maanantai 18. huhtikuuta 2011

Perussuomalaisten suuren vaalivoiton syitä

Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä jatkuvasti suomalaisten kansallismielisyys on samalla lisääntynyt huomattavasti. Yhä useammat ovat havahtuneet huomaamaan oman kulttuuurimme säilyttämisen tärkeyden. Toinen syy on se, että maahan tuodaan suurin joukoin lisää väkeä ulkomailta vaikka työttömiä on lähes 300 000. Halutaan siis vähentää myös maahanmuuttoa.

Nopeasti lisääntyneen maahanmuuton vastustuksen syyksi sanotaan kuitenkin usein lamaa, joka yleensä lisää maahanmuuttovastaisuutta. Mutta parempi selitys lienee, että ihmiset ovat lopulta heränneet huomaamaan koko maahanmuuton järjettömyyden suurtyöttömyyden oloissa ja sen, että olemme nykymenolla jäämässä vähitellen vähemmistöksi omassa maassamme. Tätä ajattelutapaa osoittaa myös koko Euroopassa nopeasti kannatustaan lisäävät maahanmuuttovastaiset puolueet.

Kuukausi vaalien jälkeen tehdyssä mielipidekyselyssä lähes 90% perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä ilmoittikin erään syyn äänestyspäätökseensä olleen maahanmuuttoasiat. Sen tärkeysjärjestyksessä ylitti vain Euro-maiden lainatakausasiat mikä oli eräs syy vähän yli 90%:lla äänestyspäätöstä tehdessä. (TS 18.5.11)

Valtaeliitin ja median suuri erehdys on ollut myös luulla, että perussuomalaisten kannatuksen kasvussa kyseessä on jonkinlainen Impivaarailmiö, että halutaan eristäytyä pahaksi koetulta suurelta maailmalta. Ja että kyseessä olisi lähinnä vanhemmat vähemmän koulua käyneet ihmiset. Tämä on paljolti harhaa koska suuri enemmistö myös nuorista vastustaa maahanmuuttoa ja suhtautuu epäilevästi EU:hun.

Nuorisobarometri 2010, jossa haastateltiin puhelimessa 15-29 vuotiaita nuoria (n 1900) antoikin monille ehkä yllättävän kuvan nykynuorista. Nuoret nimittäin vaalivat suurella joukolla isänmaallisuutta ja perinteisiä arvoja vaikka sitä ei helposti näe päällepäin. Samaan aikaan kun heistä runsas enemmistö ei halua maahan enää lisää ulkomaalaisia ja kun enemmistö ilmoittaa olevansa isänmaallisia sekä vastustavansa Natoa, niin samalla suurin osa haluaa myös lisätä Suomen kansainvälisiä yhteyksiä.

Tästä huolimatta suurin osa nuorista ei ainakaan Nuorisobarometrin mukaan pidä EU jäsenyyttä edullisena Suomelle. Monissa tutkimuksissa enemmistö nuorista on kuitenkin kannattanut EU:ta. Mm Eurobarometreissa on koko väestön enemmistö pitänyt " EU:ta hyvänä asiana" jne. -Nämä ristiriitaiset tulokset osoittavat, että EU aiheuttaa monille hyvin ristiriitaisia tunteita ja usein myös negatiivisia sellaisia. Joten ei ole ihme, että EU kriittiset ja -vastaiset persut saivat suuren vaalivoiton.

Suorastaan kalevalaiset aatteet kiehtovat suurta osaa nuorista: ”Nuorten arvostuksia tarkasteltaessa vaikutelma on yllättävän vanhakantainen. Suomalaisuuden sisältöä ei haluta uudistaa tai haastaa, vaan teemat vetoavat yhtenäiseen kansallisvaltioon jopa kansallisromanttisessa hengessä.” ( Nuorisobarometri 2010, toimittajien yhteenvetoa vastauksista sivulla 114)

Mutta siitä huolimatta suurin osa nuorista haluaa matkustella entistä enemmän ulkomailla.

Tämä voidaan tulkita siten, että nuoret haluavat rakentaa perinteitä kunnioittavaa kansallista Suomea, joka kansalliselta pohjalta haluaa lisätä yhteistyötä muun maailman kanssa.

Nuorisobarometrin haastatteluissa havaittiin, että vaikka suurin osa nuorista vastustaa maahanmuuttoa, he eivät ole kuitenkaan rasisteja. Esimerkiksi
nuorten enemmistön mielestä ystävän rodulla tai ihonvärillä ei ole väliä.


