähemmistö huomioon, mutta aina ei niin voi tehdä, kuten tässä asiassa.
On todellakin kohtuutonta ajatella, että vähemmistön tunteita ei saa loukata monikulttuurisuuden hengessä, mutta enemmistön tunteita saa! Pitäisikö meillä siis monikultturisuuden nimissä olla vähemmistön diktatuuri?
Suomi olisi todennäköisesti sotien aikaan menettänyt itsenäisyytensä jos sillä ei olisi ollut tehokasta armeijaa. Tämä ei tarkoita sitä etteikö politiikassa olisi tehty virheitä, ja mm vihapuhein aivan hallitustasolla asti: ”ryssä on ryssä vaikka voissa paistais” ärsytetty naapuria. Mutta on hyvä muistaa että Suomi ei yksi ollut syyllinen vihanpitoon, kyllä naapurikin teki tässä oman osansa.
Sodan perussyy on se ettei ole luottamusta, siis uskotaan, että pitää hyökätä ennenkuin naapuri ehtii sen tekemään ajatellaan. Itsenäisyyttä ei myöskään usein anneta vaan se pitää ottaa väkivalloin. Siinä vaaditaan usein myös hengen nostattamista laulujen sanoin.
Mutta tätä kaikkea ei laulun sanoissakaan tule tulkita pelkästään militarismina vaan myös pienen kansan ainoana mahdollisuutena saavuttaa ja säilyttää itsenäisyys väkivalloin tässä raadollisessa maailmassa, jossa valitettavasti vallitsee vahvemman oikeus.
Turhaa on tässä syyttää vain lasten kirjoja: joulukuun kuudes päivä, presidentin kätellessä Mannerheimin ristin ritareita soi Jääkärimarssi: Sen sanat alkavat: ”Syvä iskumme on viha voittamaton... … Ei ennen uhmamme uupua voi kuin vapaa on Suomen kansa...” kuvastaa hyvin koko sisältöä, leppymätöntä vihaa ja väkivaltaa kunnes rakas isänmaa saadaan vapautettua valloittajan ikeestä tai itsenäisyys säilytettyä. Tätä ei pidä kuitenkaan nähdä pahuutena vaikka sanat ovat hyvin uhmakkaita, mitään muuta mahdollisuutta ei tuolloin ollut.
Koulujen kevätjuhlien Suvirren voi tulkita monikulttuurisuuden vastaiseksi, koska siinä on ilmaisuja ”hyvyyttäs Jumala” , ”eikö Herran kansa luojaansa kiittäisi" tai, ”siunaustaan suopi taas lämpö auringon”. Oikein vilkkaalla mielikuvituksella sen voi tulkita todellakin loukkaavan uskonnottomia, ja muiden uskontojen kannattajia.
Vaikka tarkoituksena olisikin rakentaa tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa yhteiskuntaa koulun opetussuunnitelman mukaisesti, niin kuitenkin helposti voi unohtua se, että nuo laulut ovat Suomen kansan kulttuuriperintöä ja niiden sanojen muuttaminen olisi siten arveluttavaa jo historian näkökulmasta. Useita niistä ovat laulaneet jo monen sukupolven koululaiset.
Suvivirsi lienee jopa vanhin Suomen koulujen yhtäjaksoisesti jatkunut, jo 1800 luvulla alkanut perinne!
Monelle maallistuneellekin suomalaiselle Suvivirsi on perinnettä, josta ei haluta luopua. Se on kevätjuhlien kokohta, jota lauletaan kaihoisalla mielellä. Sen kuuleminen tuo monille meistä ei uskovaisistakin lähes kyyneleet silmiin: ”Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon” taas on pitkä talvi takana ja luonto puhkeaa kukkaan, on kevät ja kesä alkaa. -sitä että laulussa mainitaan luoja ja Jumala ei todellakaan tule nähdä luterilaisen uskonnon pakkosyötöksi.
Suvivirteen puuttuminen on mielestäni kuin pyhäinhäväistys. Sen laulaminen tuo myös turvallisuutta ja pysyvyyttä tähän liian kiihkeästi muuttuvaan maailmaan. Ja onhan Jumala monilla muillakin uskonnoilla kuten islamilla. Toisaalta tämä on meidän suomalaisten maa, ja jokaisella kansalla on oikeus perinteidensä säilyttämiseen. Perinteet ja historia ovat suorastaan jokaisen kansan selkäranka. Kansalla joka kieltää menneisyytensä ei ole tulevaisuutta.
Ylioppilasjuhlien ”Gaudeamus igiturkin” on kielensä perusteella jo 2000 vuoden takaa, mutta silti sitäkin edelleen lauletaan sekin tuo pysyvyyden tunnetta. Jos tuon laulun kielen taustaan Antiikin Roomaan asti mentäisiin tosikkomielellä voisimme kieltää senkin laulamisen muodostettiinhan Rooman valtakunta hirvittävällä väkivallalla ja orjuutattamalla voitetut kansat. Asioita ei kuitenkaan tule nähdä näin koska menneisyyttä tule arvostella nykyajan mittapuin. Tämä ajatus sopii muihinkin vanhoihin koululauluihin. Antiikin Rooma on kuitenkin paljolti Euroopan kultttuurin luoja, joten voimme hyvillä mielin laulaa tuon ylioppilaslaulun perinteiden kunnioittamiseksi.
Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisimme kaiken mitä ennen on tehty, tai että uskoisimme aivan samoin kuin ennen, mutta meidän pitää hyväksyä, että nuo laulut ovat osa menneisyyttä, jota ei tule kieltää ja hävittää. Kaikkeen mitä laulamme ei tarvitse todellakaan aivan konkreettisesti uskoa, mutta on todellakin hyvä laulaa niitä perinteen säilyttämisen vuoksi.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja Opetushallitus käsittelivät koulujuhlien lauluja viitisen vuotta sitten todeten, että mm Suvivirren ja Enkeli taivaan laulamista ei tule pitää uskonnon harjoittamisena vaan suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisena. Ja siten periaatteessa jokaisen koululaisen on velvollisuus osallistua niiden laulamiseen. Uskonnottomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat saavat kuitenkin halutessaan vapautuksen juhlien näistä kohdista. Siten niitä saa koulun opetussuunnitelmaa ja monikulttuurisuutta loukkaamatta laulaa koulujuhlissa.
Korostan edelleenkin, että Suomen väestöstä on maahanmuuuttotaustaisia vain 3%, olisi todellakin järjetöntä näin pienen vähemmistön mukaan lopettaa juhlissa omia rakkaita perinteitämme.
PS Ja jotta voisimme myös säilyttää nuo perinteemme
maahanmuuttoa olisi todellakin perusteltua vähentää pieneen osaan nykyisestä. Työllistetään työttömät, joita tässä maassa on sadoin tuhansin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti