Miten säilyttää koko Suomi asuttuna

 

Suomen väestö keskittyy yhä  enemmän 

pääkaupunkiseudulle. Sanotaan, että se tehostaa hallintoa  ja 

taloudellista toimintaa. Näin on jos sitä ei viedä liian pitkälle 

kuten nyt ollaan tekemässä.

Nykymenolla pääkaupunkiseutu saakin jatkuvasti kasvavia 

verotuloja ja talouskasvua muun maan kustannuksella koska 

sen väestö lisääntyy ja sinne on keskitetty valtion hallinto ja 

suurin osa yritysten pääkonttoreista.

Liiallinen keskittyminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia, 

liikenne ruuhkautuu ja päästöt lisääntyvät, sosiaaliset 

ongelmat keskittyvät myös suuriin kaupunkeihin.

On runsaasti huumeiden käyttöä ja rikollisuutta. 

Kansainvälinen rikollisuuskin lisääntyy.

Yritysten pääkonttorit ovat keskittyneet 

pääkaupunkiseudulle paljolti siksi koska siellä on valtion 

hallinto, keskusvirastot, valtioneuvosto ja eduskunta.

Näitä ongelmia on pyritty vähentämään valtion toimien 

hajasijoituksella, mutta aivan liian vähän.

Se että kaikissa maissa on pääkaupunki on peräisin ajalta 

jolloin liikenneyhteydet olivat paljon nykyistä huonommat ei 

ollut autoja, puhelimia eikä nettiyhteyksiä.

Valtion hallinto keskusvirastoineen kannattaisi kokonaan 

hajasijoittaa ympäri maata. Eduskunta ja hallitus vaihtaisivat 

toimipaikkaansa vaikka nelivuosittain.

On melko varmaa että yritysten pääkonttorit uudistuksen 

jälkeen sijoittuisivat nykyistä paljon enemmän ympäri maata.

Hallinnon hajasijoitus lisää virkamiesten matkustelemisia, 

mutta korona on opettanut lisäämään videoneuvotteluja.

Jos mitään ei tehdä lähes koko Suomi siirtyy nykymenolla 

pääkaupunkiseudulle. Miljoonien ihmisten pakkomuutto 

sinne aiheuttaa kuitenkin paljon enemmän ongelmia kuin 

virkamiesten hajasijoitus matkustelut.

Riittävä hyvinvoivien kaupunkien verkko koko maassa 

auttaisi myös teollisuuden, maatalouden ja maaseudun 

asutuksen kehittämistä ympäri maata.

Ilmaston lämmetessä ja Etelä-Euroopan aavikoituessa 

Suomikin voisi ruokkia sitä ennustetaanhan Etelä- Suomeen 

vuosisadan lopulla Unkarin ja Pohjois-Lappiin Etelä-Suomen 

ilmastoa. Tuo projekti ei onnistu Helsinki keskeisellä 

politiikalla.

Tuulienergian lisääntyessä sen kiinteistövero tuotto kasvaa 

paljon. Jopa yli puolet pienen kunnan verotuloista voi 

 lähivuosina kertyä tuulivoimasta. Jos tuotettu tuulisähkö 

kulutetaan paikallisesti kalliit sähkön siirtomaksut vähenevät 

pieneen osaan. Samalla eri alueiden energiaomavaraisuus 

lisääntyy. Toistaiseksi tarvitaan lisäksi myös säätövoimaa, 

lopullisena ratkaisuna sähkön varastointi vetykaasuna. Tämä 

lisää asutuksen ja teollisuuden hajasijoittumista ympäri 

maata.

Jäämeren rata auttaisi huomattavasti pohjoisen Suomen ja 

Lapin kehittämistä. Sen vetovoimaa kalatalous- ja 

matkailualueena lisäisi myös Kemijoen, ennen Euroopan 

suurimman lohijoen, vapauttaminen kahleistaan. Se 

mahdollistuisi vähitellen tuuli- ja aurinkoenergialla. 

Tuottaisihan Ahvenanmaalle kaavailtu tuulivoima puisto 45% 

koko Suomen sähköntarpeesta.