Nuorisobarometri 2010

puhelinhaastattelu n 1900 15-29v nuoret

kysymyksiä:

"Olisi hyvä jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia" (s. 88)

täysin tai jokseenkin samaa mieltä 13%
täysin tai jokseenkin eri mieltä 55%

vuoden 2005 barometrissa (muuta vertailua ei 2010 barometrissä esitetty) luvut olivat 34% samaa mieltä ja 35% eri mieltä, joten maahanmuuttajien määrän lisääntyessä maahanmuuton vastustus on
kasvanut kun nuorista samalla on neljäsosa työttöminä.


Sama kysymys maahanmuuttotaustaisille nuorille n noin 200 (s.88)

Täysin tai jokseenkin eri mieltä olevia yli puolet vastaajista


kysymys: "Ystävän ihonvärillä ei ole mitään väliä" (s.88)

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 51%
Täysin tai jokseenkin eri mieltä 23%


kysymys: "Suomalaisnuorten pitäisi liikkua enemmän ulkomailla" (s.88)

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 39%
Täysin tai jokseenkin eri mieltä 26%

Tämän voi tulkita siten, että enemmistö nuorista on kansainvälisesti suuntautuneita


kysymys: "Suomen tulee keskittyä lähinnä huolehtimaan Suomesta ja suomalaisista"

täysin tai jokseenkin samaa mieltä 59% (s.74)
täysin tai jokseenkin eri mieltä 33%

Tämän voi tulkita siten, että kun kotimaassa eriarvoisuus ja köyhyys lisääntyy ei haluta, että mm kehityspuun sijoitetaan paljon rahaa. Ensin kotimaan asiat kuntoon ja vasta sitten rahoja ulkomaille.


ulottuvuudella "isänmaallinen - epäisänmaallinen" 61% nuorista määrittelee itsensä isänmmaalliseksi ja 12% epäisänmaalliseksi (s.26)

Tähän on helppoa uskoa kun näki TV:stä jääkiekon maailmanmestaruusjuhlat Helsingissä johon osallistui 100 000 ihmistä. Kun näki sen Suomelippumeren, ja valtaisan metelin oli helppoa uskoa, että isänmaallisuus on vielä hengissä ja voi hyvin!

Me ihmiset emme todellakaan ole vain kuluttajia johon meidät on haluttu alentaa. Me myös kaipaamme ja tarvitsemme yhteisöllisyyttä, me haluamme kuulua johonkin. Me haluamme tehdä jotain yhdessä. Jos voimme voittaa jääkiekossa voimme saavuttaa myös vastaavaa yhteiskunnallisella saralla. -Isänmaallisuudessa onkin kyse yhteisvastuusta, yhteishengestä ja yhdessä yrittämisestä. Ilman niitä jääkiekon maailmanmestaruuttakaan ei olisi voinut tulla.


kysymys: "EU jäsenyys on osoittautunut edulliseksi Suomelle" ( s.75)

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 35%
Täysin tai jokseenkin eri mieltä 52%


kysymys: "Suomi tarvitsee itsenäisen ja vahvan puolustuslaitoksen"

täysin tai jokseenkin samaa mieltä 64%
täysin tai jokseenkin eri mieltä 27%


kysymys: "Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi" ( s.78)

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 27%
Täysin tai jokseenkin eri mieltä 60%



Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n kansallinen asennetutkimus 2010, jossa haastateltiin 18-70 vuotiaita osoittaa, että myös Suomen väestö keskimäärin on paljolti samaa mieltä nuorten kanssa.

kysymys: ”Suomalaisten tulee tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan”
Samaa mieltä oli vastaajista 69%.
(kuvio 48a)

33% uskoo että ”maahanmuutto tuo Suomeen hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita” mutta 43% ei tähän usko. (kuvio 46a)


kysymys: "Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttää maahanmuuton helpottamista" (s.86)

täysin tai jokseenkin samaa mieltä 25%
täysin tai jokseenkin eri mieltä 56%

Ihmiset ilmeisesti uskoo, että automaation ja työn rationalisoinnin eteneminen korvaa syntyvän työvoiman vajauksen. Mikä on kyllä todennäköistä jos syntyvyys vähitellen nousee nykyisestä 1,86 naista kohti riittäväksi. Syntyvyys on muuten lisääntynyt vähitellen jo 8 vuotta peräkkäin.

