perjantai 18. maaliskuuta 2022

Riittävätkö Naton turvatakuut?

 

                                                              18.3.  2022      Ari Kallio 044-5781945                                                                                                                              r


 

 

 

 

Naton artikla,,,  5:

Osapuolet sopivat, että aseellista hyökkäystä yhtä tai 

useampaa niistä vastaan Euroopassa tai Amerikassa 

pidetään hyökkäyksenä kaikkia niitä vastaan ja sen tähden 

ne sopivat, että jos sellainen hyökkäys tapahtuu, jokainen 

niistä auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta osapuolta tai 

osapuolia, ottaen osaa yksittäin ja yhteistoiminnassa muiden 

osapuolien kanssa sellaisiin toimiin, j oita se pitää 

tarpeellisena mukaan lukien voiman käyttö,  

palauttaakseen ja säilyttääkseen turvallisuuden 

Pohjois-Atlantin alueella.”


Artiklan 5 kohdalla on hieman epävarmalla pohjalla ilmaus 

”joita se pitää tarpeellisena”. Siis mikä on minimimäärä apua 

mikä pitää antaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle,  

jotta tuo auttamisvelvollisuus täyttyy.


Naton heikko kohta on juuri tuo artikla 5, josta myös USA:n 

presidentti Obama mainitsi Euroopan vierailullaan. Hän 

varoitti kuitenkin testaamasta sen pitävyyttä, todeten, että 

entisiä NL:n alusmaita puolustetaan siinä missä 

perustajäseniäkin. *


Suomalaisia olisi jos liittyisimme Natoon vajaa prosentti sen 

asukasmäärästä. Meillä olisi siten varsin vähän  

vaikutusvaltaa. Olemme Suomenlahden takana vaikea 

puolustettava 1300 km Venäjän rajoineen, joka pidempi kuin 

muiden Nato maiden Venäjän rajat yhteensä. Haluaisiko  

Nato kovan paikan tulle uhrata siellä runsaasti nuoria  

miehiään?


Tässä pitää muistaa myös Pariisin rauhan sopimusta 1947, 

jossa länsi, tulevat Nato-maat, jätti tylysti meidät Venäjän 

armoille. Menetimme Karjalan. Suomen ainoa luotettava 

liittolainen lienee Ruotsi. Jos Suomen puolustus itärajalla 

pettäisi seuraavana on Ruotsin vuoro, sen kanssa pitääkin 

vakavasti harkita sotilasliittoa.


Baltian maissakin pelätään voiko Nato todella auttaa niitä  

sodan syttyessä onhan esimerkiksi Venäjän Kaliningradin ja 

Valko-Venäjän välissä lyhimmillään vain 70 km leveä kaistale  

Natoa. Sen Venäjän tankit voisivat nopeasti vallata ja Baltian 

maiden maayhteys Natoon katkeaisi.


Naton kannatus on Ukrainan sodan takia noussut nyt yli  

60%:iin.


Ennen Krimin valtausta 2014 Naton kannatus oli runsaan 

30% luokkaa, mutta kohosi heti sen jälkeen yli 50%:in kuten 

myös puolustusliiton kannatus Ruotsin kanssa. Laskien sen 

jälkeen vähitellen noin kolmasosaan.


Samoihin aikoihin entisellä Suomen Kannaksella löytyi 

satelliittikuvissa Iskander ohjusten alustoja. Niitä lienee ollut   

myös Sallassa, entisen Suomen alueella Tällä hetkellä 

Iskander ohjuksia on Suomea lähinnä ainakin Pietarin 

eteläpuolella, josta niiden kantama 500 km ulottuu Etelä-

Suomeen.


Iskanderien nopeus on 5000 km tunnissa. Niihin voidaan 

asentaa myös ydinkärki. Ne huolestuttavat sillä meillä ei ole 

kykyä torjua niitä. Putin on myös ilmoittanut, että jos Suomi 

liittyy Natoon itärajamme taakse tulee paljon lisää tällaista 

aseistusta. Suomen torjuntaohjus kapasiteettia tulisikin 

huomattavasti lisätä.


* TS pääkirjoitus 28.3.14

* Yle uutiset ja TS 25.3.14


Ei kommentteja: