Eroon velkaantumisesta

Velkaantumisen keskeisiä syitä on jatkuvasti lisääntyvän kuluttamisen pakkomielle, suoranainen kulutushysteria. Ei myöskään säästetä riittävästi huonoja aikoja varten vaan otetaan loputtomiin lainaa, jonka takaisinmaksu korkoineen tulee todella kalliiksi. Lisäksi jatkuva suurtyöttömyys lisää melkoisesti velanoton tarvetta. Työttömyys voitaisiin poistaa uudella tulonjaolla, mutta halua tähän ei valitettavasti ole. Velkaantumista aiheuttaa myös mahtaileva ja liian runsas julkinen ja yksityinen rakentaminen. Turhia kustannuksia aiheuttaa myös laaja maahanmuutto vaikka maassa on paljon työttömyyttä. Yhä lisääntyvä siirtyminen tasaverotukseen vähentää verotuloja. Niitä voitaisiin huomattavasti lisätä mm progessiivisella tuotteiden laatutasoon perustuvalla ylellisyyverolla.

Pahan päivän varalle säästettävä

Valtion ja kuntien ei tule kuluttaa kaikkea hyvinä aikoina kertynyttä vaan säästää sitä riittävästi myös huonojen aikojen varalle. Velka ei todellakaan ole ilmaista, se on joskus maksettava takaisin. Valtionlainojen vuosittaiset 2 miljardin korot rasittavat jo melkoisesti valtiontaloutta. Noilla rahoilla voisi esimerkiksi parantaa huomattavasti sosiaali- ja terveyspalveluja.

Suhdannevaihtelun väheneminen vahvistaisi myös talouselämää ja lisäisi kaiken taloudellisen toiminnan ennustettavuutta ja siten samalla mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää hyvnvointyhteiskuntaa.

Lainaaminen menojen kattamiseksi houkuttelee niin kansalaisia kuin koko yhteiskuntaakin näin koska lainarahalla voi kuluttaa vielä enemmän. Suomen kansan enemmistö on sortunut kulutushysreriaan. Se on kuin lapsi karkkikaupassa, se haluaa saada kaiken nyt ja heti.

Lainaksi eläminen on erittäin vaarallista myös kestävän kehityksen kannalta. Jos ja kun päätettäisiin tulla toimeen lähinnä vain omilla rahoilla niin tavallinen kansalainen kuin yhteiskuntakin harkitsisi aina tarkkaan mikä on lopulta tärkeää ja mikä ei.

EU on velkakriisissä koska elintasoa ja turhaa kulutusta on kustannettu jo pitkään lisääntyvällä velkarahalla. Tämä on järjetöntä ja uhkaa kaataa niin euron kuin lopulta ehkä koko EU:nkin. Hulluuden hulluutta on se, että Suomi hankkii Kreikalle annettavan lainansa ottamalla lisää velkaa. Eikö 80 miljardin jatkuvasti lisääntyvän velan luulisi jo riittävän?!

On selvää että talous kasvaa lyhyellä aikavälillä hieman hitaammalla tahdilla ilman runsasta velanottoa, mutta kehitys olisi kuitenkin vakaammalla kestävämmällä pohjalla. Ilman runsasta velanottoa talous voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä kasvaa nopeammin kuin nykyisen kaltaisella liiallisella riskinotolla velkarahoilla. Näin koska siten voidaan vähentää ja loiventaa taantumia ja lamakausia.

Muttta nopea talouskasvu ei ole sinänsä toivottavaa, kuormittaahan se ympäristöä. Suuri osa talouden kasvuvarasta tulisikin ulosmitata ympäristönsuojeluun ja lisääntyvään vapaa-aikaan.

Ylellisyysvero

Mitä kalliimpi, laadukkaampi tai ylellisempi tuote on sitä suurempi veroprosentti sillä tulisi olla. Tuotteen veroprosenttiin tulisi vaikuttaa myös se miten paljon se koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä ja miten paljon sen valmistamiseen tarvitaan raaka-aineita.

Esimerkiksi pienin autoveroprosentti tulisi olla vaatimattomasti varustetulla pienikokoisella sähköautolla, jossa on pienitehoinen moottori ja vastaavasti suurikokoisella suuritehoisella bensamoottorisella hyvinvarustelulla autolla olisi suurin autoveroprosentti. Halvimman ja suurimman veroprosentin välillä tulisi olla todella suuri ero. Tämä ohjaisi samalla myös kohti ekologisempaa autoilua.

Nykyään nostetaan lähinnä erilaisia tasaveroja mm liikevaihtoveroa, kiinteistöveroa ja kunnallisveroja ja ollaan sitä kautta käytännössä siirtymässä kohti tasaveroa, mikä on sosiaalisesti erittäin epäoikeudenmukaista. Ylellisyysvero lisäisi veroprogressiota ja olisi samalla ekologinen houkuttaessaan kuluttamaan vähemmän.

Progressiivisella ylellisyys/ympäristöhaittaverolla voitaisiin korvata vähitellen yhä suurempi osa palkkaverosta. Näin myös uusien työpaikkojen luominen helpottuisi.

Jos aiomme yrittää kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa nykyisten jatkuvien heikennysten sijaan ja pelastaa maailma ekokatastrofilta ylellisyysvero olisikin siinä parhaita keinoja. Mutta sen toteuttaminen vaatii nykyistä sosiaalisempaa ajattelua ja vallitsevasta kulutushysteriasta ja itsekkyydestä luopumista.

Nykyinen kaiken yksityistäminen verovarojen puutteessa uhkaa vähitellen kaataa koko yhteiskunnan. Jäisi vain viidakko ja vahvemman oikeus, jossa rikaskaan ei enää olisi väkivallalta turvassa. Tätäkö todella haluamme? -Yksi hyvä keino rahoittaa oikeudenmukaisempi ja inhimmillisempi yhteiskunta olisi juuri progressiivinen ylellisyyvero.

Tässä on myös hyvä palauttaa mieliin mitä yhteiskunta oikein tarkoittaa. Sana yhteis- merkitsee yhdessä yrittämistä ja elämistä. Yhteiskunta on alkuaan perustettu ihmisten turvaksi viidakon vaaroja ja vihamielisiä heimoja vastaan ja jotta voidaan antaa turvaa lapsille, vanhoille ja sairaille ja muille avun tarvitsijoille. On hyvä muistaa, että tähän asemaan jokainen meistä voi joutua.

Työtä kaikille

Jos palkkoja lasketaan työttömyysprosentin määrällä koko työvoima voidaan työllistää nykyisellä palkkasummalla normaalipalkalla kokopäiväisesti. Aivan pienimpiin palkkohin ei tulisi kuitenkaan puuttua koska niillä ei usein voi saada riittävää toimeentuloa.

Jotta saavutettaisiin täystyöllisyys, palkkojen korotusvaraa tulisi leikata aina tarpeen tullen, kun työttömyys ylittäisi esimerkiksi prosentin, mikä oli tavanomainen työttömyyysprosentti vielä 1960-luvulla.

Tämä edellyttää tietysti, että työnantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti työllistämään kaikki työttömät.

Tähän uudistukseen tulisi siirtyä vähitellen muutaman vuoden siirtymäajalla näin vaikutus palkkoihin ja muihin tuloihin olisi pienempi.
Nettopalkkojen laskutarve olisi huomattavasti bruttopalkkojen laskua pienempi saahan valta-osa työttömistä työttömyyskorvausta ja monelaisia sosiaalitukia.
Kaikkien tulonsaajien tulisi maksukyvyn mukaan osallistua työllisyyden poistamiseen, näin palkkojen laskutarve pienenee.

Työttömyyden poistumisesta olisi monenlaista hyötyä yhteiskunnalle. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle miljardeja vuodessa, ja on siten eräs keskeinen valtion velkaantumisen syy.

Työtahti kiihtyy jatkuvasti monilla aloilla koska työvoimaa on liian vähän. Työttömyyden poistaminen lisätessään työntekijöiden määrää vähentäisi samalla liiallista työn kuormittavuutta.

Viime vuosina tuotteiden ja palvelujen laatu on usein heikentynyt Kun työvoimaa on enemmän on myös enemmän aikaa tuotekehitykseen, samalla myös työn laatu ja palvelut paranisivat ja usein kohtuuttoman pitkät palvelujonot lyhenisivät.

Jos kaikilla olisi työtä ja riittävä toimeentulo nykyään nopeasti lisääntyvästä syrjääntymisestä tulisi yhteiskunnassa lähinnä marginaali-ilmiö. Samalla myös huumaavien aineiden käyttö ja rikollisuus vähenisivät. Onhan niiden syynä melko usein syrjäytyminen. Samalla todennäköisesti vähenisi nopeasti lisääntynyt järjetön väkivalta, jossa pahoinpitelyjen ohella ihmisiä tapetaan ja silvotaan kauhistuttavilla tavoilla. Kaikkiaan yhteiskunta säästäisi melkoisesti sosiaali- ja terveysmenoissa ja oikeuslaitoksen kuluissa.

