tiistai 9. huhtikuuta 2013

Säiden vaihtelut ja huoltovarmuus


Tuleeko tästä koskaan kesä ajattelee varmaan moni kun maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuun alkupuolellakin keskilämpötilat ovat miinuksen puolella. 10.4. tätä kirjoittaessa lunta oli Turussa vielä melkoisia kinoksia varsinkin varjoisissa paikoissa , vaikka tienvarsilla jo näkyykin melkoisesti paljasta maata. Keskimäärin lumi sulaa pois aukeilta paikoilta, joissa on puhdasta lunta, huhti-maaliskuun vaihteessa. Vaihtelua on tässä ollut 30v uoden mittausjaksoissa noin 25.3 -5.4.

Jos tarkastellaan ääri-ilmiöitä, niin suurien nälkävuosien aikaan 1866 perunasato jäi korjaamatta loputtomien sateiden takia ja seuraavana vuonna Etelä-Suomessa oli paksut lumihanget vielä toukokuun alussa. Ja esimerkiksi Helsingissä toukokuun keskilämpötila oli vain +1.8 kun se tavallisesti on noin +10. Turussa suli Pitkäsalmi talven jäistä vasta kesäkuun alussa. *

Kesä alkoi vasta kunnolla kesäkuun puolenvälin helteillä, sen jälkeen oli koleaa ja tavallista aikaisemmat hallat veivät suuren osan sadosta. Vain Etelä-Suomessa saatiin jonkinlainen sato.

Jo lokakuun lopulla monet vilja-avustuslaivat eivät päässeet satamiin kun meri jäätyi tavallista aikaisemmin. Liikenneyhteydet olivat melko kehittymättömiä, joten Suomen alueellakin oli vaikeaa viedä apua perille. Näinä aikoina kuolikin parikymmentä tuhatta suomalaista nälkään.

Viime aikoina on keskusteltu elintarvikkeiden huoltovarmuudesta. Suomessa ruoka- ja siemenviljaa pitää olla säännösten mukaan varastossa vuoden kulutusta vastaava määrä. Se ei todellakaan ole paljon voihan säistä ja erilaisista konflikteista johtuen viljansaanti loppua yhtäkkiä pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen ehdottaa viljan varmuusvarastojen vähentämistä koska viljatuotanto ei vaihtele enää kovin paljon. TEM:in huoltovarmuus-neuvostokaan ei panostaisi huoltovarmuuteen koska sen mielestä se turvataan parhaiten Nato-jäsenyydellä. *

Yhteisvastuun lisäämisestä valtioiden välillä tämänkaltaisissa asioissa on usein huonoja kokemuksia koska se tuntuu vähentävän halua omakohtaiseen vastuunottoon. Kun varastoja vähentää niin säästyy rahaa, siis voitot yksityistetään ja kun tulee kato eli tappio se sosialisoidaan.

Tästä on esimerkkinä myös eurokriisi. Kun tietää että muut tulevat apuun on houkutus ottaa liikaa velkaa tai liiallisia riskejä. Huoltovarmuusasiassa yhteisvastuussa voi käydä
niin että kaikki maat vähentävät varastojaan joiden yhteismäärä siis laskee, ja samalla niiden antama turva vähenee.

Yhteisvastuun lisääminen huoltovarmuudessa on sinänsä hyvä asia mutta samalla ei kuitenkaan tulisi vähentää valtiokohtaisia varastoja, vaan niitä on perusteltua hiukan lisätä jotta voidaan varautua katoihin entistä paremmin ovathan varmuusvarastot nykyään yleensä liian pieniä.

Naton antamaan turvaan ei Suomessa muutenkaan luoteta ja säänvaihtelussa pitää huomioida tilastollisesti pienetkin mahdollisuudet, vaikka sellainen mikä voi sattua keskimäärin kerran 200 vuodessa. Voihan se silti sattua vaikka ensi vuonna.

Huoltovarmuutta on viime aikoina yleensäkin vähennetty koska uskotaan aivan liikaa että markkinat korvaavat varmuusvarastot. 

Maailman väestön kasvaessa nopeasti huoltovarmuuden tarve korostuu entisestään, näin koska yhä pienempi kato aiheuttaa ongelmia koska nälkäisiä suita on entistä enemmän eikä elintarviketuotantoa pystytä helposti lisäämään vastaamaan kulutusta. Koska mm eroosio etenee, kuivuus ja aavikoituminen lisääntyvät johtuen liiallisesta väestömäärästä. Joten koko maailman peltopinta-ala uhkaa pikemminkin vähentyä. Siis huolto-varmuusvarastojen merkitys lisääntyy eikä vähene kuten Suomen viranomaistaho uskoo.

Unohdetaan myös, että nykyajan tekniikalla ei voi korvata kaikkea. Esimerkiksi tulivuoren purkauksen savupilven seurauksena sadot voivat heiketä huomattavan  paljon jopa ympäri maapallon, tai joku isompi meteoriitti iskee maahan aiheuttaen jotain vastaavaa. Mistä silloin ostamme viljaa kuin sitä muuallakaan ei ole riittävästi. Tai tulee jokin sota tai konflikti, jonka seurauksena laivaliikenne Suomeen tyrehtyy.

Vaikka 1867 viljasato oli noin 60% normaalista, ja vaikka nykyajan keinoin olisi saatu talteen ja toimitettua viljaa huomattavasti enemmän tarvitseville, niin noita vuosiakin huonompia säitä voi tulla, eikä ”sääherrojen” kanssa voi neuvotella. -Joten parasta olisi pikemminkin lisätä viljavarastoja.

* mm hakusana ”suuret nälkävuodet*
* TS 30.3.13

Ei kommentteja: