Työaikaa pitäisi pikemminkin lyhentää

Työaikaa suunnitellaan pidennettäväksi 24 tunnilla vuodessa. 

Esimerkiksi loppiainen ja helatorstai halutaan pois palkallisten 

vapaapäivien joukosta.

Perinteisten vapaapäivien poisto on mielestäni loukkaavaa 

perinteillemme. Tähän liittyy myös kaikkien päivien ja 

vuorokauden aikojen vapauttaminen kaupantekopäiviksi. Tuntuu 

kuin mikään ei enää olisi pyhää. Kaikenlisäksi ihmisten 

käyttörahat ostoihin ei tästä lisäänny. Elämänrytmin jatkuvasti 

kiihtyessä olisi hyvä, että edes yksi päivä viikossa, sunnuntai, 

rauhoitettaisiin markkinamenosta.

Työajan pidennyksessä olisi edes jotain järkeä jos luvattaisiin, että 

se kestää vain kunnes pääsemme eroon taantumasta. Mutta ei 

luvata! Tässä ajattelutavassa on mieletöntä se, että samaan aikaan 

automaatio etenee hurjaa vauhtia.

 

Esimerkiksi eräs suomalaisfirma palautti äskettäin ledvaloputki 

tuotantonsa Suomeen Kiinasta, jossa niitä tuotti paljolti käsityövaltaisesti 

 150 työntekijää. Nyt paljon suurempaan tuotantomäärään tarvitaan enää neljä robottia ja neljä 

työntekijää! *

Työttömyys lisääntyykin vähitellen, jos työaikaa ei lyhennetä ja 

talouskasvu on hidasta vielä pitkään, kuten ennustetaan.

Työaikaa ei tule lyhentää samassa suhteessa kuin automaatio 

korvaa työntekijöitä, vaan työvoimaa tulee sijoittaa yhä enemmän 

palvelualoille. Näin vältytään ennustetulta työvoimapulalta. On 

kummallista että virallinen Suomi ei tähän usko.

Automaation edetessä tulee työttömyyden ja tuloerojen kasvun 

välttämiseksi säätää nopeasti myös riittävän suuri robottivero,

 jolla rahoitettaisiin julkisen sektorin työpaikkoja.

Työajan lyhentäminen olisi hyvä asia kaikille, mutta erityisesti 

lapsiperheille. Aluksi pienten lasten vanhempien työaikaa voisi 

lyhentää vaikka työpäivällä viikossa. Sen maksaisivat 

veronkorotuksin ne, joilla ei ole alaikäisiä lapsia.

Tämä olisi myös hyvä keino lisätä syntyvyyttä. Kotimainen 

työvoima, joka osaa kielen ja tuntee kulttuurin on työnantajillekin 

lopulta ulkomaista halpatyövoimaa edullisempi ratkaisu.

Työn tuottavuus lisääntyi 1900-luvulla Suomessa 14-kertaiseksi. 

Siis vuonna 2000 tuotettiin tunnissa yhtä paljon kuin vuonna 1900 

tuotettiin 14 tunnissa. Työaikaa ei lyhennetty yhtä paljon koska 

elintasoa nostettiin 12 kertaiseksi ja palveluja lisättiin.* Näin 

rakennettiin myös hyvinvointiyhteiskuntaa.

Nyt elintason nostoa ei enää vauraissa maissa kannata kovin 

paljon 

tavoitella, parasta olisi lyhentää työaikaa. Näin myös ympäristön 

huonon tilan takia.

Jos työaikaa lyhennetään 24 tunnilla, palkkoja lasketaan 

vastaavasti, ja palkataan työajan lyhennystä vastaava määrä 

työttömiä, syntyy yli 30 000 uutta täyspäiväistä 

normaalipalkkaista 

työpaikkaa. Näin koska 24 tuntia on koko vuoden työajasta noin 

1,5 % ja tuo osa työvoimasta on yli 30 000. -Työttömien määrän 

vähetessä myös julkinen velanotto vähenee.

-Automaation piti vapauttaa meidät työn raadannasta, mutta 

työajan pidennysehdotusten ohella työtahtiakin jatkuvasti 

kiristetään. Tämä on mahdoton yhtälö työssä jaksamisen kannalta. 

 Näin kilpailemme itsemme hengiltä.

Perimmäisenä syynä nykymenoon on talousliberalismi ja sen 

synnyttäneet ahneus ja välinpitämättömyys. Niiden varaan 

kestävää yhteiskuntaa ei voi rakentaa. Yhteisvastuun elvyttäminen 

on ainoa keino nostaa meidät tästä suosta.

*TS 1.4.2016

PS

Työttömyyttä voidaan tietysti lyhentää edellä mainitulla 

periaatteella enemmänkin ja poistaa kokonaankin jos palkkoja 

lasketaan työttömyysprosentin verran ja työnantajat velvoitetaan 

luomaan vastaava määrä uusia työpaikkoja. Nettopalkkojen lasku 

olisi paljon pienempi saavathan työttömät työttömyyskorvauksia 

jo monia muita tukia. Kun myös muita henkilökohtaisia tuloja  

(koskisi tietysti myös  henkilökohtaisia  yritysten pääomasta 

saatavia tuloja) verotettaisiin lisää maksukyvyn mukaan 

nettopalkkojen leikkaukset jäisi melko pieniksi.

Yrityksiä ei kyllä pitäisi kilpailukyvyn takia verottaa enemmän.

Kun työaika säilyisi entisellään, ja työvoimaa olisi työssä 10% 

enemmän tämä helpottaisi huomattavasti liiallisia kiireitä 

työpaikoilla ja työtkin tulisi paremmin tehtyä.

Työttömyyden poistamisella valtion velkaantuminen tietysti 

loppuisi kokonaan, tämä jo yksinään tervehdyttäisi Suomen 

talouden.

Jos ajatellaan asiaa työajan lyhentämisen näkökulmasta, niin esim 

lyhentämällä työaikaa 10%, kun työttömyys on 10%, voidaan 

työllistää kaikki työttömät, kokonaistyöajan ja tuotannon säilyessä 

samana.

Nykyinen usein 37,5 tunnin viikkotyöaika muuttuisi 10%:lla 

lyhennettynä 33,75 viikkotunniksi. Työpäivän pituus olisi näin 

viiden päivän työviikkona 6,75 tuntia. Tämä lisäisi monen 

työntekijän jaksamista, vähentäisi sairaspoissaoloja ja lisäisi 

samalla jaksamista eläkeikään asti.

-Olen kirjoittanut aikaisemmin enemmänkin työttömyyden 

poistamisesta, katso muitakin blogikirjoituksiani