Runsaaseen työttömyyteen on ajauduttu vähitellen lähes kaikissa maissa, syynä tähän on ollut palkkojen ja pääomatulojen liian nopea kasvu. Yksityisen mutta osittain myös julkinen kulutus on kasvanut liian nopeasti. Palkkoja ja muita tuloja nostettaessa on unohdettu siitä aiheutuva työttömyys.

Niinkin voi hyvin sanoa, että työlliset ja yritysten omistajat ovat kulutushysterian vaivaamina häikäilemättä kuluttaneet myös työttömien puolesta. Ja työttömyyskorvauksetkin on maksettu paljolti lainarahalla. Valtion velkaantumisen yksi keskeinen syy onkin työttömyysmenot.

Maahanmuutto ja ulkomaisen työvoiman käyttö pieneen osaan nykyisestä

Suomessa on työttömiä lähes 300 000 , jotka tulisi pääsääntöisesti työllistää ennenkuin maahan päästetään ulkomaista työvoimaa. Jos tässä on esteenä EU:n vapaa työvoiman liikuvuus Suomen tulee esittää siihen muutoksia tai yksipuolisesti kieltäytyä noudattamasta näitä järjettömiä säännöksiä. Jos se ei onnistu meidän tulee erota EU:sta isänmaan pelastamiseksi.

Esimerkiksi eestiläisiä rakennusmiehiä on Suomessa töissä yli kymmenentuhatta ja saman verran suomalaisia rakennusmiehiä työttömänä. Näiden työttömyykorvaukset ovat yhteiskunnalle melkoinen kustannuserä.

Eestiläiset tulevat tänne koska Suomessa on palkkataso kolme kertaa korkeampi kuin heidän omassa maassaan, joten he suostuvat tekemään täällä töitä huomattavasti pienemmällä palkalla kuin suomalaiset ja saavat silti paljon suurempaa palkkaa kuin kotimaassaan, jonne palatessaan säästöineen he ovat melko varakkaita. Työnantajat haluavat töihin mieluummin ulkomaalaisia säästääkseen kustannuksia, saadakseen enemmän voittoa.

Suomalaisista marjanpoimijoista on pulaa. Sanotaan että suomalaiset työttömät ovat laiskoja ja siksi pitää hankkia poimijoita ulkomailta. Suomalaisia poimijoita kyllä riittäisi jos heille maksettaisiin suhteellisesti yhtä hyvää palkkaa kuin ulkomailta tulleille.

Esimerkiksi kaksi nuorta naista, jotka toimivat Petroskoissa terveyskeskuslääkäreinä tulivat kesälomallaan kuukaudeksi Suomeen poimimaan mansikoita. He sanoivat ansaitsevansa kuukauden mansikanpoiminnalla kolme kertaa enemmän kuin kuukaudessa terveys-keskuslääkärinä.

Suomessa sanotaan olevan olevan pulaa myös IT-insinööreistä, joita hankitaan tänne Intiasta asti, ei ihme, että tulevat tänne koska palkka on usein aivan tavallisella insinöörillä monta kertaa suurempi kuin heidän kotimaassaan Joten työnantajat asettavat palkkatason niin matalaksi että se ei oikein suomalaisia kiinnosta ja ottavat halpamaista tulijoita tilalle. Tämä kaikki on moraalitonta. -

Tässä on tietysti taustalla WTO-vapaakauppa, joka ei muutenkaan kunnioita työelämän oikeuksia, ja siten painostaa työnantajia Suomessakin laskemaan kustannuksia moraalittomin jopa laittomin keinoin pärjätäkseen kilpailussa.

Jokaisen valtion omilla kansalaisilla tulee aina olla etuoikeus työpaikan saamisessa. Tämän inhimillisen ja vastuullisen periaatteen on rikkonut EU:ssa vallitseva talousliberalismi, jolle ihmiset ovat vain kauppatavaraa.

- Kehitysmaiden ihmisiä autetaan parhaiten näiden omissa kotimaissa tai lähellä niitä tutun kulttuurin piirissä, jossa kaikki viihtyvät parhaiten. Kehitysapua tulisikin lisätä huomattavasti.