Useimmissa mielipidetutkmuksissa enemmistö haluaa vähentää maahanmuttoa. Esimerkiksi TSN Gallupin mukaan lähes 60% suomalaisista on sitä mieltä, että maahan ei pidä ottaa lisää maaahanmuuttajia. Tämä kuvastaa sitä, että suomalaisten suurelle enemmistölle on todella tärkeää säilyttää oma elämäntapansa ja kulttuurinsa.


kysymys: ”Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisia kohtaan on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia” (S.89)

18-25 vuotiaista ”samaa mieltä” oli 51%, ”eri mieltä” 37%

18-70 vuotiasta, eli kaikista haastatelluista samaa mieltä oli 60% ja eri mieltä 27%

Ainoastaan akateemisten lievä enemmistö oli eri mieltä, kaikilla muilla koulutustasoilla enemmistö oli samaa mieltä. Akateemiset lienevät vähiten varauksellisia ulkomaalaisia kohtaan koska he ovat vähiten huolissaan omista työpaikoista maahanmuuttajien työllistyessä lähinnä vähän koulutusta vaativille aloille. Toisaalta he ovat jo työnsä puolesta eniten sitoutuneet EU:hun ja sen arvoihin. Mutta kyse on myös virkauralla etenemisestä: "sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto". Tämä sitoo suut ainakin virantoimituksessa. Mutta kyse on myös siitä, että seura tekee usein kaltaisekseen.

Perussuomalaisten vaalivoiton yleisenä syynä on EU:n talousliberalismi, joka lisää eriarvoisuutta ja on hyvinvointiyhteiskunnan alasajon pääsyy. Syynä on myös mm WTO vapaakauppa, joka sallii työelämän oikeuksien loukkaukset eikä hyväksy suojautumiskeinoksi tulleja ja tuontirajoituksia. Joten kilpailukyvyn lisäämiseksi pitää laskea hyvinvointiyhteiskunnalle tärkeää verotusta. Samalla pitää hankkia myös ulkomaista halpatyövoimaa, ja sallia harmaa talous laskemaan kustannuksia.

Suurimpia ongelmiamme on myös, että maahan päästetään ulkomailta suuria ihmisjoukkoja, jotka eivät voi saada työtä. Pitkittynyt työttömyys luo epätoivoa. Se jos mikä synnyttää ajan mittaan myös ääriliikkeitä.

Maahanmuuttoa pitäisikin väestön enemmistön mukaan vähentää huomattavasti, mutta hallitus ja monet muut puolueet halusivat sitä vain lisätä, tai ei ainakaan riittävästi vähentää.

Liian runsaaseen maahanmuuttoon paljolti liittyen vastauksista voi havaita selvästi, että suomalainen kulttuuri ja isänmaanrakkaus on kokemassa varsinaisen renesanssin. Jos vaalituloksen seurauksena maahanmuuttoa aletaan huomattavasti vähentää, sitä on todellakin suuri virhe sanoa paoksi Impivaaraan tai rasismiksi. Se osoittaa vain tervettä itsetuntoa, jota ilman millään kansalla ei ole tulevaisuutta.




PS

Maahanmuuton todellisesta kannatuksesta on vaikeaa löytää tietoa. Ja kun löytää se on usein ristiriitaista riippuen miten asiaa kysytään. Mutta myös siksi, että vallassaolijat ja media pimittävät usein tietoisesti oikeaa tietoa kertoen asioista vain osatotuuksia koska se haluaa runsasta maahanmuuttoa.

Tukholmalaisen valtio-opin dosentti Ann-Catherine Jungarin mukaan SOM instituutin tekemässä mielipidekyselyssä 58% ruotsalaisista on sitä mieltä että, "Ruotsidemokraateilla on Ruotsin paras pakolais- ja siirtolaispolitiikka" ja jatkaa, että "Kaikki eivät kannata Ruotsidemokraattien politiikkaa, mutta puolue on onnistunut omimaan kysymyksen itselleen." TS 1.5.2011. (Onko 58% painovirhe? onko oikea luku 42%?, katso muutama rivi alaspäin "Signatur Otaget" ja hieman alempana Dagens Nyhter 17.5.11)

Toisaalta erään mielipidekyselyn mukaan vain 30% ruotsalaisista on sitä mieltä että on "huono" tai "jokseenkin huono" ajatus vähentää maahanmuuttoa. Dagen 5.5.11

Dagen 5.5.11 Signatur Otaget: ..."glappet mellan befolkningens uppfattning där 42% vill ha minskad invandring och partiernas partiprogram där ett parti med under 10% står som ensamma väktare för denna restriktiva invandringspolitik. Det betyder, att partierna inte representetar folkets uppfattning i just migrationsfrågan.

