Ajatuksia "Saamelaiset anteeksi" jutusta TS12.2.

Turun Sanomien mielipideosastolla oli 12.2. saamelaisten 6.2. olleen kansallispäivän kunniaksi Laura Rantasen iso kuvallinen juttu otsikolla ”Saamelaiset anteeksi” aiheena saamen kielen puhumisen kieltämisestä Lapin kouluissa sotien jälkeen. Sen puhumisesta jopa välitunnilla rangaistiin.

  Samalla Rantasen mukaan myös monet saamelaiset oppilaat joutuivat asumaan suuren osan vuodesta koulun asuntolassa koska kotimatka kouluun oli pitkä.  ( Mutta kyllä  syrjäseutujen suomalaislapsetkin joutui asumaan  koulujen asuntoloissa.)

  Tässä saamelaisten suomalaistamisprojektissa tavoitteena oli myös, että he suomen kielen ohella unohtaisivat oman kulttuurinsa ja oppisivat ”kehittyneemmän elämänmuodon”.

   Hänen mielestään tämä kaikki loukkasi ihmisoikeuksia.

  Se on kyllä totta, mutta monessa Pohjois-Ruotsin koulussakin oli vastaavasti samoihin aikoihin suomen puhuminen kiellettyä jopa välitunnilla vaikka oppilaiden enemmistö, jopa kaikki,  olivat suomenkielisiä.* 

 Tavoitteena myös Ruotsissa suomalaislapsien suomenkielen pois kitkemisessä oli alemman, kulttuurin hävittäminen maasta. Ja tässäkin tapauksessa suomalaiset ovat ikään kuin alkuperäiskansa, sillä he ovat asuneet alueella kauemmin kuin ruotsalaiset.

  Tämä perustui Ruotsin kohdalla myös germaaniseen herrakansa-ajatteluun, josta ei vielä heti sotien jälkeenkään oltu päästy eroon. Eikä tosiasiassa kokonaan vielä nytkään 2000-luvulla. (Katso Plokikirjoitukseni ”Peiliin katsomisen paikka” 14.10.2010)

  Yhtä loukkaavaa on myös se että Ruotsissa on tällä hetkellä suomenkielisissä kouluissa vain tuhatkunta oppilasta vaikka maassa on 500 000 suomalaista.*

  Saamelaisia on tosiaankin kohdeltu väärin pakkosuomalaistamisessa, mutta otsikointi ”Saamelaiset anteeksi” johtaa helposti ajatukseen että suomalaiset ovat jotenkin erityisen huonoja ihmisiä ja alkuperäiskansat, saamelaiset parempia ihmisiä, joilta meidän nyt pitäisi pyytää anteeksi. Tai vielä enemmän yleistäen kaikki maahanmuuttajatkin ovat parempia kun me jotka olemme rasisteja ja maahanmuuttajien vihaajia. Mutta tosiasia on kuitenkin että lähes kaikkialla maailmassa vähemmistöjä tavalla tai toisella syrjitään.

  Minun mielestäni ei tulisi pyytää anteeksi, kuten jo Norjan valtio on tehnyt, ovathan jo lähes kaikki syylliset kuolleet. Heidän se olisi itse tehtävä.

  Vähemmistön oman kielen puhumisen estäminen tavalla tai toisella on todellakin yleistä koko maailmassa. Esimerkiksi Turkissa kurdin kielen puhuminen julkisuudessa oli laissa kiellettyä vuoteen 1990. Ja jos otetaan esimerkiksi uskonto, siitä suvaitsemattomuudesta ei tällä hetkellä tarvitse enemmän kertoa kun erilaisuus oikeuttaa jopa tappamiseen.

  Oman kielen puhuminen vaikkapa koulun välitunnilla, vaikka siihen olisi oikeus voi aiheuttaa myös melkoisia ongelmia. Esimerkiksi Saksassa eräissä kouluissa, joissa on paljon turkkilaisia oppilaita on sovittu, että vanhemmat yrittävät taivutella lapsiaan puhumaan välitunnilla saksaa turkin sijasta, jotta nämä oppivat puhumaan hyvää saksaa. Näin koska vain siten voi saada kunnon töitä ja estää syrjäytyminen.

  Tämä osoittaa että oikeutta omaan kielen puhumiseen ei pidä viedä liian pitkälle, vaikka se auttaa säilyttämään omaa kulttuuria. Nämä ovat vaikeita asioita, joihin ei voi antaa yksioikoista vastasta.

  Kansalaisten tasa-arvonkin kannalta olisi ehkä parasta, että saamelaiset saisivat jonkinlaisen kulttuuriautonomian Pohjois-Lapissa, ja paljon nykyistä suurempi joukko ruotsinsuomalaisia saisi käydä koulua suomenkielellä.

 

Lähteet: mm tositapahtumiin perustuva Klaus Härön elokuva ”Näkymätön Elina”. Esittää 1950-luvun alun pakkoruotsalaistamista Ruotsin Tornionjoki laaksossa.