Menojen priorisointi

Nykyinen mahtaileva ja suuruudenhullu julkinen ja yksityinen rakentamien ovat osasyynä velkaantumisen. Jos ollaan pahasti velkaantuneita, ei todellakaan tule rakentaa esimerkiksi kalliita urheiluhalleja ja -stadioneja, joiden katsomojakin suurennetaan loputtomasti. Jos näin toimien menetetään suuria kansainvälisiä kisoja, niin siitä vaan. Rakentamisrahaa säästyisi myös jos urheilulajeja harrastettaisiin nykyistä enemmän niille kuuluvien vuodenaikojen mukaan.

Yksityistä urheilurakentamista voitaisiin verottaa nykyistä enemmän jotta saataisiin lisää rahaa kansakunnan perustarpeisiin.

Tämä ei ole todellakaan urheilunvastainen kannanotto, onhan liikunta yhteiskunnalle kannattavaa kansanterveyden kohentamisena.

Miksi tulee rakentaa myöskään kalliita konserttitaloja jos on paljon velkaa. Finlandiatalokin olisi hyvin kelvannut edelleen Helsingille vaikka ei olekaan aivan täydellinen akustiikaltaan. Turkuun taas rakennettaneen lähiaikoina Aurajoen yli uusi kevyenliikenteen silta ns Kirjastosilta. Ilman sitäkin tulisimme täällä Turussa oikein hyvin toimeen.

Turhuuksia joiden käyttöönottoa olisi voinut siirtää vielä vuosilla ovat myös laajakaista, jonka nopeutta lisätään jatkuvasti, tai TV:n teräväpiirtotekniikka. Tv kanaviakin on turhan paljon taivaskanavat mukaan lukien. Mihin niitä tarvitaan sellaista määrää?! Ne voivat olla mukavaa ajanvietettä monille, mutta tässä rajallisessa maailmassa, jossa myös rahaa on rajallisesti, ne ovat koko yhteiskunnan kannalta turhuuksien turhuus. Niihin kuluu valtavasti rahaa, joka on pois ihmisten perustarpeiden tyydyttämisestä. Noitakin huvituksia voitaisiin verottaa huomattavasti nykyistä enemmän.

Kulutushysteria ja täydellisyyteen pyrkiminen monissa muissakin vähemmän välttämättömissä tarpeissa on osaltaan syynä lisääntyneeseen velkaantumiseen

Yleistäen voimme sanoa, että hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia uhkia on se, että huveja priorisoidaan perusturvan kustannuksella. Tuntuukin siltä, että monille päättäjille yhteiskunnan ulkoinen olemus on tärkeämpää kuin sen kaikkien jäsenten hyvinvointi.
Jos huvitellaan hieman kohtuullisemmin ja tyydytään hiukan vaatimattomampaan yhteiskunnan ulkoiseen olemukseen ei peruspalveluista tarvitisisi tinkiä.

WTO velkaantumisen keskeinen syy

WTO vapaakauppa joka ei vaadi työelämän oikeuksien ja ympäristöstandardien kunnioittamista aiheuttaa epärehtiä kilpailuetua niille maille, jotka kohtelevat huonosti työvoimaansa eivätkä piittaa ympäristösuojelusta. Näin on toiminut mm Kiina, jossa ei ole lakko-oikeutta ja vapaata ay-liikettä. Sen seurauksena palkat ova minimaalisen pieniä ja työaika usein 12 tuntia päivässä ja eläke- ja sairausturva lähes olematon. Tästä saavutetun valtavan suuren kilpailuedun takia Suomestakin on siirtynyt pois valtava määrä työpaikkoja.

WTO ei ole kuitenkaan mikään luonnonvoima, pelkästään pieni Suomi olisi voinut estää Kiinan WTO jäsenyyden, joka edellyttää yksimielistä päätöstä. Mutta ei estänyt. Näin toimessaan se rikkoi kaikkia demokratian ja ihmisoikeuksien perussääntöjä. WTO:n sääntöjä tulisikin muuttaa siten, että vapaakauppaa sen piirissä saisivat käydä vain maat, jotka kunnioittavat työelämän oikeuksia. Jos tällaista sääntömuutosta ei saataisi aikaan Suomen tulee erota WTO:sta isänmaan pelastamiseksi.

Aluksi tietysti olisi vaikeaa kun vientiteollisuus menettäisi markkinoita, mutta vähitellen syntyisi tähän maahan taas paljon teollisuutta, jota olemme menettäneet WTO-vapaakaupassa, mm kotimainen vaateollisuus palaisi takaisin korvaamaan markkinoillamme Kiinan valmistettuja vaatteita, joiden osuus on 90%. Näin syntyisi myös suuri määrä uusia työpaikkoja.


PS katso Suojatullit takaisin blogikirjoitustani vuodelta 2007