Frågan är om partierna ska ändrä sig för att representera folket genom någon viktad kompromiss där olika hållningar möts på halva vägen, eller i fall folket i nästä val kommer att uppgradera betydelsen av migrationsfrågan i jämförelse med andra frågor som skatter, kulturpolitik mm. I fall denna uppgradering sker kommer SD att få mera röster i nästä val.

Eftersom många saknar mod att stå för en åsikt då endast en liten grupp offentligt representerar denna kommer SD:s valsiffror i nästä val öka då många som insett deras fördelar men inte vågat röstä på ett litet parti nu kommer att ändra sig. De har lättare att heja på det vinnade laget skulle man kunna säga.

En närbesläktad orsak till att flera valde att rösta på ett etablerat riksparti i stället för på SD trots att de stödjer SD:s politiska ställningstaganden, är den kända "bortkastade rösten", som man kan kalla en röst på ett parti som inte når upp till fyraprocentspärren.

En tredje orsak till att rösta på SD i nästa val är den nyvunna upptäcten att partiet inte är rasister, och att de vill andra väl oavsett etniskt ursprung, och att de visat sig vara et parti med goda argument och civilkurage att stå för goda värden då de övriga partier sviker. SD har som man säger blivit rumsrena.

Representanter för media har valt att bortse från denna faktum, och fortsätta betrakta SD som svarta får i det politiska finrummet. Frågan är hur länge denna förljugna bubbla kan hålla. Min prognos är att SD i kommande riksdagsval når över 15%, och i nästföljande kommer komma upp i en andel av rösterna som ligger omkring 20% och får då ungefär samma roll som norska Fremskrittspartiet."


Även viljan att ta emot flyktingar i Sverige har ökat sedan 1990-talets början. År 1992 uppgick andelen som tyckte att det var ett bra förslag att ”ta emot färre flyktingar” till 65 procent, år 2009 har den andelen minskat till 46 procent. Motsvarande andel de senaste åren har varit 46 procent år 2006, 49 procent år 2007 samt 45 procent år 2008. (Dagens Nyheter Debatt 17.5.2011)

SVT (Ruotsin TV) 14.4.11: Otsikolla " Altt fler positiva till invandring" = "yhä useammat positiivisia maahanmuotolle". Mutta ainakaan Ruotsidemokraattien pääsy eka kerta Ruotsin valtiopäiville viime syksynä ei yleisemmin katsoen tue väitettä maahanmuuton kannatuksen lisääntymisestä viime vuosina. Joten rehellisempää olisi kertoa TV:n katselijoille otsikoissakin, että ainakin lähes puolet silti haluaisi vähentää maahanmuutoa mielipidekyselystä riippuen.

Ja vaikka usein melko erilaisia tuloksia voidaan saada riippuen kyselytavasta, on ilmeistä, että maahanmuuttoa kannattavat eniten toimittajat, media ja yhteiskunnan vallanpitäjät. Joten ne vähättelävät maahanmuuton laajaa vastustusta. Lehtijuttujen ja -otsikoiden perusteella saa todellakin helposti käsityksen, että Ruotsissa maahanmuuton kannatus on vielä paljon suurempaa kuin se todella on.

Erittäin runsaan maahanmuuton jatkuminen vastoin kansan enemmistön tahtoa tai kun lähes puolet vastustaa maahanmuuttoa on mahdollista siksi, että mielipidekyselyjä ei esitellä riittävästi julkisuudessa.

Jos maahanmuuttoa haluaa vähentää huomattavasti suurin osa kansasta tai huomattavan suuri vähemmistö, tässä tapauksessa yli 40%, tämän perusteella pitäisi parlamentin demokratian puitteissa ottaa se huomioon ja vähentää maahanmuuttoa.

Tulee muistaa, etä demokratia on perimmältään kompromissien tekemistä eikä enemmistön yksin sanelemista mikä on enemmistödiktatuuria.

Tätä voi perustella myös yhteiskunnan edulla, koska maahanmuuttajataustaisten työttömyyskin huomattavasti kantavestöä suurempi ja heikentää siten huoltosuhdetta Syrjäytyminen lisää myös ääriliikkeiden kannatusta.

Jos halutaan perustella maahanmuuttoa globaalilla vastuulla ja ihmisoikeuksilla, kuten monet ruotsalaiset tai yhtä hyvin suomalaiset tekevät, ollaan kyllä täysin harhateillä. Näin jos suurille maahanmuuttajajoukoille ei pystytä järjestämään työtä. -Ihminen ei elä pelkästään leivästä.

1 kommentti:

nella kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.